Great Greenlandimi pisortaanerugallartoq: – Suliniutit pitsanngorsaataasussat ataavartumik ingerlanneqarput

Great Greenland A/S-imi pisortaanerugallartup Aviaja Holm Jensenip oqarnera naapertorlugu puisit amiisa pitsaassusaat amernillu tigooraasut atugaasa pitsaanerulernissaat pillugit suliniutit ataavartumik ingerlanneqarput.

Pissutsilli suli pitsaanerusinnaagaluartut Savissivimmi annermik tigooraasoq oqarpoq.

Akissarsititsisarneq pitsaanerulertoq 

Puisit amii sinerissami puisit amiinik tigooraavinnut tunineqarsimasut Qaqortumi Great Greenlandimut nassiunneqartarput, tassanilu pitsaassusaat nalilersorneqareeraangata puisit amiinik tigooraasut akissarsitinneqartarput. Kisiannili sumiiffinni avinngarusimasuni pajuttaammik assartuineq sivisusinnaasarmat amernik tigooraasut ilai qaammatini arlalinni akissarsitinneqarneq ajortut siusinnerusukkut Sermitsiami allaaserineqarnikuuvoq.

Ajornartorsiulli tamanna anigorniarlugu Upernaviup eqqaani puisit amii tunineqarsimasut Upernavimmi amernik tigooraavimmut, taamatuttaaq aamma Tasiilap eqqaani nunaqarfinni puisip amii tunineqarsimasut Tasiilamut, maanna nassiunneqartartut, tassanilu nalilersorneqareeraangata amernik tigooraasut akissarsisinneqartartut pisortaanerugallartoq Aviaja Holm Jensen oqarpoq.

Sinerissami illoqarfinni nunaqarfinnilu puisit amiinik tigooraaviit maannakkut ingerlasut 31-usut Great Greenlandimiit paasissutissiissutigineqarpoq. Allattooq amia 478 kronimik, natsiup amia mikineq 329 kronimik, natsiullu amia angineq 358 kronimik piniartup akissarsissutigisarpaa.

Qerititsiviit containerit atorneqassanngitsut 

Qerititsiviit naliginnaasut 600 literit missaannik imaqarsinnaasut puisit amiinik tigooraasut amerlanertigut atortarpaat, kisiannili sumiiffiit ilaanni avinngarusimasuni sikuusartumi qerititsiviit ulikkaaraangata tunisineq qaammatini arlalinni ilaatigut uninngasinnaasarpoq.

Ajornartorsiullu tamanna aaqqiiviginiarlugu nunaqarfinni Pilersuisup imaluunniit aalisakkanut tunitsiviit qerititsivii atorneqarsinnaanersut pisortaasimasup Preben Møllerip ilaatigut misissornikuuaa, tamannali ajornakusoortoq paasinarsimmat qerititsivinnik containerinik peqalersinnaanissaa aamma misissornikuuaa. Qerititsivinnili containerinik pilersuisoqarnissaa maannakkut siunertaanngitsoq, Aviaja Holm Jensen oqarpoq.

- Puisit amiinik tigooraasut qerititsiveqarneq pillugu saaffiginnikkaangata ammit aggiunneqartut najoqqutaralugit qanoq angigitigisunik qerititsiveqartariaqarnersut nalilersorneqartarpoq.

- Upernavimmi Tasiilamilu immikkoortortaqarfeqarpugut, taakkulu anginerusumik qerititsiveqarput, ammillu Upernaviup Tasiilallu eqqaniittut taakkununnga nassiunneqartarput. Taamaattumik containerinik qerititsivinnik pilersuisoqarnissaa maannakkut pilersaarutaanngilaq, taanna oqarpoq.

Suliniutit ingerlajuartut 

Puisit amiisa pitsaassusaat amernillu tigooraasut atugaasa pitsaanerulernissaat pillugit suliniutit ataavartumik ingerlanneqartartut, Aviaja Holm Jensen oqarpoq.

- Ammit pitsaassusaat pillugit suliniutit ingerlajuarput. Amernik tigooraasut amernik nassiussisimagaangata attaveqarfigalugit utertitsiffigisarpagut, soorlu ammit nassiussimasaat qanoq innersut aammalu ammit tullissaanut qanoq pitsaanerulersinnaanerat pillugu siunnersuuteqarsinnaasarpugut.

- Qanittumi pisoq assersuutigisinnaavara. Amernik tigooraaviup amernik tarajortikkanik nassiussisartup ammit nassiussai Qaqortumut tikimmata tamarmik kusanaraluarlutik sungaartuinnaasut paasinarsivoq.

- Amernik tigooraasoq paasiniaaffigalugu paasivarput ammit sivisuumik katersorsimagai nappartallu ulikkaarniarnera sivisusimammat ammit sungaartissimasut. Siunnersorparput ammit tarajortikkaniit, amminut qerisunut nuussasoq, taamaasilluni neriulluta ammit kusanarnerit aggiussinnaanngussagai.

- Tigooraasoq isumaqataammat misileerusulluni atortussaanik soorlu qerisut puussai, karsit ilaalu ilanngullugit nassinnikuuarput, atortullu tikippata qerititsivimmik tunineqassaaq, Aviaja Holm Jensen oqarpoq.

Amernik tigooraasut atortunik soorlu qaqorsaatinik, taratsunik, nappartanik assigisaannilluunniit amigaateqaleraangata nassinneqartartut pisortaagallartoq erseqqissaavoq. Maannakkut qassaaviit sisamat, errorsiveeqqallu qulit sinerissami tigooraavinni pigineqarput.

Tunisat ikinnerunissaat naatsorsuutigineqartoq 

Siorna puisit amii 35.000-ingajaat Great Greenlandimut tunineqarput. Kisiannili ukioq manna augustip naanerata tungaanut puisit amii tunineqartut siorna piffissami tassani tunineqartunut naleqqiullugit 4.000-it missaannik akinnerupput, taamaattumillu ukioq manna tunisat ikinnerulaarnissaat naatsorsuutigineqartoq, Aviaja Holm Jensen oqarpoq.

Pissutsit pitsaanerusinnaasut 

Olennguaq Kristensen piniartuuvoq Savissivimmilu puisit amiinik tigooraasuulluni. Savissiviup avinngarusimasumiinnera pissutaalluni puisit amiinik tunineqarsimasunik nassiussisarneq unammillernartoqarpoq, taamaattumillu piusit amiinik tigooraasut sivisuumik akissarsineq ajortut, kiisalu qerititsiviit ulikkaaraangata amernik tunisineq qaammatini arlalinni uninngasinnaasartoq, taassuma oqaatigaa. Atugassarititaasulli pitsaanerulernissaat sulissutigineqaraluartoq sunniutai suli maannakkumut malugisinnaanngikkuni, taassuma oqaatigaa.

- Nunaqarfinni avinngarusimasuni qerititsiviit anginerusut pigineqartuuppata Great Greenlandip puisit amii pitsaasut piumasai tunniussinnaalissavagut, taamaattumik qerititsivinnik containerinik pilersuisoqannginnissaa pakatsinarpoq, taanna oqarpoq.

Puisit amii nunaqarfinni sivisuallaamik qerititsivinni mikisuni uninngatinneqaraangamik pitsaassusai appariartortartut, tamannalu puisit amiinik tigooraasut akissarsiaannut pitsaanngitsumik sunniuteqartartoq, Olennguaq Kristensen oqarpoq.