Inatsisilerituunut ikiortinneq Namminersorlutik Oqartussanit akisunaarneqarpoq

Naalagaaffiup eqqartuussissuserisua Poul Schmith Københavnimiittoq Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmik inatsisilerinikkut ikiuinermut tunngatillugu 2016-imili isumaqatigiissuteqarpoq. Ikiuineq taanna annermik ukiuni kingullerni sisamani pivoq, tassani naalakersuisoqarfiup aatsitassarsiornermut ingerlatseqatigiiffimmut Greenland Minerals / Energy Transitionimut Kuannersuarni aatsitassarsiornermik suliniutiminnik ingerlatitseqqissinnaajunnaarlutik akuersissummik eqqunngitsumik arsaarneqarsimallutik isumaqarlutik eqqartuussivimmut suliakkiussassamik piareersaateqarput. Ingerlatseqatigiiffik piiaanissamut akuersissummik aamma 80 milliarder koruuninik taarsiissuteqarnissamik piumasaqarsimavoq.

 Suliaq isumaqatigiissitsiniarnertut ingerlanneqarpoq, tassungalu atatillugu aatsitassanut naalakkersuisoqarfik Naalagaaffiup eqqartuussisuserisuanut annertuumik suliakkiivoq, maannamut Namminersorlutik Oqartussanut 11.475.048,34 koruuninik aningaasartuiffiusimasumik. Sermitsiap allagaatinik takunnissinnaanerata tamanna takutippaa.

Aningaasartuutit qaffakkiartuinnartut 

Naalagaaffiup eqqartuussissuserisuata suliakkiineranut aningaasartuutit 2021-mili qaffakkiartuinnarput, tassani inatsisilerinermi ikiuinermut 1.705.326.50 koruunit aningaasartuutaasimallutik. Akiligassaq 2022-mi 2.642.075,58 koruuniuvoq, 2023-milu Greenland Mineralsip allagaatinik takunnikkumaneranut atatillugu akiligassaq 119.473,20 koruuniullunilu suliamut aningaasartuutit 4.634.889,10 koruuniupput. Namminersorlutik Oqartussat 2024-mi maannamut 2.373.283,96 koruuninik aningaasartuuteqarsimalereerput.

Isumaqatigiinniarnermut eqqartuussivik suliami aalajangiisinnaassuseqarnersoq isumaqatigiissitsiniarnermi naliliisussat maannamut isummerfigisimanngilaat. Aalajangiisinnaanngippata suliaq suli naammassineqarsinnaanngilaq. Ingerlatseqatigiiffiummi Namminersorlutik Oqartussat Kuannersuarni assaasinnaanermut akuersissummik tunineqaqqullutik Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi sassaqqusissummik suliassnngortitsisimapput. Aatsitassanut inatsimmi pisinnaatitaasut Naalakkersuisut aalajangigaat aalajangiinermiit ukioq ataaseq angullugu kingorna nalilersoqqinneqarsinnaanerat allassimammat sassaqqusisoqarnissaa ilimagereerneqarpoq. Maannalu ingerlatseqatigiiffiup Greenland Mineralsimik piginnittuusup Energy Transition Mineralsip Kuannersuarni assaanissamut akuersissummik qinnuteqarnera itigartitsissutigineqarmat ukioq ataaseq qaangiussimalerpoq.

Politikkikkut aalajangiineq

Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiup NOAH-p Australiamiut suliffeqarfiutaata suliakkiissutaa politikkikkut siunertaqarnerarlugu ukiuni arlalinni isornartorsiorsimavaa, tassa Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut nutaat ivertinneqarnissaasa tungaanut piffissamik sivisunerusumik utaqqisitsiniartoq isumaqarput.

 – Energy Transition Minerals/Greenland Mineralsip Nuummi eqqartuussivimmi eqqartuussineq suli aallartinngitsoq eqqartuussissuserisunut aningaasartuutinik 10 millionit koruunit sinnerlugit Naalakkersuisunut akileeqqusisimanerat NOAH-miit apeqquserparput. Eqqartuussineq politikkimik siunertaqartuaannarsimvoq, aatsitassarsiornerlu kalaallit politikeriisa periarfissatut attatiinnassagaat aatsitassarsiorfiup ullormiit siullermit siunertaraa, taamatuttaarlu Inatsisartunut qinersisoqareerpat politikkikkut oqaluuserisassat allanngorumaartut neriuutigaa. Suliaq ingerlatseqatigiiffiup aallartitaa inatsisitigut iluaqutaanngilaq, oqaaseqartartoq Niels Henrik Hooge oqarpoq.

 Isumaqatigiissitsiniarnermik suliaq namminersorlutik oqartussanik atuinissamut akuersissummik tunisinissaminnut tatisinissamik siunertaqaannartoq Kammeradvokatip aamma siusinnerusukkut oqaatigaa.

 Danmarki eqqartuussinermi aningaasartuutinik akiliissaaq

Ingerlatseqatigiiffik nammineq akiliisinnaanngippat danskit oqartussaasuisa ikiortariaqaraat NOAH isumaqarpoq.

 – Aatsitassarsiorfimmik piginnittut qanoq innerat misissorneqassasoq, ilaatigut Kinami naalagaaffiup sunniuteqarnera aamma Australiamiut piginnittut aaqqissuussaasumik pinerlunniaqatigiinnut attuumassuteqarsinnaanerat misissorneqartariaqartut danskit isumannaallisaanermut oqartussaasui ukiuni kingullerni qulini arlaleriarlutik kajumissaarneqartarsimapput. Taama pisoqarsimagaluarpat ullumikkutut inissisimanavianngikkaluarpugut. Danskit oqartussaasui iliuuseqannginnertik pissutigalugu suliap aallartinneranut akisussaaqataapput, Niels Henrik Hooge oqarpoq.