ALLAASERISAQ AKILIGAQ
Kalaallit Nunaat filmiliortarfittut
Nunanit tamalaanit filmiliornermik ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaat nunatut filmiliorfissatut
toqqarneq ajorpaat, naak pisut Issittumi pigaluartut. Naalakkersuinikkulli piumassuseqartoqarpat
Kalaallillu Nunaanni filmiliornissamut aningaasaliisoqarluni filmiliornerup iluani
inuussutissarsiutinilu tamatumunnga attuumasuni suliffissanik nutaanik
pilersitsisinnaagaluarpugut, filmiliortartoq Emile Hertling Péronard oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni filmiliornissamut tunisassiornermik ingerlatseqatigiiffiit pissarsiarisinnaagaanni aningaasanik aallertoqarsinnaavoq. Borgenip immiunneqarneranut atatillugu Danmarkimi tunisassiornermik ingerlatseqatigiiffik SAM Productions 8 million koruunit missaannik Kalaallit Nunaanni isertitsissutaavoq.
Borgen
Nunanit tamalaanit filmiliornermik ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaat nunatut filmiliorfissatut toqqarneq ajorpaat, naak pisut Issittumi pigaluartut. Naalakkersuinikkulli piumassuseqartoqarpat Kalaallillu Nunaanni filmiliornissamut aningaasaliisoqarluni filmiliornerup iluani inuussutissarsiutinilu tamatumunnga attuumasuni suliffissanik nutaanik pilersitsisinnaagaluarpugut, filmiliortartoq Emile Hertling Péronard oqarpoq.
- Peter Høegip
atuakkiaata ”Smillas fornemmelse for sne” (Smillap apummik malussarinnera)
malillugu nangeqattaartuliaq Litauenimi illoqarfiit pingaarnersaanni Vilniusimi
immiunneqarpoq. Piffissami sivikitsumi aqquserngit aqqi
allanngortinneqarsimapput, plakatinilu ussassaarutini partii piviusuunngitsoq
”The Danish Democratic Alliance” ussassaarutigineqarpoq. Nangeqattaartuliani
kalaallit isiginnaartitsisartut arlaqartut pingaarnertut inuttaapput, naalli
pisimasut ilaat Kalaallit Nunaanni pisimasuutinneqaraluartut nangeqattaartuliaq
Litaenimi immiunneqarpoq. Tamanna Ánorâk Film & Polarama Greenlandimit
Emile Hertling Péronardip uggoraa.
– Misigaara
Kalaallit Nunaanni filmiliornissamut annertuumik periarfissaqartoq, Kalaallillu
Nunaata piviusutut avammut nittarsaannissaannut. Saniatigut suliffissanik
pilersitsissaaq – taamaallaat filmiliortunuinnaanngitsoq, aammali
inuussutissarsiutinut attuumassuteqartunut soorlu nerisaqartitsinermi,
akunnittarfinni, timmisartuutileqatigiinni il.il. Oqaluttuarisaanermi 2023-mi
ingerlalluarfiusimavoq, piviusulikkersaarummik filmiliortoqarluni ”Twice
Colonized” Sundance Filmfestivalimi CPH:DOX-illu ammarneqarnerani
takutinneqartumik, filmi naatsuliaq ”Ivalu” Oscarinnattussatut
innersuunneqartoq Malik Kleistillu qiiaamminartuliaa ”Alanngut Killinganni”,
nunatsinni filmiliaasartuni siullerpaamik Nunat avannarliit filminut
nersornaasiuttagaanut innersuunneqarluni. Taamaakkaluartoq allaanngilaq
Kalaallit Nunaanni pissutsit periarfissatsialannik atorluaanissamut
kigaappallaartut.
FUTURE GREENLAND
Allaaserisat Future Greenlandimut tunngasut nangeqattaartussiat Sulisitsisut suleqatigalugit nutaarsiassiissutaapput.
Piviusuussuseq pingaartinneqartoq
2021-22-mi
filmit nangeqattaartuliallu arlaqartut Kalaallit Nunaanni immiunneqarput soorlu
isiginnaagassiaq nangeqattaartoq ”Borgen” filmiliarlu ”Against the Ice”,
kiisalu ”Kalak”. Siorna ukiorlu manna pissutsit kigaaqaat. Kalaallit Nunaanni
filmiliornermiit ingerlatseqatigiiffiit arlaqartut Islandimi immiussipput,
”True Detectice” kalaallinit inuttaqartoq tassani immiunneqarluni, kiisalu
maannakkorpiaq Litauenimi, kalaallit isiginnaartitsisartut arlaqartut
filmiliami ”Smillas fornemmelse for sne” immiunneqarluni.
Polarama
Greenland 2019-imiilli ”Smillas fornemmelse for sne”-mi akuusimavoq,
piginneqataasorlu Pipaluk K. Jørgensen nangeqattaartuliami manuskriptimik
allaqataalluni, taamaakkaluartorli ingerlatseqatigiiffik tunisassiortoq
Kalaallit Nunaanni filmiliornianngilaq Litauenimili. Aningaasat naalagaapput.
– Ukiuni
arlalinni ingerlatseqatigiiffimmut neqeroorusiorlutalu
missingersuusiortarpugut, ajoraluartumilli tamakku aningaasatigut
kaaviiaartissinnaanngilaat. Ilisimavarpulli taamaattumik tunisassiortut
piviusuussuseq pingaartittaqigaat, soorunamilu filmili pisut
pisimasuutinneqarfianni filmiliorusunnerugaluarput allaniunngitsoq, Emile
Hertling Péronard oqarpoq.
Attaveqaasersuutit ajornakusoortut
Kalaallit
Nunaat assersuutigalugu Islandimut naleqqiullugu attaveqaasersuutitigut
ajornakusoorneruvoq. Emile Hertling Péronardili naapertorlugu pissutsit
aaqqinniarsinnaavavut.
– Nunanit
allanit takuarput filmiliornermut aningaasaliisoqaraangat aningaasat
ikigisassaanngitsut nunap karsianut utertartut. Kalaallit Nunaanni annikitsumik
aallartittoqarsinnaavoq filmiliornermik ingerlatsivimmik pilersitsisoqarluni
akissarsiaqartunik sulisoqarluni, tunisassiornermik pissutsinik nammineerluni
aggersaasinnaasunik. Tamatuma saniatigut naalakkersuinikkut Danmarkimi
aningaasaliissutit arlaqartut ilaat Kalaallit Nunaanni filmiliornermut
eqqunniarneqarput. Nalunngilarput Danmarkimi tamanna soqutigineqartoq,
maannamulli kalaallit naalakkersuinermik suliaqartut suliniuteqanngillat. Aamma
filmiliornermi akikilliliisarnissamut aaqqissuussisoqarsinnaavoq soorlu
Islandimi taamaaliortoqartartoq. Tassani ingerlatseqatigiiffiit Islandimi
atukkamik 25 aamma 35 procentii utertissinnaavaat, tamannalu filmilornissamut
pilersaarutinut ilaatinneqartarpoq. Paasineqaqqammerpoq Islandimit True
Detectivep tunisassiarineranut 200 million DKK utertinneqartut, 35 procentimik
akikilliliisoqarneratigut. Imaapporli 600 million koruuningajaat
Islandimiiginnarlutik.
Nunatsinni nukiit akuutinneqartut
Emile
Hertling Péronardip takusinnaavaa maannakkorpiaq nunat inoqqaavi pillugit
oqaluttuat nunarsuarmi soqutigineqartut, saniatigullu siusinnerusumut
naleqqiullugu tunisassiornermut ingerlatseqatigiiffinnit nunatsinni
filmiliorfiusumi nukiit atornissaannut soqutiginnittoqarnerulersimalluni.
– Malugisinnaavarput
ingerlatseqatigiiffinnut allanik piumasaqarsinnaasugut, soorlu ”Ivalu”
suliarigatsigu, tassani annertuumik sunniisinnaalluta, naak suliniut
avataaneersuugaluartoq. Tamanna ima kinguneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaannut
aningaasat isertut amerlanerulernerannik.
Kalaallit isiginnaartitsisartut piumaneqartut
Kalaallit
isiginnaartitsisartut arlaqartut soorlu Nivi Pedersen, Aka Niviâna, Angunnguaq
Larsen aamma Nive Nielsen nunani tamalaani filminik tunisassiorfinni
ilisimaneqalualereersimapput. Alloriarnerup tullerissavaa Kalaallit Nunaata
ilisimaneqalernissaa, soorlu uagut siunissami Islandimisut filmiliortartunik
kajumissaarisinnaassalluta, malitsigisaannillu takornarianik. Ukiut tamaasa
soqutiginnittorpassuit Islandiliaasarput,”Game of Throne”, ”Star Wars”,
”Interstellar” filmerpassuillu isiginnaarneqarluartartut allat immiunneqarfii
takuniarlugit.
– Island
nunani tamalaani tunisassiani annertuuni imaannaanngeqisunilu peqataasinnaavoq,
nammineq sulisut immikkullu ilisimasallit pigalugit. Taakku
ilinniarfigisinnaavagut, aallartiinnariaavorlu. Isertitat ingerlariaasii nutaat
pisariaqartippavut, Kalaallillu Nunaanni inuusuttut amerlanerusut
ilinniartillugit. Matumani filmiliorneq periarfissatsialaavoq, Emile Hertling
Péronard maajimi Future Greenlandimi ”Show eller business? Kalaallit Nunaanni
filmiliornermut periarfissanik atorluaannginneq” saqqummiutissallugu.