Kalaallit Nunaat pillugu sillimaniarnermut akisussaaffik nalornissutigineqartoq

Danmarkimi inuiaqatigiit isumannaatsuunissaannut upalungaarsimanermullu ministerimik nutaamik sapaatip akunnerani kingullermi sisamanngornermi toqqaasoqarpoq. Torsten Schack Pedersen Venstremeersoq oqartussaasut attuumassuteqartut akornanni silap pissusiata allanngoriartorneranut, internetikkut saassussinerit, navianartorsiortitsinerit assigiinngitsut allarpassuillu pillugit pitsaanerusumik ataqatigiissaarinissamik qulakkeerinnittussatut toqqarneqarpoq.

Suliassanik tunniussineq 

Illersornissamut ministeriaqarfiup akisussaaffiisa ilaat tassaasut Upalungaarsimanermut Aqutsisoqarfik, Internetikkut isumannaallisaanermut qitiusumik suliassat arlallit, Immami avatangiisinut upalungaarsimaneq aamma Sinerissami annaassiniartartut tunniunneqarput..

Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfimmit Pilersuinermik isumannaallisaanermut Aqutsisoqarfiup suliassaqarfii aamma nuna tamakkerlugu ajornartorsiutinik aqutsinermut ataqatigiissaarinermut tunngasut, ilaatigut nuna tamakkerlugu upalungaarsimasunut akisussaaffik (NOST), aammattaaq qitiusumik upalungaarsimasunut attaveqaqatigiinnermut upalungaarsimaneq (DCOK), kalerrisaariviit isumannaallisaanermullu attaveqaatit SINE-mik taaguuteqartut tunniunneqarput. kiisalu paasissutissanik isumannaallisaanermut tunngasut aamma peqqarniisaarniartoqarneranik aamma alapernaarsuiartortoqarneranik aarlerinartorsiortitsinermik pinaveersaartitsinermut siunnersuineq.

Tamatuma saniatigut Torsten Schack Pedersen ministeriaqarfinniit allaniit, ilaatigut Avatangiisinut, Inuussutissarsiornermut Aningaasaqarnermullu Naalakkersuisoqarfinnit, suliassanik arlalinnik akisussaaffeqalissaaq.

Kalaallit Nunaannik suleqateqarneq

Allatut oqaatigalugu suliassat akisussaaffiillu assigiinngitsut ministeriaqarfimmik nutaamik pilersitsinermi nuunneqarput, tamannalu Kalaallit Nunaannik suleqateqarnermut sunniuteqarsinnaavoq, naak innuttaasunik illersuineq annaassiniarnermullu upalungaarsimaneq angerlaanneqaraluartut. Ulrik Pram Gad, Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) ilisimatusartoq oqarpoq: – Maanna Kalaallit Nunaanni nunanut allanut tunngasunut pisortaqarfik Danmarkimi ministeriaqarfimmit allamit suleqateqartariaqalissaaq, tassami illersornissamut ministeriaqarfik suleqatigisartagaat inuiaqatigiinni isumannaallisaanermut upalungaarsimanermullu ministeriaqarfimmut nuunneqarpoq.

Immikkoortortaqarfimmi akisussaaffiit

Kalaallit Nunaannili Danmarkimisut tunngaviusumik malittarisassaq tassaavoq, suliffeqarfiit tamarmik upalungaarsimanermut akisussaaffeqartut. Tassa Nukissiorfiit Tusassilu innaallagissiorfik ajoquteqassagaluarpat immalluunniit naqqatigut kabeli kipineqarpat upalungaarsimanermut akisussaaffeqarput.

– Naalakkersuisoqarfiit akisussaaffik tamanna suli tigummissavaat. Tamatuma saniatigut suliassaqarfiit ilaat ministeriaqarfiup nutaap tigussavai, Danmarkimit Kalaallit Nunaannut kiffartuussissutigineqartartut, naak taakku aamma namminneq akisussaaffigigaluarlugit. Assersuutigalugu internetikkut isumannaallisaanermut tunngasut ministeriaqarfiup nutaap tigussavai, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Sillimanissaq siuarsarneqassasoq 

Rasmus Dahlberg Institut for Strategi og Krigsstudier-imi aamma Center for Arktiske Sikkerhedsstudier-imi lektoriuvoq. Ukiut marluk matuma siorna illersornissamut isumaqatigiissut kingulleq sioqqullugu ”Robusthed i Rigsfællesskabet” upalungaarsimaneq, ajornartorsiutinik aqutsineq inuiaqatigiinnilu isumannaatsuuneq pillugit nalunaarusiaq saqqummersippaa, tassanilu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu upalungaarsimanermik ilisimaarinninnerup ineriartornera iluaqutaasumik nukittorsarneqarlunilu annertusarneqarsinnaasoq ilaatigut inerniliivoq.

Maanna ministeriaqarfik nutaaq Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu tunngatillugu sumik suliassaqarlunilu sunik akisussaaffeqassanersoq, ministeriaqarfimmillu nutaamik Naalagaaffeqatigiinnermi tamarmi isumannaallisaanerup upalungaarsimanerullu nukittorsarneqarnerannut annertusarneqarnerannullu peqataasoqarsinnaanersoq apeqqutaalerpoq.

– Upalungaarsimanermut Aqutsisoqarfik tamakkiisumik nuunneqarpat, atomimik nukissiorfinnut kemikalianullu immikkut isumaqatigiissut ingerlateqqinneqassaaq. Illersornissamut ministerip upalungaarsimanermut akisussaanerpaatut Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu tapersersuinermik aallartitsisinnaanera immikkut pisinnaatitaaffigaa. Tamanna aamma ministeriaqarfimmi nutaami akisussaaffigineqartussaavoq.

Inissitassat erseqqissarneqassasut 

Rasmus Dahlberg naapertorlugu ministeriaqarfiup nutaap pilersinneqarnera pissutigalugu kommunit, nunap immikkoortuisa naalagaaffiullu akornanni, aamma Naalagaaffeqatigiinnerup iluani, akisussaaffiit ilaat angerlarsimaffimmut nuunneqarsimasut allallu angerlarsimaffimmut nuunneqarsimanngimmata, qanoq ataqatigiinnersut erseqqissarneqarsinnaapput.

– Eqqarsaqqittariaqarpugut. Maanna aaqqissuusseqqittoqalerpoq, tamannalu aaqqissuunneqartariaqarpoq. Maannakkut akisussaaffiit amerlaqaat. Annertunerusumillu misissuisoqassasoq inassutigerusuppara, aamma naalagaaffeqatigiinnermi suliassat ilanngullugit, Rasmus Dahlberg oqarpoq. Sermitsiap ministeri Torsten Schack Pedersen oqaloqatiginiaraluarpaa, kisiannili aaqqissuisoqarfimmi piffissap killiliussap iluani tamanna iluatsinngilaq.