Kalaallit suliniutaannik isumaqatiginninniarnerit

Danmarkimi aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatiginninniartoqaleruttorpoq. Kalaallit Folketingimut ilaasortat Aaja Chemnitz (Inuit Ataqatigiit) aamma Aki-Matilda Høegh-Dam (Siumut) aningaasaqarnermut ministerimit Nicolai Wammenimit ataatsimeeqateqarnissamik qaaqquneqaqqammerput. Taakku marluk novembarip qiteqqunnerani aningaasanut inatsisissaq naammassitinnagu ataatsimeeqatigineqaqqissasut naatsorsuutigineqarpoq.

Aningaasat agguarneqartussat 10 millionit koruunit nutaat

Aningaasanut inatsimmi Kalaallit Nunaat Savalimmiullu 120 millionit koruunit missaannik aningaasaliiffigineqartarput. Aalajangersimasunik kissaateqartoqartillugu aningaasaliissutit allat aamma isumaqatiginninniutigineqarsinnaasarlutik.

Danmarkimi naalakkersuisut ukioq manna aamma namminneq suliniuteqarlutik kulturikkut suliniutinut 10 millionit koruuninik aningaasaliipput, taakkulu 2024-miit 2027-mut atorneqartussaapput. – Tusartinneqarpugut Tranhusetimut 6 millionit koruuninik aningaasaliisoqarsimasoq, taanna Naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilisimasanik ilaatigut atuarfimmi sullissinikkut nukittorsaasussaq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni filmiliortartunut Norddok II aqqutigalugu nukittorsaasussatut suliniummut aningaasaliissutit nungulermata 3,5 millionit koruunit immikkoortinneqarput. Kiisalu Naalagaaffiup toqqorsiviinik Kalaallit Nunaanni pilersinneqartunik misissuinissamut 500.000 koruunit immikkoortinneqarput, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Timmisartumut billitsit ilinniartunut akikinnerit

Aaja Chemnitzip aningaasaqarnermut ministerimik ataatsimeeqateqarnermini suliniutit aqqaneq-marluk Danmarkimi naalakkersuisunit pingaarnersiorneqarnissaannik kissaatini nassarpai. Danmarkimi ilinniartunut atugassarititat pitsanngorsarneqarnissaat siullertut kissaatigaa.

– Ilinniartut Kalaallit Nunaanneersut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni 1.000 koruuninik akiliillutik angalasinnaanngorlugit aningaasanik immikkoortitsisoqassasoq siunnersuutigaarput. Ilik aqqutigalu billitsisiat 5.000 koruunit missaannik akeqartarpoq, taamaattumik naalagaaffimmit 4.000 koruunit missaannik tapiissuteqartoqassaaq. Soorunami pissutsit isumaqatigiinniutigineqaqqaassapput, soorlu ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqartut taamaallaat taamaaliorsinnaallutik, kiisalu Københavnip imaluunniit Aalborgip Nuullu akornanni angalaneq pineqarmat, ilinniartulli tamarmik angerlarsimaffimminni attaveqarluarnerulernissaannut kinguneqassallutik, Aaja Chemnitz oqarpoq, taassumalu aamma kissaatigaa suliniut ”Ilinnialernissamut piareeqqaneq” eqqarsaatigeqqinneqassasoq, taarsiullugulu Aarhusimi Kalaallit Illuutaannut, ilinniartunik suleqateqarnermi misilittagaqarfiulluartumut, atassuserneqassalluni.

Inatsisitigut isumannaatsuuneq pitsanngorsarneqassaaq

Kalaallit Folketingimi ilaasortaasa pingaartitaat alla tassaavoq inatsisinik atuutsitsineq, qallunaat suli oqartussaaffigisaat. Kingullermik Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaatsuunerup pitsanngorsarnissaanut 25-nik innersuussuteqarput. Unnerluussisut amerlanerusut pisariaqartinneqartut, eqqartuussisut akissarsiaasa qaffanneqarnissaat kiisalu eqqartuussissuserisunik ikiortissanik aaqqissuussineq nutaaq ilaatigut pineqarput.

– Maanna suliniutit aalajangersimasut eqqartuussiveqarnermut tunngasunik pitsanngorsaasinnaasut piginnaanngorsaasinnaasullu qaqilertorniarsarivagut. Eqqartuussisunut inatsisilerinermik ilinniaqqiffik pilersittariaqarparput, Danmarkimisut eqqartuussissuserisut ikiortissaannik pilersitsisariaqarpugut, aamma inatsisitigut ikiorsiisarfik namminersortoq IKIU aqqutigalugu inatsisitigut ikiorsiineq annertusisariaqarparput. Kiisalu oqaatigaarput inatsisitigut oqaatsit kalaallisut ineriartortinneqartariaqartut, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Meeqqanik arsaarinnittoqartarneranik pinaveersaartitsineq

Danmarkimi meeqqat kalaallinik angajoqqaallit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat suli amerlanerat ernummatigineqartuuvoq.

– Aarhusimi ilaqutariinnut sullissivimmi meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat pinaveersaartinniarlugu misilittagaqarluartoqarpoq, taamaattumillu aningaasanut inatsit aqqutigalugu aningaasanik qulakkeerinninniarsarivugut. Suliniutaat nunap sinneranut aamma siammarterneqarsinnaasoq neriunarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Aamma Norddok III-mut, Norddok II-mut paarlaanneqassanngitsut, kiisalu atorfilittat soraarnerussutisiaannik qulaajaanermut, suli assigiinngisitsiffiusumi, aningaasaliinissaq pingaarnersiuinermiipput. Aamma Kalaallit Nunaanni imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaanut suliniut Aliasoqatit ingerlateqqinnissaanut Aaja Chemnitzip aningaasanik immikkoortitsinissaq sulissutiginiarpaa kiisalu inuit pisinnaatitaaffii pillugit suliani eqqartuussissuserisunit ikiorserneqartarnissamut. Assersuutigalugu Ehmer Pramming inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliani akeqanngitsumik maanna suleqataavoq.

- Ilisimatuussutsikkut misissuinerinnaanani aammali eqqartuussivimmi misilinneqarsinnaanerat pingaaruteqarluinnarpoq. 

Kalaallit Nunaanni suliniutit aalajangersimasut

Kalaallit Nunaanni illoqarfinni suliniutit aalajangersimasut Aaja Chemnitzip aamma aningaasanut inatsit aqqutigalugu aningaasaliissuteqarfiginiarsaraa. Assersuutigalugu Tasiilami pinnguartarfiliornissamut skatertarfinnullu siorna aningaasaliissuteqartoqarpoq, aamma Kujallermi pinaveersaartitsinermik suliniutit assigiinngitsut ukioq mannalu misilerarneqarput.

Aammattaaq suliniutit soorlu Kalaallit Nunaat Tivolimi aamma Alaskap, Nunavup Kalaallit Nunaatalu akornanni killeqarfiit aporfiinik pinaveersaartitsinerit kiisalu kulturikkut suliniaqatigiiffimmut Nukigamut aningaasaliissutit ingerlateqqinneqarnissaannut aningaasaliissuteqartoqarnissaa anguniarneqarpoq.

GEUS-imut tapiissutit

Siumup napparsimasunut tapiissutit siusinnerusukkut aningaasaliissutai ukiup naanerani atorunnaarumaartut, GEUS-illu Aatsitassanit pisunit atortussiassanik aamma atortunik allanik ilisimasaqarfimmut, (MiMa), aningaasaliissutit 3 millionit koruunit annaaneqaasasut Aaja Chemnitzip ministerimut aamma malugeqquai. Sullissiviup Pinngortitaleriffik aamma aatsitassanut naalakkersuisoqarfimmi ujarassiornermi immikkoortortaqarfik qanimut suleqatigai, Kalaallit Nunaannilu aatsitassanik ilisimasanik ineriartortitsinermut pingaaruteqartutut nalilerneqarluni. 

SSA aamma isumaqatiginninniutigineqassaaq

Kalaallit partiivi SSA taaneqartartoq pillugu isumaqatiginninniarnernut aamma qaaqquneqarput 

– tassa isumaginninnermut, peqqinnissamut, utoqqarnut, kulturimut, naligiissitaanermut suliffeqarnermullu aningaasanik agguataarinissamut. Isumaqatiginninniarnerit oktobarip 23-ani aallartinnissaat naatsorsuutigineqarpoq novembarillu tallimaani naammassissallutik. Tamatumunnga atatillugu IA kissaatigisaminik erseqqissunik saqqummiussereerpoq.

– Qallunaat naalakkersuisuisa isumaqatiginninniarnerni namminneq saqqummiussaannut peqataassalluta isumaqatigiissutigaarput. Suliniutit kingusinnerusukkut isumaqatiginninniutigineqartussaanerannit tamanna pitsaaneruvoq. Taamaattumik upernaaq isumaginninnermut ministeriusimasoq Pernille Rosenkrantz-Theil kissaativut pillugit oqaloqatigereerpara, qanittukkullu isumaginninnermut ministerinngortumut Sophie Hæstorpimut kissaativut uteqqippakka, Aaja Chemnitz oqarpoq.