Kangerlussuaq nunatsinni umiarsualiviit akisunersaat

Kangerlussuarmulluunniit tulassinnaannginneq naammaginanngitsoq unammilleqatigiinnermullu akornutaasoq, Qeqqata Kommuniani borgmester Malik Berthelsen tupigusulluni oqarpoq.

I mange år har Qeqqata Kommunia kæmpet for at få en bedre havn i Kangerlussuaq.
Qeqqata Kommunia ukiorpassuarni ilungersorluni Kangerlussuarmi pitsaanerusumik umiarsualivittaarnissamik suliniuteqarsimavoq.

– Kangerlussuarmi atuineq Nuummit akisunerusussaanngikkaluarpoq, Qeqqata Kommuniani borgmesteri Malik Berthelsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

AKILIUUTIT

Nuummi umiarsuaq takornariartaat 30.000 BT ataallugu oqimaassusilik BT-mut 1,15 koruuninik akiliissaaq (Sikuki), 30.000 BT-llu sinnerlugu oqimaassusilik BT-mut 1,85 koruuninik akiliissalluni (Sikuki 1,15 koruunit Namminersorlutillu Oqartussat 0,70 koruunit).

Kangerlussuarmut sanilliullugu Kangerlussuarmi umiarsuarnut takornariartaatinut 30.000 BT ataallugit angissusilinnut BT-mut 3,14 koruuninik (Sikukimut 2,04 koruunit Namminersorlutillu Oqartussanut 1,10 koruunit) akeqarput, umiarsuarnullu takornariartaatinut 30.000 BT sinnerlugit angissusilinnut BT-mut 4,24 koruuninik (Sikukimut 2,04 Namminersorlutillu Oqartussanut 2,20) akeqarput.

Kalaallit Nunaanni umiarsualivinni allani Namminersorlutik Oqartussanut akitsuut BT-mut 1,10/2,20 koruuniuvoq, umiarsuaq qanoq angitiginersoq apeqqutaalluni.

Najoqqutaq: Sikuki

Kangerlussuarmi Nuummilu ilaasunut akitsuut Namminersorlutik Oqartussanut 50 koruuniuvoq, kommunimut 50 koruuniulluni. Tamatuma saniatigut Sikukimut akitsuut PAX-imut 10,20 koruuniuvoq, PAX-imut ataatsimut katillugit 110,20 koruuniulluni. Nunatsinni umiarsualivinni allani ilaasunut akitsuut Namminersorlutik Oqartussanut 50 koruuniuvoq, kommunimut 50 koruuniulluni, ataatsimut katillugit PAX-imut 100 koruniulluni.

 

 

Unammillernermut akornutaanersoq borgmesteri aperineqarami ima akivoq:

– Aap, ilaatigut Sisimiuni umiarsualivimmit illoqarfinnilu allani umiarsualivinnit appasinnerusumik Nuup umiarsualivia nunami umiarsualivinnit tamanit akitsuutit appasinnerpaartaanik peqarnera unammilleqatigiinnermut akornutaasinnaavoq. Kangerlussuarmulluunnit tulattoqarsinnaanngitsoq umiarsualivinni akisunerpaanera naammaginanngilaq.

Borgmester Malik Berthelsen, Qeqqata Kommunia, undrer sig over, at Nuuk er den billigste havn at bruge, og at Kangerlussuaq er den dyreste.
Nuup umiarsualiviata atornera akikinnerusoq Kangerlussuarlu akisunerusoq, Qeqqata Kommuniani borgmesterip Malik Berthelsenip tupigusuutigaa.

– Naalakkersuisulli akinissaat utaqqivarput, tassa Kangerlussuaq umiarsualivinnit allanit akisunerusoq eqqortumik paasineqarnersoq, taamaappallu assigiinngissutinut suna pissutaanersoq paaserusupparput.

– Kukkusoqarsimanissaa tamannalu Naalakkersuisut piaarnerpaamik aaqqikkumaaraat naatsorsuutigaarput, Malik Berthelsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisumut Hans Peter Poulsenimut apeqqut taanna aaqqissuisoqarfiup ingerlateqqippaa, tamannali nammineq akisussaaffiginngikkini, aammalu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut innersuussilluni, taassuma ilisimatitsissutigaa. Taamaattumik apeqqut aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisumut Erik Jensenimut ingerlateqqipparput, sulili tusagaqanngilagut.

Inatsisitigut puigorneqarsimasoq

Kangerlussuaq inatsisitigut puigorneqarsimasoq paasissutissat arlallit takutippaat.

Kangerlussuup umiarsualivianik ingerlatsineq Sikuki Nuuk Harbourip tigunikuuaa.

Sikukimi pisortaq John Rasmussen oqarpoq:

– Kangerlussuaq Nuummisut umiarsualivittut niuernermut atortussatut 2023-mi juulip aallaqqaataanit ingerlanneqarnissaa inatsisitigut maannakkut eqqarsaatigineqarsimanngilaq. Umiarsualiviup ingerlanneqarneranut, aningaasartuutinut kiisalu Namminersorlutik Oqartussanut akitsuutit matussuserniarlugit, umiarsualivinni taakkunani marlunni Sikukimut atuisunut akiliuteqartoqartarpoq.

Ved lavvande er det umuligt at sejle pram og landgangsfartøjer ind i Kangerlussuaq havn på grund af sand, der løber ud i havnen fra gletsjeren.
Tininngatillugu sioqqat sermersuarmit umiarsualivimmut kuuttut pissutigalugit umiatsiaaqqat nunamullu assartuutit Kangerlussuup umiarsualivianukarsinnaaneq ajorput.

– Sikukimut atuinermut akiliutit Namminersorlutillu Oqartussanut akitsuutit Kalaallit Nunaanni umiarsualivinni allani akiliutinut assigiissaarisoqarniarluni, inatsit Nuummi naligiissaariffigineqarpoq. Kangerlussuaq naligiissaarinermut ilaanngilaq, neriuppugulli Kangerlussuarmi naligiissaarisoqassasoq, John Rasmussen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Ilaasunik taarsiineq nuutsinneqarniartoq

Albatros Arctic Circlemi pisortaq Jørgen Larsen, ukiorpassuarni Kangerlussuarmi umiarsuarnik takornariartaatini ilaasunik taarsiinermik suliaqartarsimasoq, Kangerlussuup akisunerunera piaaraluni iliuusaasoq isumaqarpoq, taassumami oqarnera naapertorlugu Nuummi mittarfik nutaaq nunanit tamalaanit atorneqartussaq pilersaarutit malillugit ukioq manna novembarimi ammarneqarpat, ilaasunik taarsiineq Kangerlussuarmit Nuummut nuutsinneqarniarmat.

– Kangerlussuup mittarfia Nuummi mittarfimmit aalajaannerungaaraluartoq tamanna pissaaq. Timmisartut Kangerlussuarmi Nuumminngarnit missinnaanissaat umiarsuarnik takornariartaatinik ingerlatseqatigiiffinnut qularnannginnerussasoq, tamanna isumaqarpoq. Silarlunnera pissutigalugu ilaasut hundredellit arlallit taarserneqarnissaannut atatillugu umiarsuarnik takornariartaatinik ingerlatseqatigiiffinnut akunnittarfinni unnuineq akisussaaq, Jørgen Larsen oqarpoq.

Sutigut tamatigut akisunerusoq

Kangerlussuup nunallu sinnerata akiisa assigiinngissutaat Qeqqata Kommuniani Arctic Circle Businessip aamma tupigusuutigaa.

Unammillernermut ajoqutaaginnarani aammali imminut ilisarinermut ajortumik kinguneqartoq, Arctic Circle Businessimi pisortaq Jesper Schrøder oqarpoq.

– Nunap sinnerani innaallagiaq, imeq ikummatissallu assigiimmik akeqarput – Kangerlussuarmiunngitsorli. Sooq Kangerlussuaq nunap sinneranit taama ajornartorsiortinneqartigissava, aperivoq nangillunilu:

– Kangerlussuarmi umiarsualivimmik atuineq Kalaallit Nunaanni umiarsualivinnut allanut sanilliullugu taama akisutigissanngikkaluarpoq.

– Kangerlussuup umiarsualivia Sikukimut tunniunneqarmat ernumaginerpaasarput tassaavoq akit qaffarujussuarnissaat imaluunniit unammilleqatigiinnerup allatut ajornerulernissaa.

– Taama pisoqannginnissaanik neriorsorneqarpugut, maannali Kangerlussuarmut tulanneq Nuummut tulannermit pingasoriaatingajammik akisuneruvoq. Tamanna ajorpoq, Kangerlussuarmilu politikkikkut allanngorartoqarnera sulinermi ineriartortitsinermilu ajornakusoortorujussuuvoq, kommunimi inuussutissarsiornermut pisortaq oqarpoq.

Kaaviiaartitat tamatsinnut annerulissapput

Coronap nunarsuarmi tuniluunnerata aallartinnginnerani, umiarsuarnik takornariartaatinik angallassisut mittarfiit nutaat atulerpata Kalaallit Nunaannut tulattarnerit ilaasunillu taarsiisarnerit pillugit apersorneqarsimasut, Jesper Schrøder ilisimatitsivoq.

Tamatuma kingunera ersarippoq: Mittarfiit nutaat atulerpata amerlanerusut Kalaallit Nunaanni taarsiisarniarput. Ilai Nuummi taarsiisarniarput - Kangerlussuulli taarsiiffissatut atorneqarusunnera aamma qaffariarpoq.

- Mittarfiit nutaat pilersinneqarpata takornariartitsisartut kaaviiaartitaat tamatsinnut annerulissasoq isumaqarpunga, kisianni taama periartuusaartoqassappat Kangerlussuarmillu atuineq akisunerulissappat, umiarsuaatileqatigiiffiit takornariartaatit amerlanerusut umiarsualivimmut akikinnerusumut nuunnissaat ernummatigaara, Jesper Schrøder Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq, Kangerlussuulli taamatut immikkut pineqannginnissaa neriuutiginerarlugu.

– Kangerlussuarmi inuussutissarsiorneq sumiiffinnit allanit akisunerunanilu ajornakusoornerusussaanngilaq, politikkikkut, piaaraluni piaarinaniluunniit, Kangerlussuaq akiorniaannarlugu, Jesper Schrøder oqarpoq.

Ataatsimut isigalugu naammagisimaarinninneq

Mittarfeqarfinnit (MIT) Sikukimut, umiarsualiviit pillugit MIT-imit ilisimasaqarnerusumut, umiarsualivimmik ingerlatsinerup tunniunneqarnerani umiarsualiup ingerlanneqarnera, aserfallatsaaliorneqarnera iluarsaanneqarneralu naammagisimaarnartuusoq, Qeqqata Kommuniani ataatsimut isigalugu isumaqarput. Ilaatigut umiarsualivinni ingeniøriusunik umiarsualivinniinnaq suliaqartunik Sikukimi sulisussaqarpoq, MIT-imi taama sulisussaqanngitsoq.

Umiarsualiviup tungaanut umiatsiat ingerlaarfiani Sikuki nutaamik assaasuuvoq, kiisalu dronemik uuttuinermi 2023-mi teknikki nutaaq atorlugu aamma assaaneq saliinerlu alla aasamut misilinneqassaaq. Kangerlussuarmi umiatsiamik angalanissamut periarfissat pitsaanerulerumaartut ukioq manna siusinnerusukkut Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoqarfiup januaarimi neriorsuutigaa, saliinermi sanaartornermik aqqartartarnermillu ingerlatsivik Polar Dive suleqatigineqarluni.

Angallatit aqqutaat pitsaanerusoq

Angallatit aqqutaata qanitarisaani kuummeerlutik sioqqat ujarannguussimasut patsisaallutik, angallatit aqqutaat 800 meterinik takitigisoq, 40 meterinillu nerututigisoq ukiut tamarluinnaasa ikkalisarpoq. Ujarannguussimasunik kinneqangaatsiartoq 2023-mi itissutsinik uuttortaanerni paasineqarpoq, tamannalu tininnganerani usisaatinut ikaartaatinullu unammillernartarlunilu kinguaattoortitsisarpoq. Taamaattumik umiarsualivik suli tulaffigineqarsinnaaqqullugu, angallatit aqqutaat itisilerneqartariaqarpoq. Kingullermik 2008-mi itisilingaatsiarneqarpoq, Ineqarnermut Attaveqaasersuuinullu Naalakkersuisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi ilisimatitsivoq.

Angallatit aqqutaat aasarisseruttornerani angallavigineqarsinnaanngorniarlugu, Polar Dive assaammik tikisitsissasoq isumaqatigiissutigineqarpoq. Angallatit aqqutaata pisariaqartumik itissusissaa, ukiorpassuillu angallavigineqarsinnaanissaa qulakkeerumallugu, itisilerneqarnera 2025 tikillugu suliarineqassaaq.

Ajortoqarpoq

Akiliinermut akinullu tunngatillugu ajortoqartoq kommunip nalilerpaa, taamaattumillu Kangerlussuup umiarsualivia Kalaallit Nunaanni akitsuutinik qaffasinnerpaanik akiligassaqarpoq, Nuummi umiarsualiviup akitsuutit appasinnerpaat akiligassarigai, nunamilu RAL-ip umiarsualivii akitsuutit taakkua akornanniillutik.

Kalaallit Nunaanni umiarsualivinni akitsuutinut assigiinngissut qanoq kukkusumik pilersimanersoq naluarput, kommune oqarpoq.

Tamannali Naalakkersuisunit akuerineqarsimassasoq kommunip naatsorsuutigaa, kukkunerunersorli (kommunip ilimagisaatut) piaaraluniluunniit iliuusaasimanersoq naluaa.

Tamanna pillugu Naalakkersuisut akinissaat kommunip utaqqivaa.

– Naalakkersuisut piaaralutik taamaaliorsimappata, taava angallannermi atortorissaarutit assigiinngitsut atorlugit angalanermut akit assigiinngissutaat angallannermi atortorissaarutinut allanut aamma atuutilernissaat ernummatigineqarsinnaavoq, kommunimi atorfilik qaffasissumik inissisimaffilik naliliivoq.

Powered by Labrador CMS