Kulturi misigiuk: ”Tamassa” – iserniarit

”Tamassa.”

Oqaatsip kalaallisuujunerata saniatigut, aamma takornariartitsinermut tunngatillugu neqeroorutissap nutaarluinnaap, nunanit allanit tikeraartunut aamma Nuummi najugalinnut neqeroorutigineqartussap, isumaqartillugu “Tamassa, iserniarit”, taaguutigilerpaa.

Neqeroorutigineqartussaq illoqarfiit pingaarnersaanni asimut pisuttuartitsinernut kangerlummilu umiatsiamik angalaartitsinernut neqeroorutinut tapertaassaaq, eqqumiitsuliortullu takornariarpassuarnit ilimagineqartutut tikerartussanit aningaasatigut pissarsinerusinnaalissallutik.

- Takornarianut allaanerusumik “inissaqartitsinissamik” pilersitsiniarsarivugut, takornariat taamaalillutik eqqumiitsuliornermik kulturimillu suliaqarfinni namminneq paasisaqarfiginnissinnaaqqullugit. Arlaatigut paasiniaasutut misigisimatillugit, Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup iniutai mikisut eqqumiitsut atorlugit.

Saqqummersitsivimmi pisortap Nivi Christensenip takornarianik angallassisartut qaaqqusat, ilaatigut takornarianik angallassisartut, periaaserineqartumik misiliiartortut, sapaatip akunnerani kingullermi taama tikilluaqquai. Periaaserineqartoq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik, Visit Nuuk aamma illoqarfimmi eqqumiitsuliortut kulturimillu ingerlataqartut suleqatigalugit ineriartortinneqarpoq. AG misiliinermut siullermut peqataavoq, tamannalu ullumikkut kulturitsinnik annerusumik takusaqarusulersitsisussatut misinnarluni.

Naatsumik oqaatigalugu neqeroorummi “Tamassa“-mi pineqartoq tassaavoq, takornariat holdini tallimani, holdimi ataatsimi quliullutik nalunaaquttap akunneri pingasut ingerlaneranni, Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi inini assigiinngitsuni tallimani, eqqumiitsuliortumut qanimut malinnaallutik misigisaqarnissaat. Tassa takornariat ataatsikkut 50-ikkaarlugit. Nalunaaquttap akunnerini pingasuni malinnaaneq ulloqeqqasiornertalimmik takornariamut ataatsimut 1.000 koruuninik akeqassaaq.

Eqqumiitsuliortoq malinnaaffigineqartoq tassaasinnaavoq erinarsortartoq, assilialiortartoq, atuakkiortoq, qilaatersortartoq, eqqumiitsuliortartoq imaluunniit kulturikkut suliaqartut akornanni kinaluunniit suliniummut peqataarusuttoq. Takornariat eqqumiitsuliortullu naapisimaarnerat, nalunaaquttap akunnerini siullerni marlunni pissaaq. Nalunaaquttap akunnerisa pingajuanni kingullermilu aaqqissuussineq ulloqeqqasiornermik naggaserneqassaaq, eqqumiitsuliortut peqataasut nereqatigineqassallutik, taamaalilluni pulaartup eqqumiitsuliortullu oqaloqatigiinnerat aallartissinnaassalluni imaluunniit ingerlaqqissinnaassalluni. Ulloqeqqasiornermi kalaallit nerisassaataat mamartut sassaalliutigineqassapput.

Naggasiutissaraluamik aallarniuteqarneq

Sapaatip akunnerani kingullermi misiliineq neqeroorutigineqartartussap naggasiutissaraluanik aallarniuteqarpugut.

Aallarniutigalugumi ulloqeqqasioqqaarpugut eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup sanilerisaata Hotel Nordbop neriniartarfia Tunit sassaalliisoralugu. Sassaalliutigineqartut mamarluinnartut tassaallutik uiluiit oqummigassatut aggukkat seernartulikkat, iffiukkat mikisut immussuarmik pujuukkamik nipisaallu suaannik qallersuutillit, iffiaq qaqortumik patititaq mikisoq uanitsumik aappaluttunik simersialik tuttumillu pølsimik akulik. Kiisalu umimmaap neqaanik aggornerluttumik pølsiliaq mayonnaisemik chililimmik akulik aamma saattuaq itisoormioq avocadolerlugu.

Nerisassat mamarluinnartut nerineqareermata ullormi pineqartumi immikkut qaaqqusaasut eqimattanut pingasunut immikkoortiterneqarpugut, eqimattanut tallimanik arfineq-marlunnilluunniit inuttalinnut, taakkualu tamarmik immikkut katersugaasiviup ulluinnarni nakkutilliisuinik ilitsersuisoqarlutik.

Piffissami tulliuttumi eqqumiitsuliornikkut misigisassanik assigiinngitsunik sisamanik misigisaqartussaavugut.

Saqqummersitsisarfimmi pisortamit Kristine Bønløkke Spejlborgimit siulersorneqarluta saqqummersitsisarfimmi siuleriiaarluta angalaartinneqarpugut, majuartarfitsigut ammukartarluta qummukartarlutalu, naggataagullu inini qullerni, erinarsortartoq nipilersortartorlu Ivaana guitarilerluni qungujulallunilu piareersimasoq uniffigaarput. Kaajallangajallugu issiavinnut issaavugut, guitarimillu sakkortusaasigaanngitsumik guitarerluni erinarsugai, erinnat nuannersut sisamat ilunngunartut tusarnaarpavut. Ivaana erinarsukkami akornisigut imminut oqaluttuarilaartarpoq, aamma guitarerluni erinarsortarnini qamuuna eqqissisaatigisarlugu oqaatigalugu.

AG-p aallartitaa issiaqataasoq aamma eqqissiallappoq. Ivaanap nipit guitarimi erinarsorlunilu pilersitai, sapaatip akunnerani juullimut uippakajaarfiusumi tarnimut nakorsaataapput. Isigisallu iikkamut ingerlateqqikkaanni, Anne-Birthe Hovep titartagai Johan Markussenillu Narsameersup assilialiai pinnguartutut ittunik qalipakkat takuneqarsinnaapput. Nipilersorneq assilialiornerlu tiguaasinnaapput.

Misigisaq taanna pissutigalugu Narsap Jamaicallu naleqquttumik ataqatigiinnerat – tassa erinarsukkap, Ivaanap ullormi tassani erinarsugaasa sisamaata kingulliullu taaguutaa (”Jamaica”) uannut paasiuminarsivoq. Erinarsukkap taassuma Ivaana 2021-mi nipilersornikkut tusaamasaalersippaa, 2022-milu Koda Awardsimit arnani ukiup erinarsortartuatut nersornaaserneqarluni.

Qamuuna attortinnartoq

Tassanngaanniit uterluta majuartarfikkut ammut ingerlaqqippugut, eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup initaanut minnerpaamut, tassani eqqumiitsuliortoq tamatigoortoq Varna qitittartorlu Ivi Luna tikilluaqqusisuupput. Allaanerulluinnarpoq. Inimi taartumi natermi qulleeqqanik siaartartunik taamaallaat qaammaqquserneqarsimasumi, qitittartoq qaqortumik atisaqarluni issiavoq. Nipit tusarsaasut tassaapput anorersuaq – immaqa anorersuaq nittaalartalik? – taanna Varnap nipaanit, uannut Anisettemut Savage Rosekkunneersumut eqqaanartumik, erinnamut ikaarsaariartortinneqarluni. Taamaalinerani Ivi Lunap timini aalatilerpaa, qulleeqqallu killingisigut tasitsaarluni, mianersorluni nakkutiginnilluarlunilu, soorlumi puttaami taamaaliussagaluartoq. Eqqarsarpunga. Torrak.

Aamma allaanerusumik qamuuna attortinnarluinnartumik misigisaq.

Aamma allaanerulluinnartumik qanimut attaveqatigiinnermik misigisaqarpoq.

Eqimattat pingajuanni peqataaffigisanni eqqumiitsuliortut pingajuannik naapitsinerput qamuuna attortinnarlunilu inuttut misigisaavoq, tassaasumik assilialiortumik Mike Lyngemik. Ilisarnarluartumik qalipakkani pingasut, mikisualuttortaqarluartut, takutippai. Saqqummersitsiviup initaasa ilaani anginerulaartumi issiavugut, kalaallit assilialiortut ilisimaneqartut assilialiaat avatangiiseralugit. Mike Lynge piffissap annersaani natermi issialluni tununngasarpoq imaluunniit nikorfalluni qalipakkaniittut ilaannik uatsinnut tikkuussisarluni. Tamakku saniatigut inuunerminik oqaluttuuttarpaatigut. Ilaatigut illoqarfimminit qimaasutut misigisimanerminik, asanninnerup iluatsinngitsoornera pissutigalugu. Aammali Nunatsinni inuit eqqumiitsuliortumut naatsorsuutigisartagaat pillugit.

- Nannunik qalipaassasunga inuit kissaatigaat, Aalborgimili inunngorpunga. Puulukimik qalipaasinnaavunga. Nannumik qalipaasinnaajumallunga sooq eqqumiitsuliornermik ilinniagaqassaanga, eqqumiitsuliortoq aperivoq, tusarnaartullu tamanna qungujuutigaat.

Mike Lyngep eqqarsaatiminik aniatitsinini naggaserlugu qujaffigaatigut: - Qujanaq akornusersuinasi oqaaseqarfiginangalu tusarnaarassi.

Uumasorujussuit aliortukkallu

Kulturikkut takutitsisut sisamaattut kingullertullu Maria Kreutzmann iserfigaarput.

- Inuussutissarsiutigalugu uumasorujussuarniartartoq. Visitkortinni taama allassimavoq. Imminut ilisaritinnerminut kalaallillu oqaluttuatoqaataanni inuttanik nuannarisaqarnini pillugit oqarpoq.

Maria Kreutzmann oqaluttuarisaanermik ilinniagalik Ujammiugaq Engell suleqatigalugu 2018-imi atuakkiorpoq, taaguuteqartumik “Bestiarium Groenlandica”.

Naleqqulluartumik maanna saqqummersitsivimmi „tupilaat inaanniippugut”.

Tupilaat akiniaanissamik siunertaqarluni pinngortinneqarnerannut tunuliaqutaasimasut pillugit eqqumiitsuliortoq oqaluttuarpoq. Siullermik qisunnik sananeqartarput, taakkualu ilaat tupilaat inaanni saqqummersitsivinni takuneqarsinnaapput. Kingusinnerusukkut Inuit saanernik tupilaliortalerput, tamannami Nunatsinni orpeqanngitsumi ajornannginnerujussuummat.

Maria Kreutzmann Tuluttut saqqummiussivoq, tamannalu uagutsinnut eqqaasitsissutaalluni nuannersoq, tassami takornariarpassuit Tuluttut tusarnaarusunnerusassammata.

Uumasorujussuit aamma oqaluttuatoqqat inuttaannik oqaluttuarnermi saniatigut, Maria Kreutzmannip aamma oqaluttuaraa, aliortugalersaarutit Nunatsinni aamma nuannarineqaqisut.

- Inuit immaqa oqartarput aliortukkat upperinagit, imaanngilarli ataatamik, illorisamik arnap imaluunniit ajamik aliortukkamik misigisaqarsimanerat oqaluttuariumasanngikkaat. Oqaluttuarineqartut tamatigut namminermut qanittuusarput, Maria Kreutzmann oqarpoq.

Naak ulloq taanna „takornariat“ ilarpassui tupilannik aliortukkallu pillugit oqaluttuanik ilisimasaqarluareersimassagaluartut, isumaqarpunga tamatta paasisaqarnerullutalu aliikkuserneqarluarsimallutalu qularutissaanngitsumik misigisimasugut.

Saqqummersitsiviup nutaartaanut ininut qaamasunut uteratta, saqqummersitsivimmi pisortap Nivi Christensenip naggasiilluni oqaaseqarnermini Nunatsinni takornariartitsinermik kulturimillu suliaqartunut allanut ima kajumissaaruteqarpoq:

- Neriuppugut periaaseq tamanna, takornarianik kulturimillu ataatsimoortitsisussatut atorneqarsinnaassasoq, allallu isumassarsiaq taanna atorluarsinnaavaat. Tillinniarsiuk qimarngullugulu – taamaalilluni siammarneruniassammat!

Varna: Kiisami

Eqqumiitsuliornermik takornariartitsinermillu ataatsimoortitsinermik isumassarsiap Nuup avataani aamma atuutilernissaanik kissaateqartunut nipilersortartoq eqqumiitsuliortorlu tamatigoortoq Varna ilaavoq.

- Millionileriarlugu assilineqarumaartoq kissaatigaara — taamaalillutalu assigiinngitsorpassuarnik suliaqarsinnaalissalluta. Periaaseq tamanna amigaatigisimaqaarput, Tamassami misileeqqaarnerup kingornagut oqarpoq.

Eqqumiitsuliortumut aalajangersimasumik inissisimaffeqannginnissaq nuannersinnaasoq nassuiaavoq.

- Nikorfalluni qilaatersortarnerit imaluunniit nipilersuutinik elektroniskiusunik tusarnaartitsinerni aalajangersimasunik nipilersortarnerit saniatigut allarpassuarnik pisinnaasaqarpugut Varna, Ivi Lunamik suleqateqarniarluni aalajangersimasoq, oqarpoq. Taannami inuusuttuummat siuariartorluartoq.

- Qitittartumik suleqatiginninnera allaanerulluinnartunik periarfissiivoq, aamma taassuma (Ivi Luna, aaqq.) nipilersugassiornermut tunngasut eqqarsaatigisussaanngilai. Taamaalilluta immitsinnut pitsaanerpaamik tunniussaqarsinnaalluta.

Visit Nuummi naatsorsuutigineqarpoq takornarianut tuniniarneqartussaq takornarianit assigiinngitsorpassuarnit nuannarineqarumaartoq.

- Isumaqarpunga amerlasuut soqutigissagaat. Aammami umiarsuarmik takornariartaammik takornariartut kulturimik soqutigisaqartut, kangerlummukarnissaminnut taarsiullugu tuniniakkap pisiniarinissaa periarfissatut isigissavaat. Tamanna takornarianut akisuumik angalasunut misigisassarsiortunullu pilerinartorujussuusinnaavoq, aamma ilaqutariinnut maanga tikittunut, aappaa pisummik angalaarusunneruppat aappaalu soqutiginninnginnerusoq katersugaasivimmukarusunneruppat, Sara Nissen Visit Nuummeersoq oqarpoq.

Aammattaaq kommunip suliffeqarfiutaata, soorlu Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup, takornariartitsinermut inuussutissarsiummut peqataatinnissaa isumassarsiatsialaavoq.

- Isumaqarpunga, Nunatsinni kulturip qanoq ittuuneranik nittarsaassinermi eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup atornissaa pitsaalluinnartoq. Aamma takutinneqarmat oqaluttuat suut kulturikkut oqaluttuarisinnaanerivut, taamaalillutik aningaasarsiutigineqalersinnaallutik, Sara Nissen oqarpoq.