Mittarfik soqutigineqarluartoq

TÓRSHAVN: Nunani allani takornariaqarnermik suliaqartut 100-t timersortarfimmut ataatsimoortillugit katersortikkaanni aperalugillu Kalaallit Nunaannukarnissaminnut suna soqutigilluinnarneraat apeqqummut akissutit assigiipput: Nuummi mittarfik nutaaq.

Tamanna taamaattoq Tórshavnimi sapaatit akunnerisa siulianni Vestnordenimi nittarsaassisoqarnerani, tassa nunat avannarliit killiit takornariarneq pillugu nittarsaasseqatigiiffianni, AG-p najuuffigisaani paasinarsivoq.

- Nittarsaassinermi peqataasut apeqquterpassuaqarput, Greenland Airportsimi (Mittarfeqarfiit) niuernernik ineriartortitsisoq, Milan Lund Vraa oqaluttuarpoq.

Taama soqutiginnittoqartiginissaa taassuma ilimaginngikkaluarpaa.

Aaqqissuisut Tórshavnimi timersortarfiup teqeqquani Milan Lund Vraap nittarsaassiffimmik piareersisimapput. Piffissami sivisunerpaami inukisaassalluni naatsorsuutigisimagaluarpaa. Kisianni siarngit sianerneri tamaasa – taakkua minutsit qulit akuttussuseralugit sianertarput – nunanit allamioq angalanernik aaqqissuisartoq alla imaluunniit angalatitsisartoq taassuma paasissutissiiviarannguanukarluni teqeqqumukartarpoq. – Uagutsinni isumalioraluarpunga ataatsimiinnerpassuujunnanngitsut. Imaluunniit ataatsimeeqateqanngilluinnassallunga. Kisianni ulluni taakkunani tamani oqaloqateqaannavillunga piffissaliussat tamaasa inussiffigiinnavippakka, Milan Lund Vraa pisariaqartumik unikkallarnermi oqarpoq.

Qanoq aperisarpaatsit?

- Kalaallit Nunaanni angalanissamut pilersaarutit angalanissamullu periarfissat paasisaqarfiginerorusullugit apersuutigaat. Taakkua Nuummi unnuiffissatut periarfissaasunut soqutiginnipput, aasaaneranilu aammalumi angalasoqannginnerpaaffimmi suut misigineqarsinnaanersut paasisaqarfigerusuppaat, Milan Lund Vraa akivoq nangipporlu:

- Nuuk ukkatarineqarluni soqutigineqartorujussuuvoq. Kisianni takornariat sinerissamut tamarmut takornariarnissaannut suleqataanissarput uagut suliassatta pingaarnerit ilagaat, taamaalilluni mittarfiit nutaat Kalaallit Nunaannut tamarmut iluaqutaassammata.

Sulisut 2.000-it

Greenland Airportsip, – angalasunik isumaginnittut allat assigalugit – ukiuni aggersuni takornariat amerlanerulernissaat naatsorsuutigaa. Immaqa 40 procenti sinnerlugu takornariaqarnerusalissaaq. Taama pisoqarnissaa ilimanaateqarluni neriuutaasoq Milan Lund Vraap, Visit Greenlandip immikkut ittumik Tórshavnimi Hotel Hafniami aaqqissuussaani kalaalerpalaami ornigarneqarluartumi, ataasinngornermi unnukkut saqqummiuppaa. 

Naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen unnuk taanna kisitsisinik aamma saqqummiivoq. Tassani Kalaallit Nunaannut takornariat agguaqatigiissillugu aningaasat qanoq amerlatigisut takornariarnermi atortarneraat saqqummiunneqarpoq. Kisitsisit Visit Greenlandip nalunaarusiaaninngaanneersuupput: Umiarsuarnut takornariartaatinut ilaasut 9.050 koruunit atortarpaat, timmisartumulli ilaallutik takornariat 19.150 koruuninik takornariarnerminni aningaasartortarput.

Inuussutissarsiornermut naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen (IA), oqaluttuarpoq, mittarfiit nutaat pingasuusut Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu (kingulliit 2026-mi atorneqalissapput, aaqq.) atulerpata suliaqarfinni taakkunani suliaqartunut suliffissaat amerleriarujussuarnissaat naatsorsuutaasoq, allaat marloriaatinngorlutik sulisut 2000-nngorsinnaasut. Tamanna kalaallinut takornarialerinermik suliaqartunut tusassallugu nuannersuuvoq. Milan Lund Vraali oqalugiartarfimmut qaqimmat, tusarnaartullu mittarfiup qaammatip tulliani ammartussap, piareernissaanik toqqissisarmagit tusarnaartoqarneruvoq.

- Mittarfiup pilersaarut malillugu ammarnissaa qularutiginngilluinnarparput. Taamaalilluni Air Greenlandip timmisartua, Tuukkaq, Nuummut novembarip 28-anni missinnaassaaq. Tamanna qilanaarisorujussuuarput, taanna apeqqusersuisunut oqarpoq. Taassuma mittarfiup ilaasunut timmisartuutileqatigiinnullu iluaqutissarilerumaagassai nangilluni oqaluttuarai.

- Air Greenlandip timmisartuussisarnini amerlissavai, taamaalilluni ilaasut Nuummiit ullaarorlutik aallarsinnaalissapput, taanna oqarpoq mittarfiullu pitsaaqutigisinnaasaanik nangilluni: 

- Timmisartuutileqatigiiffippassuit soqutiginnittut timmisartuussisarnerit pillugit saqqummersitseqatigiinnerni oqaloqatiginikuuagut. Taamaattumik aasap tullissaa pissanganaqaaq. Ilimagisinnaavarput timmisartuutileqatigiiffiit Danmarkimeersut, immaqalu Europap avannaaniit USA-miillu tikittalissasut. Kisianni timmisartuutileqatigiiffiit aqqummik nutaamik ammaaniarnerminni suliassaqangaatsiartarput. Aqqut ilaatigut ukiuni qulini ineriartortinneqartarpoq, Milan Lund Vraa oqarpoq. Taassuma aamma Nuummukartorpassuit sullissinnaajumaaritsik qularinagu oqarpoq. 

– Inissaqarluarpugut. Ilaallutik aallartussat 400-t tikittussallu 400-t isumagisinnaavagut timmisartoqarfiullu illutaani inissaqarput, taanna katersuuttunut oqarpoq.

Nuummi umiarsuarnik takornariarpassuussasut

Angalanernik takornarianut suliaqartartut mittarfeqarfinnit aallartitamut timersortarfimmi ullup aappaani apeqqutissaminnik apersuinertik nangippaat. Taakkua unikkallarneranni AG aperinissamut periarfissaqalerpoq. Apeqqutaanut ilaavoq nunanit allanit timmisartuutileqatigiiffiit periarfissaq atorluarlugu aasaanerani ilaasoqarluarlutik angalassagunik Air Greenlandimut innarliisinnaanersoq:

- Air Greenland Greenland Airportsilu Namminersorlutik Oqartussanit tamarmik pigineqarput, soqutigisat killormuunngillat?

– Kalaallit Nunaat takornariarusunneqarluni ilippanaateqartorujussuuvoq. Taama oqartuaannarnikuuvugut, Milan Lund Vraa akivoq tikkuarlugulu periarfissat siunissami amerlissasut taamaalilluni Air Greenlandimut aningaasarsiorfiit nutaat periarfissaalissasut. – Savalimmiut assersuutigisinnaavarput. Nunamummi tassunga timmisartuutileqatigiiffiit nutaat aqqutinik ammaanikuupput. Kisianni tamanna namminneq ingerlatseqatigiiffiutaannut, Atlantic Airwaysimut, ajornerulersitsinngilaq. Akerlianilli pisoqarpoq. Kalaallit Nunaanni taama aamma ineriartortoqassasoq naatsorsuutigaarput. Angalasoqarnerulerluni akit akikinnerulerlutik, tamanna tamanut pitsaasuuvoq – ilaasunut timmisartuutileqatigiiffinnullu, oqarpoq nangipporlu:

 Taassuma saniatigut Kalaallit Nunaanni mittarfittaartoqarnissaanut aningaasaliinerit annertuut pisariaqarput. Aningaasat taakkua nunami isaatinneqassapput taamaalilluni timmisartuutileqatigiiffiit suliaqarnerulissapput. Greenland Airportsip Nuummi mittarfissaq qilanaaraa tamannami aamma ingerlatseqatigiiffiit umiarsuarlutik takornariartitsisartut ilaasuisa amerlasuut Nuummit Nuummullu angalanerannik kinguneqassaaq. Milan Lund Vraap ilisimatitsissutigaa umiarsuit takornariartaatit 20-t sinnillit 2025-mi Nuummiit aallaaveqarlutik angalanissatik maannamut nalunaarutigereersimagaat.

Pujoq, aput anorersuarlu

Angalanernik suliaqartartut silap nikerartuunnginneranik aamma soqutiginnittuupput. Taakkua taamaattumik apeqqutigivaat Nuummi sila peqqutigalugu timmisartuussinissaagaluit qanoq akulikitsigisumik taamaatiinnartarnissaat naatsorsuutigineqarnersoq. Apeqqutinut taakkununnga Milan Vraa Lund aamma akilluarsinnaavoq. – Missiliutit silap nikerartuunnginnera 95 procentiusoq takussutissippaat. Tamanna kisitsit naatsorsuinerminngaanneerpoq silami uagut aqussinnaanngilarput. Kisianni Nuummi mittarfissaq pitsaaquteqarpoq, anorimi tamatigungajak kujasimmiinngikkuni avannaata tungaaneertarpoq taamaalilluni timmisartut sammivinnit taakkunannga tamanit missinnaassallutik, Milan Lund Vraa nassuiaavoq nangipporlu: - Mittarfimmi timmisartut minnissaannut atortut nutaaliaasut nikerartuunnginnerup ullumikkornit pitsaanerunissaa qulakkiissavaat. Naatsorsuinerit issittumi mittarfinnut allanut sanilliussigaangatta neriunaateqartarput. Taassuma saniatigut Kangerlussuaq aamma periarfissat aappaattut suli atorsinnaavarput. Naak mittarfissaq pillugu Savalimmiuniikkaluarluni erseqqissarpaa Nuummi mittarfik takinerusoq namminermini ukiuni aggersuni takornariat amerlanerulernerannik qulakkeerinnissanngitsoq. - Mittarfik nutaaq tuniniaanermi tunngaviunngilaq. Ornitassarliuna Kalaallit Nunaat tuniniaasuusoq. Timmisartuutileqatigiiffinnut imminut akilersinnaassuseq apeqqutaavoq taava uagut suliamut tassunga ikiuulluta suleqatissaannik eqqortunik attaveqartilissavagut taamaalillutik aalajangigassartik eqqortoq aalajangissavaat.

– Kalaallimmi timmisartunut ilaasut?

- Billitsit akikillinissaat naatsorsuutaavoq. Taamaalilluni angalasoqarnerullunilu nunarsuarmi misigisaqarnerusoqassaaq. Amerlanerit taama akissaqalernissaat pingaaruteqarpoq. Ilaqutariiaqqat Europamut ullumikkut angalanerat 40.000 koruunit sinnerlugit akeqarsinnaasarpoq, Milan Lund Vraa akivoq.

Timmisartut nutaat tikittalissasut

Air Greenlandip Nuup Keflavikkillu akornanni aasap tullianit timmisartuussisarnerunissani ilisimatitsissutiginikuuaa. Tassani timmisartumut ilaasut Air Greenlandip Tuukkaataanut Jettime-lluunniit Boeing 737-utaanut ilaallutik timmisartuussiffiit arfineq-pingasut angalaffigisinnaassavaat. Aqqut taanna Air Greenlandip Dash-8-mik maannamut angalaffigisarpaa. 

Taassuma saniatigut aamma sapaatit akunneri tamaasa toqqaannartumik Aalborgimukartoqartalerlunilu Billundimukartoqartassaaq. Greenland Airportsip AG-mut pilersaarutit ilanngullugit ilisimatitsissutigisai tassaapput, Icelandairip timmisartoq atortakkani anginerulersillugu Nuummi mittarfik ammarpat Dash 8 Q400-nngorniaraa, aasaaneranilu Boing 737-nngorlugu sapaatit akunnerinut amerlanerpaamik pingasoriarluni Nuummukartarniartoq. 

- Airseven Ruby Travel peqatigalugu Aalborgimit Nuummut sapaatit akunnerinut marloriarluni Boing 737-800-mik angalasalissaaq. SAS suli qulakkeerneqanngilaq – kisianni pisortaanerata ilimasaarutigalugu saqqummiutereernikuuaa taamaalilluni ilimanarpoq jet Airbus immaqa 320 minnerpaamik sapaatit akunnerinut marloriartassasoq, Greenland Airports ilisimatitsivoq.