AATSITASSAT
Moriusap eqqaani aatsitassat annertussusaat isumaqatigiinngissutaasoq
Bluejay Miningip Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffik pigisani Dundas Titanium aqqutigalugu Moriusap eqqaani aatsitassamik ilmenitimik piiaanissamik isumaqatigiissuteqartup, pisortaasimasunut eqqartuussivilersuussinissaq isumaliutigaa. Tamatumunnga aatsitassat annertussusaannik eqqoriaat 2022-meersoq patsisaavoq, tassani isumalluutit imaaliallaannarlugit affaannanngortinneqarput
Pappiaqqanik nalilinnik niuffaffimmut nalunaarummi Sermitsiamullu mailimi Dundas Titaniumimi pisortap nutaap Eric Sondergaarip 2022-mi aatsitassanik isumalluutinik missingiussaq, isumalluutigineqartut annertussusaannik appaanermik kinguneqartoq ”aktiaatilinnut tamanut imminerminullu tupaallaataasoq” oqaatigaa
Bluejay Mining
September
2023-mi pappiaqqanik nalilinnik niuffaffimmut nalunaaruteqarnikkut, tuluit
aatsitassarsiortitseqatigiiffiata Bluejay Miningip suliffeqarfiup pigisami
Dundas Titaniumip aktiaateqartulluunniit Dundasimi suliniutip kisimi
ineriartortillugu siuarsarnissaa siunnerfiginagu nalunaarutigaat. Taamattaaq
piginnittutut ingerlatseqatigiiffik suliniummut aningaasatigut allanik
pisussaaffiliinermik nangitsissanngitsoq nalunaarutigaa.
Isumalluutit affaannanngortut
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat
atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
Nalunaarut
tupaallannartoq 2022-mi Australiamiut aatsitassarsiortunik siunnersuisartut
Palaris qallunaallu ingeniørii siunnersuisartut GEO-p misiliillutik ilmenitimik
isumalluutinik qillerinernik misissueqqissaarnernillu ingerlatsinerannut
tapiliullugu missingiutinik nutarnerinerat tunuliaqutaralugu
saqqummiunneqarpoq. Taakku 29,7 million tonsinik 2 procentit missaannik
minguissusilimmik ilmeniteqarnera missingerpaat, taannalu 2019-mi
missingiinermit 59,3 million tonsinik 3,26 procentimik minguissusilimmik ilmeniteqarneranik
missingiinermut sanilliullugu affaannaapput.
Suliniut ingerlaannassappat tamanna aningaasalersuisartumik peqateqarnissamik
pisariaqartitsiviussaaq, taamanikkut pisortaasoq Bo Møller Stensgaard
Sermitsiamut oqarpoq. Qaammatialuit qaangiuttut taanna taamanikkullu pisortaq
Hans Jensen Dundas Titaniumimiikkunnaarput.
Aktiaatilinnut tupaallaataasoq
Pisortat nutaat 15. marts 2024 sulilersinneqarput, taamanikkullu
ilisarisimaneqareersoq Roderick McIllree, siusinnerusukkut
ingerlatseqatigiiffimmut siuttuusimasoq, taamatullu aamma Nikkeli Greenlandimi
siulersuisuniittoq siuttunngortinneqarpoq. Taanna siusinnerusukkut Greenland
Minerals and Energymut (kingusinnerusukkut Greenland Mineralsimik maannalu
Energy Transition Mineralsimik ateqartumi) pisortaasimavoq. Roderick McIllree
siusinnersukkut Greenland Gas and Oilimik pilersitsisuuvoq.
Taassuma
saniatigut Australiamiu Eric Sondergaard Dundas Titaniumimmi siulersuisunut
siulittaasunngortinneqarpoq.
Pappiaqqanik
nalilinnik niuffaffimmut nalunaarummi Sermitsiamullu mailimi Eric Sondergaardip
2022-mi aatsitassanik isumalluutinut missingiut, isumalluutit annertussusaannik
annikillisitsisoq ”aktiaatilinnut imminerminullu tupaallatsitsisoq” oqaatigaa.
Eric
Sondergaard naapertorlugu siulersuisut nutaat 2022-mi qillerinermik
suliaqarneq, eqqortutut eqqortumillu takussutissiisutut isiginngisartik,
suliffeqarfimmi attuumassuteqanngitsumik misissortillugu aallartippaat: – Suliarput attuumassuteqanngitsunit, nunarsuarmilu aatsitassarsiornermik
immikkut ilisimasalittut isigineqartunit suliarineqarpoq, 2022-milu
qillerisitsinerup, aalajangiinerit ingerlaneranni kingunerannillu aasitassanik
isumalluutinik allannguinermut tunngatillugu imaannaanngitsunik
apeqqutissaqalersitsilluni. Pisortaasimasut 2022-mi qaammammi ataatsimi
eqartumik misissuisimanerup siusinnerusukkut ukiuni pingasuni ingerlaavartumik
suliamit eqqornerusumik takutitsisuuneranik oqarnerat ajornartorsiornarpoq, Eric
Sondergaard oqarpoq.
Eqqartuussivilersuussinissaq isumaliutigigaat
Ingerlatseqatigiiffiup
nammineerlutik misissuinertik tunuliaqutaralugu 2022-mi annertussusiliineq
isiginiassanagu, taarsiullugulu qaffasinnerusumik annertussusiliineq
2019-meersoq atoqqilissallugu aalajangerpaat.
Tamatuma
saniatigut ”inunnut, tassanilu pisortaqatigiinnut siusinnerusukkut ilaasunut
aatsitassatigut isumalluutinik naliliinermut akuusunik inatsisitigut
periarfissanik isumaliuteqarnertik” ingerlatseqatigiiffiup nalunaarutigaa.
Nalik Ventursimi, Bluejay Miningimi 1,2 procentimik
piginneqataasumi senior investeringsrådgiverip Per Buhl Olsenip suli Dundas
Titaniummimi siulersuisuni ilaanini oqaatigaa. Taamaattoq siulersuisuni
ilaasortanik taarsiinermut akuusimananilu ilisimatinneqarsimannginnini
oqaatigaa.
Oqaaseqarusunngitsoq
Sermitsiap
iluatsinngitsumik siulersuisuni ilaasortaasimasut pissarsiariniaraluarpai,
siulersuisullu qallunaat aatsitassarsiornermik siunnersuisarfiannut GEO-mut,
Australiamiut aatsitassarsiornermik siunnersuisarfiat Palaris peqatigalugu
2022-mi aatsitassanik isumalluutinik missingiisumut
oqaaseqarfigitinniarsimagaluarpaa. GEO-mit ima oqaaseqartoqarpoq: ”GEO-p Dundas Titanium A/S Bluejay Miningilu Kalaallit Nunaanni pingaarnertut
atortussiat piujuartitsinerusumik passunneqarnissaannik ikiorpaa. Passussineq
taanna Kalaallit Nunaannit atortussianit tamanit immikkoortiterineruvoq,
taamaaliornermilu misissoqqissaagassatut immikkoortitat kisimik Nagromimut
Perthimut Australiamiittumut nassiunneqarlutik. GEO atortussianik
misissueqqissaarnermik suliaqanngilaq, Australiamilu inerniliinernut
oqaaseqassanani.”
Allaaserisap
naqiterneqartussanngortinneqarnera sioqqullugu Sermitsiaq Palarisimit
Australiameersumit oqaaseqartitsinissaq iluatsinngilaa.
Aatsitassanik isumalluutinik naatsorsukkat allanngorartut
GEUSimi
ilisimatusartoq soraarneq Per Kalvig suliamut aalajangersimasumut
oqaaseqarumanngilaq, taasumali aatsitassanik isumalluutinik naatsorsuinerit
piffissap ingerlanerani allanngortarnerisa nalinginnaasuunera oqaatigaa.
– Aatsitassarsiorluni misissuinerit aatsitassanik iluaquteqarsinnaanermik
periarfissaqarneranik/periarfissaqannginneranik takutitsinissamik
siunertaqartarput. Naliliinerit ilaatigut nassaap annertussusianik
pitsaassusianillu naliliinerusarput. Piffissap misissuiffiusup ingerlanerani
eqqoriaanerit taakku qularnaalliartortarput. Akilli aningaasartuutillu
peqassutsimut naliliinermut ilaasarmata, aatsitassaanik isumalluutinik
naatsorsuinerit allanngorartarput, piffissallu ingerlanerani tamatigut
pitsanngoriarlutilluunniit ajornerulertarlutik. Aatsitassanik isumalluutinik
naatsorsuinerit aningaasaqarnikkut annertuumik sunniuteqartarmata, taakku
piffimmi akuersissutaatillit paasissutissaatai tunuliaqutaralugit, immikkut
ilisimasalinnik akuerisanik attuumassuteqanngitsunit suliarineqartarput.