Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinniit
Kinamut aalisakkanik niueruteqarnerup 74 procentia siorna ingerlatarigamiuk
siuttuuvoq.
Kinamut niuernermi Savalimmiut 19 procentinik
Danmarkilu 7 procentinik tunisaqarput.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinniit
Kinamut aalisakkanik niueruteqarnerup 74 procentia siorna ingerlatarigamiuk
siuttuuvoq.
Kinamut niuernermi Savalimmiut 19 procentinik
Danmarkilu 7 procentinik tunisaqarput.
Kinami naalagaaffiup allaffeqarfia General
Administration of Customs China (GACC) Kinamut eqqussuineq pillugu
pisortatigoortumik naatsorsuinermi kisitsisit takutippaat. Kalaallit Nunaanniit
avammut niueruteqartut naatsorsuutit Danmarkip aallartitaqarfiani
Beijingimiittumi Kalaallit Nunaata sinniisuaniit tigoqqammerpaat.
Kalaallit Nunaata ingerlatseqatigiiffiit
Royal Greenland, Polar Seafood aamma Iceberg Seafood aqqutigalugit Kinamut
niueruteqarnerani raajat qalerallillu annertunerpaapput.
Royal Greenlandimi pisortaaneq: -
Ukkatarinnilluni suliniuteqarneq
- Royal
Greenlandip niuerfiini Kina pingaarutilittut inissisimavoq. Periusissatut
pilersaarut The North Atlantic Champion maanna ingerlatarput naapertorlugu
niuernitta Kinami aamma ingerlatilernissaa ukkataralugu suliniutiginikuuarput.
Kina aalisakkanut qalerualinnullu niuerfiit annersaraat, innuttaasullu
ataasiakkaat ukiumut atuinerat 42 kiilunngorluni marloriaatinngornikuummat
qaffarujussuarnikuuvoq.
Royal Greenlandimi
pisortaaneq Susanne Arfelt Rajamand taama Sermitsiamut oqaaseqaateqarpoq.
Royal Greenlandip
Kinamut niueruteqarnera, ingerlatseqatigiiffiup niuerfiini ataasiakkaani
annersaasoq, siorna 2 milliardit koruunit missaannik kaaviaartitaqarfiuvoq.
Ingerlatseqatigiiffik 2023-mi ataatsimik kisitsisitalimmik Kinami
siuariaateqaqqippoq, Susanne Arfelt Rajamand oqaluttuarpoq.
- 2023-lli
naalernerani nioqqutissaatitta piumaneqarnera appariaateqartoq malugaarput,
tamannalu Kinami aningaasaqarnerup unammillernarneranik pissuteqarpoq,
pisortaaneq oqarpoq.
Nioqqutissat
piumaneqarluartut
Inuussutissatut
nioqqutissiat Kalaallit Nunaanneersut nunarsuarmi piumaneqarluarput, ingamik
Kinamiuniit.
- Tunisassiagut
pitsaasut piumaneqarluarlutillu pisisartut tukertitaanngitsunik pisissallutik
akileerusussuseqarput. Piserusuttoqaannarnissaa
naatsorsuutigaarput, Susanne Arfelt Rajamand oqarpoq.
Nioqqutissat immikkoortukkaat pingaarnerit
naalagaaffeqartigiinniit Kinamut 2023-mi niuerutigineqartartut, ukiup siuliani
35 procentiusut, tassaapput aalisakkat qaleruallillu. Avammut
niuerutigineqartartuni puulukip neqaa Danmarkimeersoq 34 procentiuvoq, matumani
danskit nersussuup immuanik tunisassiaat 10 procentiullutillu enzymit 5
procentiupput. Danskit puulukip neqaanik Kinamut niueruteqarnerat 6,4-niit 3,4
milliardit koruuninut ukiup siuliani apparpoq. Tamanna ilaatigut Kinami
piserusussutsip apparneranik pissuteqarpoq.
Polar Seafood Danmarkimi pisortaaneq,
ilaatigut Polar Seafood Greenlandip tunisassiaanik Kinami tuniniaanermik
suliaqartoq, Sermitsiamut ima oqarpoq:
- Kalaallit Nunaata niuerfiini
Kina pingaaruteqangaatsiarpoq. Kinap kunngeqarfimmi suleqatigisartagaanni
Kalaallit Nunaat inuussutissanik tunisassiornermi pingaarutilittut
inissisimaleriataarpoq.
