Naalagaaffiup eqqartuussissuserisua aatsitassanut suliani marlunni Namminersorlutik Oqartussanut sinniisuuvoq
Australiamiit Greenland Minerals Kinamiillu London Mining maannakkorpiaq Namminersorlutik Oqartussanut eqqartuussivilersuussipput isumaqaramik Kalaallit Nunaanni naapertuutinngitsumik akuersissutiminnik arsaarneqarsimallutik. Københavnimi Naalagaaffiup Eqqartuussissuserisua Namminersorlutik Oqartussanut sinniisuuvoq
– Naliliisoqarpoq nunatsinni eqqartuussissuserisut suliffeqarfiutaat tamarmiunngikkunik
arlaqartut aatsitassarsiornermik suliffeqarfinnik soqutigisaqartut imaluunniit
suliffeqarfiit namminersortut sinniisuuffigigaat, taamaattumik attuumavallaarnermik
ajornartorsiuteqartoqalersinnaalluni, taakku aamma suliassaqarfimmi oqartussaasunut
sinniisuussappata, Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq,
suliani marlunni naalagaaffiup eqqartuussissuserisuata Namminersorlutik Oqartussanut
sinniisuuneranut peqqutaasoq pillugu.
Foto: Trine Juncher Jørgensen
Københavnimi
naalagaaffiup eqqartuussissuserisua Poul Schmidt maannakkut
Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik
atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmut sinniisuuvoq,
nunanit allaniit aatsitassarsioqatigiiffinnut suliani marlunni.
Ingerlatseqatigiiffiit marluk Greenland Minerals/Energy Transition Minerals
aamma London Mining isumaqarput naapertuutinngitsumik akuersissutiminnik
Kalaallillu Nunaanni aatsitassarsiornermik suliniutiminni ingerlaqqinnissamut
periarfissaminnik arsaarneqarsimallutik.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
Isumaqatigiissitsiniarnermi suliat
Greenland
Minerals / Energy Transition Mineralsip Kuannersuarnut piiaanissamut
akuersissut piumavaa – taamaanngippat Danmarkimit Kalaallillu Nunaannit 80
milliardit koruuninik taarsiivigineqarnissaminik piumasaqarluni.
Ingerlatseqatigiiffik 2023-mi 2021-miit uranimut inatsit tunngavigalugu
Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanissaminut qinnuteqqaatiminnut
itigartinneqarpoq. Kingorna qinnuteqaatiminnut naliliiffigeqqitaminnut
itigartinneqarput, tunngavilersuutigineqarluni Kuannersuarmi uran 200 aamma 400
ppm akornanni akoqartutut uuttortarneqartoq, taamaalilluni uranimut inatsimmi
annerpaamik 100 ppm-iusussatut aalajangersakkamiit akoqarnerujussuulluni.
Eqqartuussivinnut suliassaq
Isumaqatigiissitsiniarluni
suliaavoq, tassalu isumaqatigiissitsiniarluni eqqartuussivimmit
isummerfigineqartussaalluni, ingerlatseqatigiiffik Kuannersuarni piiaanissamut
isumaqatigiissummik nalunaarfigineqarnissaminut pisinnaatitaanersoq.
Aallaqqaammulli eqqartuussisut nalilissavaat isumaqatigiissitsiniarluni
eqqartuussivik suliami aalajangiinissaminut pisinnaatitaanersoq.
Namminersorlutik
Oqartussat isumaqarput pisinnaatitaanngitsut – pissutigalugu piiaanissaminnut
akuersissut aatsitassanut inatsit naapertorlugu ingerlanneqarsimasoq,
aatsitassanullu inatsit tunngavigalugu Naalakkersuisut aalajangiinerat pillugu
isumaqatigiinngissut eqqartuussivinni suliarineqartariaqartoq
isumaqatigiissitsiniarluni eqqartuussivimmiunngitsoq.
Sassaqqusissut
Aappaattut
ingerlatseqatigiiffik Kinamiut pigisaat London Mining suliaavoq, taassuma
Namminersorlutik Oqartussat sassaqqullugit isumaqaramik Isuani piiaanissaminnut
akuersissutertik inatsisaatsuliorluni atuuttussaanngitsumillu
arsaarneqarsimallutik.
Ingerlatseqatigiiffiup
akuersissutertik uterteqqikkusuppaat – taamaanngippat 20 million koruuninik
taarsiivigineqarnissartik piumasaralugu qularnaveeqqutinullu konto 6 million
koruuninik imaqartoq tigummiunnaarlugu.
Suliaq
Kalaallit Nunaanni eqqartuussivimmi suliassanngortinneqarpoq, tassani
nalunaarutigineqarluni suliaq suli allakkiatigut piareersarneqartoq aatsaat
januaarimi 2025-mi eqqartuussivimmi ingerlanneqartussatut ilimagineqarluni.
Attuumavallaarnermik ajornartorsiuteqanngitsoq
Inuussutissarsiornermut,
Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu
Naalakkersuisoqarfik aperaarput, sooq naalagaaffiup eqqartuussissuserisua
suliani marlunni Namminersorlutik Oqartussanut sinniisuunersoq. Tunngaviatigut
London Miningimut suliaq Kalaallit Nunaanni eqqartuussivimmi
suliarineqarsinnaasoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussissuserisut allaffianit
isumagineqarsinnaalluni?
– Naalagaaffiup
eqqartuussissuserisua assigiinngitsunik aallaaveqarluni toqqarneqarpoq,
toqqarneqarnerani immikkut ittunik imaattunik peqquteqarluni. Siullertut;
inatsisilerinermi piginnaasat misilittakkallu qaffasissut. Saniatigut
nalinginnaasumik aatsitassanut tunngasunut misilittagaqarluarlunilu
paasinnissinnaassuseqarmat, ingammilli inatsisit, akuersissuteqariaatsit
eqqartuussivimmilu ingerlatsinermik. Kingullertut, attuumavallaartoqanngilaq,
tassalu siusinnerusukkut maannakkulluunniit illuatungerisaq sinniisuuffigisimanagu,
Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen Hammeken-Holm Sermitsiamut oqarpoq.
Nangilluni oqarpoq, nunatsinni eqqartuussissuserisut suliffeqarfiutaanut
atatillugu attuumavallaarnermik ajornartorsiuteqartoqarsinnaasoq
akuttunngitsumik nunanit allaniit aatsitassarsioqatigiiffiit sullittarmatigit.
– Naliliisoqarpoq
nunatsinni eqqartuussissuserisut suliffeqarfiutaat tamarmiunngikkunik
arlaqartut aatsitassarsiornermik suliffeqarfinnik soqutigisaqartut imaluunniit
suliffeqarfiit namminersortut sinniisuuffigigaat, taamaattumik
attuumavallaarnermik ajornartorsiuteqartoqalersinnaalluni, taakku aamma
suliassaqarfimmi oqartussaasunut sinniisuussappata.
