AATSITASSAT
Namminersorlutik Oqartussat utaqqisitsipput
Aatsitassarsiornermi piiaasinnaanissamut akuersissummik pigisaqarneq, avammut tunisassiornermut akuersissutaanngilaq. Lumina Sustainable Materials A/S, anorthositimik, nunarsuarmi soqutigineqarluartumik pilersuisinnaasutut inissisimagaluartoq assersuutissaavoq. Ingerlatseqatigiiffik kissaatimisut avammut tunisassiornermut akuersissummik maannamut ukiunik marlunnik utaqqivoq.
Kalaallit Nunaat peqataasinnaava avataarsuani ilisimatusarnermi atugassanik pilersueqataanissaminut? Aap! Taama isumaqarpoq Luminap pisortaanera, Bent Olsvig Jensen.
Avataarsualiartartup Andreas Mogensenip DTU Spacellu Nuummi tikeraarneranni sapaatip akunnerata siuliani ullormi avataarsualeriffimmi, Bent Olsvig Jensen oqalugiartunut ilaavoq. Oqalugiaatini qulequtsersimavaa "Kalaallit Nunaata Qaammammi suliniutinut tapertaanera".
Kuno Fencker (S) Naalakkersuisunut isorinnittumik § 37 apeqquteqaateqarpoq
Inatsisartuni ilaasortaq Kuno Fencker Naalakkersuisunut apeqqutinik arlalissuarnik apeqquteqarpoq aatsitassarsiornermut politikkimik ingerlatsinermut tunngatillugu Luminamik pinninneq aallaavigalugu.
Ingerlatseqatigiiffiup Luminap Inatsisartut Inuussutissarsiornermut- aamma Aatsitassarsiornermut Ataatsimiititaliaanut maajip 30-
iani saqqummiinermini Naalakkersuinikkut allaffissornermi kigaappallaamik ingerlaaserineqartut
pillugit ernummatini ersersissimavai.
Kisianni ingerlatseqatigiiffik Qaammammi suliniutinut tapertaanissamut tunngatillugu kissaatimisut avammut tunisassiornissaminut akuersissummik pissarsisinnaanersoq qulakkeerneqanngilaq. Aamma ingerlatseqatigiiffik immikkut ittumik piiaasinnaanissamut akuersissummik pissarsimagaluarpalluunniit, atortussiaq (mineral) avataarsuani angalasunut qinngornernut uloriarluinnartunut illersuutilinnik atisassiornermut allanillu atortussiornermut.
Bent Olsvig Jensen malillugu aatsitassanut naalakkersuisoqarfik ingerlatseqatigiiffimmut qulartumik allaallu pasinapilussorinnittutut paasineqarsinnaasumik pissuseqarpoq, massa namminneq immikkut ittumik piiaasinnaanissamut akuersissummik tunniussisimagaluarlutik, ingerlatseqatigiiffimmummi pisinnaatitsissutigineqarpoq ukiuni 50-ini tulliuttuni Anorthosit (calcium feldspar) Qaqortorsuarmi (White Mountain) aatsitassarsiorfimmit Kitaani Kangerlussuarmiit piiaanissamut.
Utaqqineq akisooq
Ingerlatseqatigiiffiup maannamut 90 million dollarsit (danskit aningaasanngorlugit koruunit milliardit affai) atorsimavai aamma 2020-mi Hudson ressourcesimit ingerlatseqatigiiffiup tiguneqarnerata kingorna immikkut akuersissutaateqarneq aallaavigalugu ineriartortitsisimapput immikkut ittumik akuersissuteqaatertik aallaavigalugu.
- Maanna ukiuni marlunni utaqqisimavugut suleqatitsinnut nunani allaniittunut tunisisinnaanissatsinnut akuersissummik pissarsiniarnitsinnut qinnuteqaatitta akineqarnissaanut. Taamatummi aaqqissuussineq uagutsinnut piviusorsiortumik periarfissatuaavoq, atortussiap avammut tunineqarsinnaaneranut ataqatigiissaarineq eqqarsaatigissagaanni.
- Kalaallit Nunaat nunarsuup sinneranut avinngarusimalluinnartumik inissisimavoq, assersuutigalugu Europamisut aamma USA-misut umiarsuaatileqatigiiffinnik isumaqatigiissuteqarsinnaanngilagut umiarsuarmillu inniminniisinnaanngilagut Kalaallit Nunaannut useqarani tikissinnaasumik, taavalu atortussianik ilaannakortumik usileriarlugu avalatseqqiinnarsinnaanata, tamanna uagutsinnut akisuallaarujussuarmat. Taamaattumik aalajangersimavugut siunnerfigissallugu aalajangersimasumik isumannaatsumillu suleqatitsinnut isumaqatigiissuteqarnikkut avammut tunisassiorneq siunnerfigissallutigu, taamaattumillu qinnuteqaateqarsimavugut suleqatigisatsinnut niueqateqarsinnaanissamut akuersissummik pissarsiniarnissaq siunertaralugu, Bent Olsvig Jensen Sermitsiamut nassuiaavoq.
Kukkunersiuisartut pingasut misissueqqissaareerlutik nangaassuteqanngillat
Bent Olsvig Jensen paasisinnaalluarnerarpoq Kalaallit Nunaannit aatsitassanik tunisassiornermi Naalakkersuisut mianersorluinnaqqissaarusummata. Taanna isumaqarnerarpoq aningaasat ingerlaarnerannik ernumassuteqarsinnaaneq pissusissamisoortoq.
Taamaattumik ingerlatseqatigiiffik nammineerluni aallartitsisimavoq niuernikkut tunngavissiani, tassalu ingerlatseqatigiiffinnik aalajangersimasunik pisisussaqarluni ingerlatsisinnaaneq, kukkunersiuisunut assigiinngitsunut nalilersorteqqissaarsimavaa. Taamatuttaaq namminersorlutik oqartussat taamaaliorsimapput, taanna oqaluttuarpoq:
- Aningaasat nunamit aniatinneqarnissaat siunertarinngilarput pilersaarutiginagulu, aatsitassamik piiaanitsinni kiisalu nunatsinnit tunisassiat avammut nioqqutiginerini. Taamaattumik aatsitassat pillugit inatsit inatsisillu avammut tunisassiornermut tunngatillugu pilersitat tamaasa maleqqissaarlugit pilersaarusiornikuuvugut, pilersaarusiarpullu kukkunersiuisunut assigiinngitsunut pingasunut misissoqqissaagassanngortinnikuuarput, taamaaliornikkut ileqqorissaarnissaq tunngavigalugu minnerunngitsumillu nunap inatsisai tunngavigalugit ingerlatsinissarput qulakkeerniarsimavarput. Kukkunersiuisut tamarmik pilersaarutitsinnik ippinnarsinnaasunik tikkuagassaqarnikuunngillat, taamaattorli namminersorlutik oqartussat kisimik maannamut akuersinngillat, Bent Olsvig Jensen oqarpoq.
Bent Olsvig Jensen aamma ingerlatseqatigiiffik pisortaaffigisaa namminersorlutik oqartussanit oqaasiinnartiguugallartoq ilisimatinneqarsimapput aatsitassanut pisortaqarfimmit innersuussutigineqassaasoq ingerlatseqatigiiffiup qinnuteqaataa itigartinneqassasoq:
- Neriuutigivara Naalakkersuisut innersuussut tusaatissatut tiguinnassanngikkaat, tassami Kalaallit Nunaannit nalilinnik avammut annissuiniarnitsinni soorunami siunertarinngilarput inuiaqatigiinnik sianiinaarinissaq. Taamaattorli ilumut aatsitassarsiorneq inuussutissarsiutitut iluatsittumik ingerlanneqarsinnaalissappat siuarsarneqassappallu, nassuerutigisariaqarparput Kalaallit Nunaata inissisimanera pissutaalluni niuernikkut avammullu tunisassiornikkut aaqqissuussinerit imminut akilersinnaanerusut ujartorneqartariaqartut, Lumina Sustainable Materials A/S-imi pisortaq, Bent Olsvig Jensen Sermitsiamut oqarpoq.
Matumani pineqartoq pillugu aatsitassanut naalakkersuisoqarfimmit aamma Naalakkersuisunit oqaaseqartitsiniarluta Sermitsiamit sulissutigaarput.
