Nunaqavissunik sulisoqarnissaq aatsitassanik saqqummersitsinissami tullermi qitiutinneqassasoq

Kommune Kujalleq Kujataani illoqarfinni Nanortalimmi, Qaqortumi Narsamilu septembarimi aatsitassanik saqqummersitsinissamik pilersaarusiorpoq.

Tassani innuttaasut soqutiginnittut Kujataani suliniutinut pingasunut maluginiarnarnerpaanut apeqquteqarsinnaapput, aamma ingerlatseqatigiiffiit nunaqavissunik sulisoqarnissaminnut pilersaarutaat il.il. pillugit paasisaqarnerusinnaapput.

Sulisut 300-400-t

Suliniutit pingasut tassaapput Nanortallip eqqaani qeqertami Amitsumi GreenRoc Strategic Materialsip aqerluusassanik suliniutaa. Nalunami Amaroq Mineralsip kuultisiorfissaanik suliniut aamma Tanbreez Mining Greenlandip Killavaat Alannguanni saffiugassanik qaqutigoortunik suliniutaa. Kommune Kujallermi inuussutissarsiornermut allatsi Sten Lund aamma ujarassiooq Ole Christiansen saqqummersitsinissamik aaqqissuussisuupput, taannalu septembarip arfernanniit arfineq pingajuannut ingerlanneqassalluni.

Ingerlatseqatigiiffiit taakku pingasut siusinnerusukkut oqarsimapput, piiaaffiit piviusumik aallartippata nunaqavissut 300-400-t atorfissaqartissinnaallugit. Maannangaarlu Amaroq Mineralsip suliniutigisaani 70-90-it sulisorineqarput, tassanilu piiaaffissamik, tigooraavinnik piiaaffiullu pilerseqqinneqarnissaanik sanaartorput. Ingerlatseqatigiiffik maannakkut Nunatsinni namminersortut aningaasaliisartut annersaasa ilagigaat naatsorsuutigineqarpoq.

GreenRoc Strategic Materialsimit siusinnerusukkut oqaatigineqartutut, aqerluusassamik piiaaffimmut sulisunik 80-it angullugit amerlatigisunik pisariaqartitsissapput. Tanbreezillu Killavaat Alannguanni pilersaarutaani, qularnanngitsumik Critical Metals Corp-imit pisiarineqartussami, piiaaneq aallartippat nunaqavissunik 240-300-nik sulisoqarnissaminnut pisariaqartitsissallutik. 

Suliffiit ilarpassui misilittagaqarnermik piumasaqaateqarput

Ujarassiuup Ole Christiansenip oqarnera naapertorlugu Nunarput aatsitassarsiorfiuleqqissaguni kinguaariit ataatsit marlulluunniit qaangiuppata aatsaat pisinnaassaaq. Suliffissammi ilarpassui misilittagaqarnermik piumasaqaateqarput.

– Aatsitassarsiorfiit pingasut ataatsimut isigalugit inuit 300-400-t sulisinnaanissaat anguniarneqarpoq. Tanbreez ammasumik piiaaffiussaaq, immikkut ilisimasalinnik ikinnerusumik pisariaqartitsiffiusumik. Nalunaq aamma Amitsoq nunap ataani aatsitassarsiorfiussapput, immikkut ilisimasalinnik sulisunik pisariaqartitsiffiunerusunik. Suliniutit taakku pingasut tamarmik sulisussat pisariaqartinneqartut pillugit (utaqqiisaasumik) allaaserisaqarput, taakkulu tunisassiornerup qanilliartornerani naleqqussarneqartussaapput. Assigiissuteqarput, aammali assigiinngissuteqarlutik. Aatsitassarsiorfiit tamarmik assigiinngitsuupput, Ole Christiansen oqarpoq.

Kommunimi piginnaasanik misissuisoqarpoq, aamma tupaallannartumik Kujataaniit amerlasuut Sisimiuni Aatsitassarsiornermik Ilinniarfimmi ilinniagaqarlutillu pikkorissarsimapput. 2015-imi naatsorsuineq naapertorlugu pikkorissartut tamarmik 43 procentii Kommune Kujallermeersuupput.

- Amigaateqarneq maluginiarnerussallugu iluaqutaanerpaassaaq piffissallu ingerlanerani qanoq matussusersinnaanerlugu. Misilittagaqalissagaanni piffissamik atuisoqartariaqarpoq.

Misissueqqissaarnerpassuit

Ole Christiansenip oqaatigaa, maluginiarneqartariaqartoq aamma ujaasinerup nalaani aatsitassarsiortitseqatigiiffiit nunaqavissunut suliassaqartitsilluartarmata.

– Iluatsittunik iluatsinngitsunillu pisoqartarpoq, nalinginnaasumilli najukkami suliffeqarfiit aatsitassarsiortitseqatigiinnut ikiuiniarlutik aningaasaliisimapput. Ingerlatseqatigiiffik 60 North ilaatigut qillerinermik kiffartuussinermik umiarsuarnillu akunnittarfiliornermik pilersitsisimavoq. Sermeq Helicopters aatsitassarsiornermit kaaviiaartitaqarluarpoq.

Ukiuni kingullerni tallimani Kujataani ukiumut 100 millionit koruunit missaannik aningaasaliisoqartarpoq. Tamanna aatsitassarsiornermik pilersitsinermik kinguneqarpat tamanna pitsaassaaq. Kisianni Kalaallit Nunaata ingerlaqqinnissaminut iluatsilluartunik oqaluttuassartaqarnissani pisariaqartippai. Aatsitassarsiorfiit maannakkut pilersaarutaasut naammanngillat. Taakku piiakkaminnik nunguutsisussaapput, taamaattumik piffissap ingerlanerani misissuinerit ingerlateqqittariaqarpavut, Nunatsinni aatsitassarsiorfinnik pilersitsisinnaaniassagatta. Aatsitassarsiorfiit ajornanngippat iluatsilluartuusariaqarput aatsitassarsiorfinnut inuiaqatigiinnullu iluaqutaalissappata, Ole Christiansen oqarpoq.