Nalunaarutip allanngortinneqarneratigut inuussutissarsiutigalugu 2025-mi nipisannik arnarlunniarnermut piffissaq aalisarfiusoq qaammatisiutit ulluinik 20-nik sivitsorneqarpoq, taamaalilluni piffissaq qaammatisiutit ulluini 80-ini sivisussuseqarsinnaalersinneqarluni.
Aalisartut pisassiissutit tamakkerniarnissaannut periarfissikkumallugit Naalakkersuisut Taama aalajangerput.
Nalunaarutip allanngortinneqarneratigut inuussutissarsiutigalugu 2025-mi nipisannik arnarlunniarnermut piffissaq aalisarfiusoq qaammatisiutit ulluinik 20-nik sivitsorneqarpoq, taamaalilluni piffissaq qaammatisiutit ulluini 80-ini sivisussuseqarsinnaalersinneqarluni.
Aalisartut pisassiissutit tamakkerniarnissaannut periarfissikkumallugit Naalakkersuisut Taama aalajangerput.
- Pisassiissutit tulaassorneqartut qanoq ingerlanersut malinnaaffigaara. Aallartinneraniit nipisannik aalisarneq siornamut sanilliullugu annikinnerusoq malunnarsivoq, pingaartumik nillertillugu nipisat utaqqineqartariaqarsimammata.
- Taamaammat aalisarneq pilersaarutit naapertorlugit ingerlassanngikkaluarpat immikkut ittumik iliuuseqarsinnaanissarput piareersimaffigissagipput siusissukkut piumasaqarnikuuvunga, maannalu tamanna pisariaqalersoq paasinarsivoq, Peter Borg (D) Sermitsiamut oqarpoq.
Aalisarneq siunissami pinngortitap ingerlanera malillugu naleqqussarneqassaaq Peter Borgip oqarneratut malittarisassat kipparippallaartut malinneqarmata nipisanniarnermut malittarisassat ullumikkut sakkortupput. Assersuutigalugu aalisarnerup ammarneqarneraniit ullut 60-t qaangiuppata matuneqassaaq. Periaatsimi tassani pinngortitap ingerlanera eqqarsaatigineqanngilaq, tamannalu aalisarneq pitsaanerulersinniarlugu allanngortinneqassaaq:
- Nipisat qanoq pisarnerat pillugu ilisimasaqarnerulersimavugut, kisianni suli malittarisassat sakkortuut kipparissorujussuillu atuupput, naliliineralu naapertorlugu pinngortitap nammineq periarfissiineri killilersuutaalu malinneqartuaannanngillat.
- Taamaammat inatsisit malittarisassallu allanngortinniarlugit Naalakkersuisuni aalajangerpugut. Kisianni allanngortinnissaannut piffissaq sivisooq atorneqartarpoq, taamaammat ukioq manna immikkut ittumik iliuuseqartariaqarluta aalajangerpugut. Oqareernittut sumiiffinni amerlanerpaani pisassiissutinik aalisarneq arriitsumik ingerlavoq, Peter Borg nassuiaavoq.
Aalisarneq pinngortitap periarfissarititai killiliussallu naapertorlugit naleqqussarneqarsinnaaqqullugu pingaartumik ulluni 60-ini nipisanniarnerup ingerlanneqassaanik aalajangersagaq allanngortinneqartariaqartoq Peter Borgip nassuiaatigaa. Tamatuma saniatigut aamma pisassiissutit aqutsiveqarfinni ataasiakkaani qanoq aaqqissuussaanersut misissorneqassaaq.
- Nunarput isorartoorujussuuvoq, taamaammat nipisanniarneq sumiiffinni pinngortitap pissusaanut arnarluillu takkusimaartarnerannut naleqqunnerulersinneqarnissaa sulissutigaarput, Peter Borg (D) Sermitsiamut oqarpoq.
Assiliisoq: Oscar Scott Carl
- Assersuutigalugu Kujataani pissutsit qissimikkutsigit, taava pisassiissutit aalisarneqarsinnaanerinut sikorsuit aalajangeeqataasarput. Siorna sikorsuaqartorujussuuvoq. Aalisartut pisassiissutaasunik aalisarusupput, nipisaqarluarlunilu, kisianni sikorsuit aalisarnermut akornutaapput.
- Aammalu aalajangersimasunik kisitsisitigut ilusilersukkanik naatsorsueriaaseqarnermik pissuteqartumik, aalisartut pisassiissutit tamakkersimanngikkaangamikkit "pillagaasarput", pisassiissutinimmi ukiup siuliani tamakkiisoqarsimannginnerata kingunerisaanik pisassiissutit aappaaguani ikilineqartarput, taamaammat pinngortitamit aammalu ullumikkut inatsisitigut maleruagassarititaasut pissutigalugit aalisartut marloriaammik "pillagaasarput".
Inerniliinissamut suli siusippallaartoq Pisassiissutigineqartunit aalisarnerup ingerlanneqarnerata nalunaarutigineqartarneranni takussutissat naapertorlugit aqutsiveqarfinni amerlanerpaani pisassiissutit affaasa missaannut aatsaat killittoqarpoq. Kisianni ukioq manna nipisanniarneq iluatsissimannginnersoq inerniliinissamut suli siusippallaartoq Aalisarnermut Naalakkersuisoq, Peter Borg oqarpoq.
- Ukioq manna nipisanniarnerup ingerlanneqarnera pillugu inerniliinissamut suli siusippallaarpoq. Kisianni pinngortitap killiliinera annertugaluartoq aalisarnerup ullunik 20-nik ilaneqarnera aalisartunut iluaqutaassasoq, nipisanniarnerlu aningaasaqarnerannut iluaqutaassasoq, neriuutigaara.
MSC-p annaaneqarnissaa aarlerinaateqanngitsoq Pisassiissutit siulliup iluani aalisarneqarsimanngippata pisassiissutit tamakkerneqarsimatinnagit aqutsiveqarfimmit aqutsiveqarfimmut allamut nuunneqartarnerat naapertuunnersoq nalilersorneqartussat ilagaat:
- Aammattaaq pisassiissutit aqutsiveqarfiup siulliup iluani nungullugit aalisarneqarsimanngippata pisassiissutit aqutsiveqarfimmit ataatsimit tullermut nuunneqarsinnaanersut takorusupparput. Nipisannianerup periarfissarititai sumiiffinni assigiinngitsuni kiassutsip pissusaanut attuumassuteqarmata nipisanniarnerup aallartinneqartarnera aqutsiveqarfinni assigiinngitsuni piffissap ingerlanerani tulleriaarilluni ammaasarnikkut pisartoq nalunngilarput, taamaammat aamma tassani naleqqussaasoqartariaqarpoq.
Nipisanniarneq Kalaallit Nunaanni MSC-mit akuersissuteqarpoq, akuersissutip taassuma annaaneqarsinnaanera aarlerinaateqarpa?
- Naamik, MSC-mit akuersissut annaaneqarsinnaanersoq aarlerinaateqanngilaq. Sustainable Fisheries Greenlandimik oqaloqatigiittuaannartussaavugut, assersuutigalugu nipisanniarnerup ullunik 20-inik ilaneqarnissaa aalajangiiffigineqartinnagu tusarniaavigaarput. Aalisarneq tamakkerlugu TAC qaangerneqanngippat, aamma TAC inassutigineqartut iluanni ingerlanneqartillugu, taava uppernarsaatip annaaneqarsinnaanissaa aarlerinaateqanngitsoq oqarfigineqarpugut.
Aalisartut toqqaannartumik avammut tunisassiornerat pissangalluni alaatsinaanneqartoq Nipisanniarneq ukioq manna kigaatsumik ingerlagaluartoq, periarfissaq neriulluarfiusoq ineriartortinneqarpoq. Tassa aalisartut kigaatsumik, kisianni qularnaatsumik nipisat suaannik piumaneqarluartunik toqqaannartumik avammut tunisassiornermik ineriartortitsilernerat.
- Aalisartut maanna toqqaannartumik timmisartukkut avammut tunisaqarnissamut periarfissaqalermata ineriartortsitsineq neriunaateqarluarpoq, neriuppungalu ineriartortitsineq tamanna ingerlaannassasoq, aamma aallartinnerani ajornartorsiutitaqaraluarpalluunniit.
- Aallartinnera kingusinaartutut nalilerneqaqqajaasoq taannalu kilomut akit appasinneranut pissutaasoq paasivarput, kisianni periarfissaq annertuujussoq qularutiginngilara, aamma pingaartumik ukiuni makkunani, soorlu Danmark-imi nipisanniarnerup inerteqqutaanerata nalaani.
- Danskit pisisartut nunatsinni nipisanniarfiup nalaa piffissami allaanerusumi ingerlanneqartartoq ilikkartinniassallugit pingaaruteqartoq isumaqarpunga, taamaammallu qaqugukkut suaat naligisarneraat sungiussitinniartariaqarpagut. Danmarkimimi nipisanniarneq januaarimi aallartittarlunilu martsimi naasarpoq, kisianni Kalaallit Nunatsinni apriilimi aallartittarpoq, taamaammat pisisartunut nunatta avataaniittunut sungiussisitsiniarneq tuniniaasarnerlu periarfissanik ammaassissaaq, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminut Pilersornermullu Naalakkersuisoq, Peter Borg (D) naggasiivoq.
