Suliffeqarfik
Polar Seafoodimit piginneqataaffigineqartoq Polar Salmon Hjerting Laks Esbergimiittoq
maanna tunniutiinnarluni qaleralinnik kapisilinnillu pujuukkanik
tunisassiorunnaarpoq.
Tamanna
bakteeria Listeria nioqqutissani sivisuumik ajornartorsiutaareersoq pivoq.
Tamatuma kingunerisaanik Inuussutissanunt Aqutsisoqarfiup Polar Salmon Hjerting
Laks inuussutissat nereriaannaat Listeria monocytogeneseqaratarsinnaaneranik
misissuiffigineqanngitsut pillugit juulip 18-iani tunisassioqqujunnaarlugulu
nittarsaasseqqujunnaarpaa.
Suliffeqarfik
Polar Seafoodimit piginneqataaffigineqartoq Polar Salmon Hjerting Laks Esbergimiittoq
maanna tunniutiinnarluni qaleralinnik kapisilinnillu pujuukkanik
tunisassiorunnaarpoq.
Tamanna
bakteeria Listeria nioqqutissani sivisuumik ajornartorsiutaareersoq pivoq.
Tamatuma kingunerisaanik Inuussutissanunt Aqutsisoqarfiup Polar Salmon Hjerting
Laks inuussutissat nereriaannaat Listeria monocytogeneseqaratarsinnaaneranik
misissuiffigineqanngitsut pillugit juulip 18-iani tunisassioqqujunnaarlugulu
nittarsaasseqqujunnaarpaa.
Suliffeqarfiup
tunisassiornini unitsimmagu nittarsaassinissamut inerteqqut
atorunnaarsinneqarpoq.
Aalajangiineq
pisariaqartoq
- Inuussutissat
isumannaatsuunissaat tunisassiattalu tutsuiginartuunissaat
pingaarnerpaajuaannarput. Taamaammat taamatut aalajangernissaq
pisariaqarluinnarsimavoq, Polar Salmon Hjerting Laksimi pisortaaneq Jesper
Kelly Innes oqarpoq.
”Listeria
nunami, imermi naasunilu nalinginnaasuuvoq. Aalisakkat immami uumasuummata
pinngortitameersullu atorlugit suliarineqartarmata bakteria listeria aamma
kapisilinni qaleralinnilu uunneqanngitsuni nassaassaavoq. Aalisakkani
uunneqanngitsuni listeriamik nassaartoqarpat, tamanna nerisassap
pitsaanngitsuuneranut nerineqarsinnaannginneranulluunniit
takussutissaasariaqanngilaq. Bakteeriap uumassusilinnut avatangiisinut
pinngortitamiittunut ilaanera pissutaavoq", Polar Salmon Hjerting Laks
tusagassiutitigut nalunaarummi allappoq.
”Bakteeria
listeria nakkutigineqanngikkaangami alliartorsinnaavoq taamaalillunilu
atuisumut ulorianartorsiortitseraqarsinnaalluni. Bakteeria peqqissutsimut
ulorianartumik annertussuseqalerpat taama pisoqarsinnaavoq. Tamanna
nioqqutissani asiunaveersaasersugaanngitsuni, soorlu kapisilimmi
qaleralinnilu pujuukkani, ersertarpoq.
Pingaartumik atuisup nioqqutissaq ulloq ataaseq sinnerlugu ammarneqarsimasoq
imaluunniit nioqqutissap attartussusaata ullua qaangiutereersoq nerippagu.”
Aningaasaqarnikkut
sunniuteqangaartoq
- Siunissarput
pisisartutta atuisuttalu tunisassiatsinnik tatiginninnerannit tunngaveqarpoq.
Taamaammat tunisassianik arlalinnik tuniniaanngitsoorneq Polar Salmon Hjerting
Laksimut aningaasatigut annertuumik kinguneqaraluartoq tamanna eqqortumik
aalajangiinerusoq isumaqarpugut, Jesper Kelly Innes oqarpoq.
Polar
Salmon Hjerting Laks maanna aalisakkanik tunisassiuinnassaaq, tassani
bakteeriat ineriartornerat – siornatigutut – soorlu tarajorterinikkut,
akuutissaliinikkut, pujoorinikkut, mamarsaasiinikkut kissassutsimillu
aqutsinikkut aqunneqassaaq.
- Nioqqutissani
taakkunani attartussutsimut ulluliussaq sioqqullugu listeriap peqqissutsimut
ulorianartumik alliartornissaa ajornakusoortorujussuuvoq. Ilaatigut kapisilit
nillertumik kissartumillu pujuukkat, kapisilit tarajullit kapisillillu
nioqqutissiat ilaatigut pH tarajoqassuserlu naapertorlugit tunisassiaasut
pineqarput. Siunissami tamanna aamma nioqqutissanut tamanut Polar Salmon
Hjerting Laksimit tunisassianut bakteeriaqassutsimik nakkutilliivigineqartunut
atuutissaaq, Jesper Kelly Innes oqarpoq.
Coopip
Rema 1000-illu listeriamik ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu Polar Salmon
Hjerting Laksimik suleqateqarunnaarput.
„Listeriamik
napparsimalerneq nerisassat Listeria monocytogenesimik akoqarsimatillugit
pisarpoq. Tunillatsinnermi amerlanertigut aakkut toqunartoqalerluniluunniit
inunni akiuussutissakittuni naartusuniluunniit meningitisimik
napparsimasoqalersinnaavoq,“ Statens Serum Institut nittartakkamini
ilisimatitsivoq.
