Puisit amii nunarsuarmi soqutigineqarluartut

Nunarsuaq tamakkerlugu Great Greenlandip immikkuullarissunik puisit amiinik nunatsinneersunik tunisassai annertoorujussuarmik piumaneqarput. Taamaammat Kalaallit Nunaanni piniartut puisittamik amiinik tunisinerminni Kalaallit Nunatsinnik nittarsaasseqataasinnaapput. Puisilli amii maannakkut tunineqartartunit amerlanerujussuit pisariaqartinneqarput.

– Tamanna Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpoq, Marie Larand, Københavnip eqqaani Glostrupimi Great Greenland Internationalimi, takutitsivittalimmik, toqqorsivittalimmik mersortarfilimmilu pisortaq naliliivoq.

Danmarkimi nunanilu allani puisit amii puisillu amiinik tunisassiat Great Greenlandimeersut annertoorujussuarmik piumaneqarput.

– Ammit pissarsiavut tamarluinnaasa tunisinnaavagut. Puisip amia tamakkingajavillugu atortarparput. Pisisussaqarpoq, ammilli pissarsiarisartakkavut ikiliartorput, Marie Larand oqarpoq, taassumalu ammit tunineqartartut amerlinissaat pingaaruteqartorujussuusoq ilassutigaa.

Mersortarfiit piffinni amerlanerni

Ammit namminerlu tunisassiat tunineqartarput.

– Soorunami amernik tunisassiornitsigut annertunermik naleqarnerulersitsisarpugut, ammilli aamma tunisarpavut, Marie Larand oqarpoq.

– Kalaallit Nunaanni suliarisinnaasavut tamaasa taavaniitiinnartarpavut. Ukiunili kingllerni arfineq pingasuni tunisassiat annertuumik amerlineranni, annertuut allanut imissutigineqarput. Qaqortumi mersortarfiup naammassisinnaasai killeqarput – tamanna sulisunut ilinniarsimasunut tunngatillugu, aammali maskiinanik atortunut tunngatillugu. Qaqortumi amernik suliarinninneq pikkoriffigineqarneruvoq, tassanilu kamippaliorneq kamippaliornerlu annikinnerusumik misilittagaqarfigineqarput, taamaaliornermilu aamma maskiinat immikkut ittut pisariaqartinneqarput. Maskiinat taamaattut Qaqortumi pigineqanngillat. Taamaammallu taavani kalaallit tunisassiarisartagaat, soorlu aaqqatit, kavaajat, isersimmatit il.il. tunisassiarineqartarput, taakkulumi Great Greenlandip tunisartagaani amerlanerpaapput. Tamatumalu saniatigut Danmarkimi, Grækenlandimi, Georgiami Portugalimilu mersuunneqartarpugut.

Oqaluttuarisaaneq pingaaruteqarpoq

Kalaallit immikkuullarissumik puisinniartarnerannik oqaluttuaq aamma pingaaruteqarpoq. Puisit nujuartat amerlasoorujussuunerat, nungutaanissamullu aarlerinartorsiunnginnerat taamatullu aamma inuit piniariaasitoqaat atorlugu piniarneqartarnerat pisisartut ilisimassavaat.

– Great Greenlandimi sulisutut puisit amiinik sulinitta qanoq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut nunarsuup sinneranut pitsaasumik sunniuteqarnera tulluusimaarutigisorujussuuara. Suliffeqarfipput Kalaallit Nunaanni isumalluutinik atuinermi assassoriaatsimillu attassinermi nukittuumik ingerlatsivoq, Marie Larand erseqqissaavoq.

Great Greenland piniartut suleqatigalugillu pinartut amernik pisiortorfini pillugit sulivoq. Taakku taakkununnga ”sapiitsuliortuupput”, piniartullu tulluusimaarutigineqarput.

- Tunisassiamik pinngortitamik aallaaveqartumik pitsaasumik Kalaallit Nunaannut tamarmut iluaqutaasumik pilersuisuupput. Sulinerat sakkortuvoq piviusuullunilu, minnerunngitsumillu taakkununnga piffimmilu najugaannut iluaqutaalluni.

- Great Greenlandimi ammit taakku tunisaat kusanartut tunisassiatut ineriikkatut nunarsuarmut tamarmut siaruaassinnaagatsigit qujamasuutigeqaarput.

Puisip amia Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut kulturianullu annertoorujussuarmik attuumassuteqarpoq. Kinguaariippassuarni puisinniarneq kalaallit aningasarsiorneranni nerisassaqarnikkullu atortussaqarnikkullu qitiulluni. Great Greenlandip kingornussaq taanna nunarsuarmut muteerniusumut ingerlateqqippaa.

- Puisit amiinit tunisassianik nuimasunik pitsaanerpaanillu suli pilersitsiniartuarpugut, peqatigisaanillu periusitoqqat pingaartitallu illersorlugillu ataqqivagut, taanna oqarpoq, imalu erseqqissalluni:

– Nittarsaassinitsinni tunisat ataasiakkaat oqaluttuassartaata oqaluttuarinissaa aalluttarparput, piniartunik kiisalu puisit amiisa nunatsinneersut pitsaaqutaanik erseqqissaateqartarluta.

Nittartakkakkut tuniniaaneq

Tunisassiat naammasseriikkat amerlanerpaat Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni tunineqartartut Marie Larandip oqaatigaa, tunisassiallu amerlanersaat takornarianut tunineqartarput.

Assersuutigalugu Kangerlussuarmi takornarianut tunisassiarpassuit tunineqartarput.

– Takornariat tamarmik Great Greenlandip tunisassianik angerlaasserusuttarput. Taakku annertuujusinnaapput annikitsuusinnaallutilluunniit. Taamaammallu mittarfittaassat ammarnissaat takornariallu tunisassiatsinnik piserusuttut amerlinissaat qilanaareqaarput, Marie Larand oqarpoq.

Great Greenlandili nunatsinni nunanilu allani pisisartunut assigiinngitsorujussuarnut saaffiginnippoq. Pisisartut puisip amianik immikkuullarissumik pitsaasumik, immikkut tamarmik Kalaallit Nunaanni kulturimut pingaarutilimmik oqaluttuassartaqartunik pingaartitsisut.

Nittartakkatigut saqqumilaarnikkut pisisartunut anngussinnaaneq suliffeqarfiup annertuumik atorluarpaa. Great Greenlandip qarasaasiakkut isaariai (webshop, Facebook, Instagram, email-ikkut nittarsaassineq) suliffeqarfimmik nunarsuarmut siaruarterisuupput, taamaalillutillu saqqumilaartitsillutik aammalu tunisassianik immikkuullarissunik Kalaallillu piniariaasiannik oqaluttuamik siaruarterisuullutik.

Great Greenlandip puisip amianik tunisassiaanik piumanninneq annertusiartorpoq, pisiniarfiillu pisiortortut nunarsuarmi piffinnit tamaneersut ullut tamaasa webshop aqqutigalugu amerliartorput.

– Peqatigisaanik Kalaallit Nunaat tamakkerlugu piffinni niuertarfiutilinnik suleqateqarluarpugut, taakkulu aamma oqaluttuap ingerlateqqinnera pikkoriffigalugulu puisip amiinik nunatsinneersunik tunisassianik pisisartuminnut takornarianullu tunioraalluarput, Marie Larand oqarpoq.

Great Greenland International nunatsinnut attuumasunik pisoqartitsisarnerni kulturikkullu pisoqartarnerani ukioq tamaat peqataalluartarput, tassanilu tunisassiat immikkuullarissut nittarsaanneqartarput. Taamaaliortarneq tuniniaaffippassuillu kiisalu nittartakkakkut tuniniaaneq Great Greenlandip puisillu amiisa nunatsinneersut ilisimaneqarneranik annertusaasuuvoq, tamakkulu tamarmik malitsigisaannik pisisartut pisariitsumik annguffigineqartarput, tuniniaanermi pisortaq oqarpoq.

Nillertormiut

Great Greenlandip pisisartui nunarsuaq nillertoq tamakkerlugu siaruarsimapput – Mogoliamit Canadamut.

– Pisisartuvut pitsaanerpaat tassaapput tunisassiatsinnik iluaquteqarluarnerpaat. Tassa inuit piffinni nillertuni najugaqartut.

Great Greenland aamma Kinamik suleqateqarpoq, taakkununngalu siusinnerusukkut amerpassuit tunineqartarput, taakkuli coronap nalaani uumasunik nujuartanik inerteqquteqarnerat pissutigalugu Great Greenland puisit amiinik Kinamut tunisisinnaajunnaarpoq.

Jacob Isbosethsen Nunatta Beijingimi sinniisoqarfianeersup paasissutissiissutigaa, nammineq paasitinneqarnini malillugu suli uumasunit nujuartanit tunisassiat eqqussorneqarnerat inerteqqutaasoq, soorlu puisit amii.

– Maannakkorpiaq inerteqqutip tamatuma atorunnaarsinneqarnissaa pillugu ilisimasaqanngilagut, aallartitaqarfilli, Kinami oqartussaasut politikikkullu suliniaqatigiiffiat ingerlaavartumik oqaloqatigilluartarparput, tassanilu puisit amiinik, taakkunanngalu nioqqutissianik Kinamut tuniseqqissinnaalernissaq siunertaralugu Naalakkersuisut siunnersuutinik saqqummiusserusunnerat erseqqissaatigaarput, taanna Sermitsiamut oqarpoq.