PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
Nunarsuaq tamakkerlugu Great Greenlandip
immikkuullarissunik puisit amiinik nunatsinneersunik tunisassai
annertoorujussuarmik piumaneqarput. Taamaammat Kalaallit Nunaanni piniartut
puisittamik amiinik tunisinerminni Kalaallit Nunatsinnik nittarsaasseqataasinnaapput.
Puisilli amii maannakkut tunineqartartunit amerlanerujussuit
pisariaqartinneqarput.
– Tamanna Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpoq, Marie
Larand, Københavnip eqqaani Glostrupimi Great Greenland Internationalimi,
takutitsivittalimmik, toqqorsivittalimmik mersortarfilimmilu pisortaq
naliliivoq.
Danmarkimi nunanilu allani puisit amii puisillu
amiinik tunisassiat Great Greenlandimeersut annertoorujussuarmik piumaneqarput.
– Ammit pissarsiavut tamarluinnaasa tunisinnaavagut.
Puisip amia tamakkingajavillugu atortarparput. Pisisussaqarpoq, ammilli
pissarsiarisartakkavut ikiliartorput, Marie Larand oqarpoq, taassumalu ammit
tunineqartartut amerlinissaat pingaaruteqartorujussuusoq ilassutigaa.
Mersortarfiit piffinni amerlanerni
Ammit namminerlu tunisassiat tunineqartarput.
– Soorunami amernik tunisassiornitsigut annertunermik
naleqarnerulersitsisarpugut, ammilli aamma tunisarpavut, Marie Larand oqarpoq.
– Kalaallit Nunaanni suliarisinnaasavut tamaasa
taavaniitiinnartarpavut. Ukiunili kingllerni arfineq pingasuni tunisassiat
annertuumik amerlineranni, annertuut allanut imissutigineqarput. Qaqortumi
mersortarfiup naammassisinnaasai killeqarput – tamanna sulisunut
ilinniarsimasunut tunngatillugu, aammali maskiinanik atortunut tunngatillugu.
Qaqortumi amernik suliarinninneq pikkoriffigineqarneruvoq, tassanilu
kamippaliorneq kamippaliornerlu annikinnerusumik misilittagaqarfigineqarput,
taamaaliornermilu aamma maskiinat immikkut ittut pisariaqartinneqarput.
Maskiinat taamaattut Qaqortumi pigineqanngillat. Taamaammallu taavani kalaallit
tunisassiarisartagaat, soorlu aaqqatit, kavaajat, isersimmatit il.il.
tunisassiarineqartarput, taakkulumi Great Greenlandip tunisartagaani
amerlanerpaapput. Tamatumalu saniatigut Danmarkimi, Grækenlandimi, Georgiami
Portugalimilu mersuunneqartarpugut.
Oqaluttuarisaaneq pingaaruteqarpoq
Kalaallit immikkuullarissumik puisinniartarnerannik
oqaluttuaq aamma pingaaruteqarpoq. Puisit nujuartat amerlasoorujussuunerat,
nungutaanissamullu aarlerinartorsiunnginnerat taamatullu aamma inuit
piniariaasitoqaat atorlugu piniarneqartarnerat pisisartut ilisimassavaat.
– Great Greenlandimi sulisutut puisit amiinik sulinitta
qanoq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut nunarsuup sinneranut pitsaasumik
sunniuteqarnera tulluusimaarutigisorujussuuara. Suliffeqarfipput Kalaallit
Nunaanni isumalluutinik atuinermi assassoriaatsimillu attassinermi nukittuumik
ingerlatsivoq, Marie Larand erseqqissaavoq.
Great
Greenland piniartut suleqatigalugillu pinartut amernik pisiortorfini pillugit
sulivoq. Taakku taakkununnga ”sapiitsuliortuupput”, piniartullu
tulluusimaarutigineqarput.
- Tunisassiamik
pinngortitamik aallaaveqartumik pitsaasumik Kalaallit Nunaannut tamarmut
iluaqutaasumik pilersuisuupput. Sulinerat sakkortuvoq piviusuullunilu,
minnerunngitsumillu taakkununnga piffimmilu najugaannut iluaqutaalluni.
- Great
Greenlandimi ammit taakku tunisaat kusanartut tunisassiatut ineriikkatut
nunarsuarmut tamarmut siaruaassinnaagatsigit qujamasuutigeqaarput.
Puisip
amia Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut kulturianullu annertoorujussuarmik
attuumassuteqarpoq. Kinguaariippassuarni puisinniarneq kalaallit
aningasarsiorneranni nerisassaqarnikkullu atortussaqarnikkullu qitiulluni.
Great Greenlandip kingornussaq taanna nunarsuarmut muteerniusumut
ingerlateqqippaa.
- Puisit
amiinit tunisassianik nuimasunik pitsaanerpaanillu suli
pilersitsiniartuarpugut, peqatigisaanillu periusitoqqat pingaartitallu
illersorlugillu ataqqivagut, taanna oqarpoq, imalu erseqqissalluni:
– Nittarsaassinitsinni tunisat ataasiakkaat
oqaluttuassartaata oqaluttuarinissaa aalluttarparput, piniartunik kiisalu
puisit amiisa nunatsinneersut pitsaaqutaanik erseqqissaateqartarluta.
Nittartakkakkut tuniniaaneq
Tunisassiat naammasseriikkat amerlanerpaat Danmarkimi
Kalaallillu Nunaanni tunineqartartut Marie Larandip oqaatigaa, tunisassiallu
amerlanersaat takornarianut tunineqartarput.
Assersuutigalugu Kangerlussuarmi takornarianut
tunisassiarpassuit tunineqartarput.
– Takornariat tamarmik Great Greenlandip tunisassianik
angerlaasserusuttarput. Taakku annertuujusinnaapput
annikitsuusinnaallutilluunniit. Taamaammallu mittarfittaassat ammarnissaat
takornariallu tunisassiatsinnik piserusuttut amerlinissaat qilanaareqaarput,
Marie Larand oqarpoq.
Great
Greenlandili nunatsinni nunanilu allani pisisartunut assigiinngitsorujussuarnut
saaffiginnippoq. Pisisartut puisip amianik immikkuullarissumik pitsaasumik,
immikkut tamarmik Kalaallit Nunaanni kulturimut pingaarutilimmik
oqaluttuassartaqartunik pingaartitsisut.
Nittartakkatigut
saqqumilaarnikkut pisisartunut anngussinnaaneq suliffeqarfiup annertuumik
atorluarpaa. Great Greenlandip qarasaasiakkut isaariai (webshop, Facebook,
Instagram, email-ikkut nittarsaassineq) suliffeqarfimmik nunarsuarmut
siaruarterisuupput, taamaalillutillu saqqumilaartitsillutik aammalu
tunisassianik immikkuullarissunik Kalaallillu piniariaasiannik oqaluttuamik
siaruarterisuullutik.
Great
Greenlandip puisip amianik tunisassiaanik piumanninneq annertusiartorpoq,
pisiniarfiillu pisiortortut nunarsuarmi piffinnit tamaneersut ullut tamaasa
webshop aqqutigalugu amerliartorput.
– Peqatigisaanik Kalaallit Nunaat tamakkerlugu piffinni
niuertarfiutilinnik suleqateqarluarpugut, taakkulu aamma oqaluttuap
ingerlateqqinnera pikkoriffigalugulu puisip amiinik nunatsinneersunik
tunisassianik pisisartuminnut takornarianullu tunioraalluarput, Marie Larand
oqarpoq.
Great Greenland International nunatsinnut attuumasunik
pisoqartitsisarnerni kulturikkullu pisoqartarnerani ukioq tamaat
peqataalluartarput, tassanilu tunisassiat immikkuullarissut
nittarsaanneqartarput. Taamaaliortarneq tuniniaaffippassuillu kiisalu nittartakkakkut
tuniniaaneq Great Greenlandip puisillu amiisa nunatsinneersut
ilisimaneqarneranik annertusaasuuvoq, tamakkulu tamarmik malitsigisaannik
pisisartut pisariitsumik annguffigineqartarput, tuniniaanermi pisortaq oqarpoq.
Nillertormiut
Great Greenlandip pisisartui nunarsuaq nillertoq
tamakkerlugu siaruarsimapput – Mogoliamit Canadamut.
– Pisisartuvut pitsaanerpaat tassaapput
tunisassiatsinnik iluaquteqarluarnerpaat. Tassa inuit piffinni nillertuni
najugaqartut.
Great Greenland aamma Kinamik suleqateqarpoq,
taakkununngalu siusinnerusukkut amerpassuit tunineqartarput, taakkuli coronap
nalaani uumasunik nujuartanik inerteqquteqarnerat pissutigalugu Great Greenland
puisit amiinik Kinamut tunisisinnaajunnaarpoq.
Jacob
Isbosethsen Nunatta Beijingimi sinniisoqarfianeersup paasissutissiissutigaa,
nammineq paasitinneqarnini malillugu suli uumasunit nujuartanit tunisassiat
eqqussorneqarnerat inerteqqutaasoq, soorlu puisit amii.
– Maannakkorpiaq inerteqqutip tamatuma
atorunnaarsinneqarnissaa pillugu ilisimasaqanngilagut, aallartitaqarfilli,
Kinami oqartussaasut politikikkullu suliniaqatigiiffiat ingerlaavartumik
oqaloqatigilluartarparput, tassanilu puisit amiinik, taakkunanngalu nioqqutissianik
Kinamut tuniseqqissinnaalernissaq siunertaralugu Naalakkersuisut
siunnersuutinik saqqummiusserusunnerat erseqqissaatigaarput, taanna
Sermitsiamut oqarpoq.
