Utoqqaat
oqaloqatigiileraangata apeqqut tikikkajunneqartartoq tassaavoq:
– Qassinik utoqqalinersisarpit?
Akissutaalli
assigiinngiiaartuaannarput.
Utoqqaat
oqaloqatigiileraangata apeqqut tikikkajunneqartartoq tassaavoq:
– Qassinik utoqqalinersisarpit?
Soraarnernut suliffeqartunut kisitsisit pingaarnerit pingasut
Utoqqalinersialik
kisermaaq tunngaviusumik 79.763 koruuninik utoqqalinersisarput tapitigullu
87.012-ini – katillugit ukiumut 166.775 koruunit imaluunniit qaammammut 13.898
koruuninik. (Utoqqalinersiaqartut immikkut ittumik pisariaqartitsisut
saniatigut tapeqarsinnaapput, utoqqalinersiaqartullu inissiamik attartortut
ineqarnermut tapinik pissarsisinnaallutik).
Ikiliartuaartitsineq
taamaallaat isertitanut utoqqalinersiaqartup tunngaviusumik utoqqalinersiat
saniatigut isertitaannut tunngavoq.
Utoqqalinersialinnut
kisimiittunut ikiliartuaartitsineq imaappoq:
162.934
koruuninik isertitaqaraanni utoqqalinersiat tamakkiisumik akilerneqartarput.
162.834
koruunit sinnerlugit isertaqaraanni utoqqalinersianut tapit
ikiliartuaartinneqalersarput.
411.500
koruuninik isertitaqaraanni utoqqalinersianut tapit tamakkiisumik
peerneqartarput.
411.550
koruunit sinnerlugit isertitaqaraanni tunngaviusumik utoqqalinersiat
ikiliartuaartinneqalersarput.
610.949
koruunit sinnerlugit isertitaqaraanni tunngaviusumik utoqqalinersiat
tamakkiisumik peerneqartarput.
Aappariinnut
marluullutik soraarnernut aappariinnullu aappaannaa utoqqalinersisartillugu
ikiliartuaartitsinermut killigititaasut allat atuuttarput.
Naalakkersuisoqarfiup isumaqataaffigaa ikiliartuaartitsinissamik maleruagassat
takuinnarlugit pisariitsuusut, taamaakkaluartorli innuttaasut
paasiuminaatsittarpaat qaammatit tamaasa qassinik pissarsissanerlutik.
kurt@sermitsiaq.gl
Akissutaalli
assigiinngiiaartuaannarput.
Ilaat
kisimiittuupput, allat aappaqarlutik. Ilaat suliinnartartut allat
suliunnaarsimallutik. Ilaat utoqqalinersiaannaqarput, allat
soraarninngornissaminnut ileqqaartinneqarsimallutik.
Isumaginninnermut,
Suliffeqarnermut Nunamullu namminermut Naalakkersuisoqarfik
nalunaarusioqqammerpoq, utoqqalinersiat ikiliartuaartinneqartarnerannut
maleruagassat peernissaat aningaasatigut qanoq kinguneqassanersoq pillugu.
Utoqqalinersianik
tunngaviusunik utoqqalinersianullu tapinik ikiliartuaartitsisineq
atuutilersarpoq utoqqalinersisartoq suli sulisartoq killiunneqartoq
aalajangersimasoq qaangerlugu isertitaqarsimagaangat. (Paasisat takukkit).
Naalakkersuisoqarfimmit
nassuerutigineqarpoq maleruagassat pisarioqisut peqqutigalugit innuttaasut
ilaat 67-ileereernermik kingorna sulerusunneq ajortut, naak
suliinnarnissaminnut kajumissuseqarlutillu piginnaaneqaraluarlutik.
Sulinermik
inuussutissarsiuteqartut kattuffiani SIK-mi siulittaasup Jess G. Berthelsenip
suliassaqarfippassuarni sulisussanik amigaateqarnermi aporfik taamaattoq
ilungersunartutut isigaa.
– 67-ileereernikorpassuit
ilaasortavut suliinnarusukkaluarput, ikiliartuaartitsisarnermulli maleruagassat
peqqutigalugit sulileqqinneq ajortut. Tamanna tamatsinnut kinguneqarpoq;
inuiaqatigiinnut tamarmiusunut. Inissisimavugut sulisussanik amigaateqalersussaalluta,
inuillu sulerusuttut pillarnissaat sianiilikaarneruvoq. Taamaattumik
ikiliartuaartitsinermut maleruagassat piivinneqartariaqarput, taamaalilluta
utoqqalinersiallit suliinnarusuttut ajunngitsumik pineqarlutik, Jess G.
Berthelsen Sermitsiamut oqarpoq.
Soraarneq
suliffeqartoq ikiliartuaartitsinissamut killigititaasoq qaangerlugu
isertitaqartartoq akissarsianut 42-44 procentimik akileraartarpoq
ikiliartuaartitsinermullu annertussusikkani 35-40 procentimik akileraartarluni
– taamaalilluni piviusumik 77-84 procentimik akileraartinneqarluni.
Isumaginninnermut,
Suliffeqarnermut Nunamullu namminermut Naalakkersuisup Bentiaraq Ottosenip
SIK-p ernumassutaa isumaqatiginngilaa, utoqqalinersialinnulli tamanut
sulerusuttunut kajumissaaruteqarluni.
– Suliffeqaleritsi.
Utoqqalinersiaqaannarlutillu saniatigut aningaasarsiussaatit.
Suliassaqarfippassuaqarpoq sulisussanik amigaateqartunik, aamma sivikillisamik
sulisunik.
Akilersinnaavoq
Tunngaviusumik
utoqqalinersianik tapiinillu ikiliartuaartitsinerit suulluunniit peernissaat
2050-ip tungaanut Nunatta karsianut ukiumut 79 aamma 118 million koruuninik
akeqassaaq,
– Ikiliartuaartitsinermut
maleruagassat peernissaat aningaasatigut annertuupilussuarmik kinguneqassaaq,
atugarissaanermullu suliassaqarfinnut allanut tussalluni,
aningaasartuutaanerusut matussusissagutsigit, Bentiaraq Ottosen
mianersoqqusivoq.
Jess G.
Berthelsenilli taamatut naatsorsuineq ilisarisinnaanngilaa.
– Aningaasanik
naleqarpoq. Aap, ataatsimulli naatsorsuinikkut akilersinnaalluarpoq.
Soraarninngorsimasut utoqqalinersiamik saniatigut aningaasanik amerlanerusunik
peqalersimasut atuinissaminnut aningaasaateqarnerulersarput, saniatigullu
akissarsiaminnit utoqqalinersiaminnillu akileraartarlutik. Isumaqarpunga
tamanut iluaqutaassasoq utoqqalinersiallit inuiaqatigiillu pissarsillutik,
Jess. G. Berthelsen oqarpoq.
Inuit
Ataqatigiinniit Mariane Paviasen Jensen oktobarip 16-ani Inatsisartuni
aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq, Naalakkersuisut
piumaffigineqarlutik kingusinnerpaamik 2026-imi ukiaanerani ataatsimiinnermi
siunnersuuteqassasut utoqqalinersisarneq pillugu allannguutissamik.
Ikiliartuaartitsinermut maleruagassat peerneqartariaqarput,
utoqqalinersiaqartullu tamarmik tamakkiisumik utoqqalinersisalerlutik.
Naalakkersuisut
tamanna itigartippaat ikiliartuaartitsinermi maleruagassat peerneqarnerisa
Nunatta karsianut kingunissai innersuussutigalugit.
– Arlaqartut
67-ileereernermik kingorna immaqa suliinnassapput, utoqqalinersiamikkut
ilanngaavigineqanngikkunik, Naalakkersuisulli ilumut taamatut
pisoqarumaarnersoq uppernarsaatissaqartinngilaat, Bentiaraq Ottosen oqarpoq.
Naligiinnginneq annertusiartortoq
Utoqqalinersiatigut
ilanngaasarneq aamma naligiinnginnerujussuup annikillisinnissaanut
tunngavilersuutitut atorneqartarpoq:
– Ikiliartuaartitsisarnermut
maleruagassat naligiinnermik pilersitsipput; ikiliartuaartitsinerup
peerneqarnera naligiinnginnermik pilersitsissaaq, Bentiaraq Ottosen oqarpoq.
Jess G.
Berthelsenip ernummatiginngilaa ikiliartuaartitsisarnermut maleruagassat
peernerisigut utoqqalinersiat sulisartut utoqqalinersiaqartullu
nungullarsimasut akornanni nikingasoqalernissaa.
– Ilumut
naligiinnginneq ernummatigivikkaanni taava inuit sulisartut akornanni
naligiinnginneq aallarniutaasariaqarpoq. Upperinngilara ikiliartuaartitsinermik
aaqqissuussinerup taamaatinneratigut utoqqalinersiallit akornanni
naligiinnginnerulersitsissasoq, tamannami inuit suliffeqartut akornanni
naligiinnginnerujussuarmut assingummat, Jess G. Berthelsen oqarpoq.
Soraarnerussutisinissamut
aaqqissuussisoqartariaqartoq
Suliffeqartut
amerlanerujartortut soraarnerussutisinissamut aaqqissuussinertalimmik
isumaqatigiissuteqarput, ilaatigut SIK-p soraarnerussutisinissamut
aningaasaateqarfiani SISA-mi. Allarpassuit suli suliffeqarnermut annikitsumik
attuumassuteqarput, taakkulu pinngitsaaliissummik soraarnerussutisinissamut
aaqqissuussiffigineqarput januaarip aallaqqaataani 2018-imi atuutilersumik.
Novembarip
11-ani Naleqqamiit Pele Broberg Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut
siunnersuuteqarpoq, Naalakkersuisut piumaffigineqarlutik pinngitsaaliissummik
soraarnerussutisinissamut aaqqissuussiffigineqarneq taamaatissasoq. 2022-mi
Demokraatit Atassullu ullumikkut naalakkersuisoqatigiinniittut assingusumik
siunnersuuteqarput.
Jess G.
Berthelsen mianersoqqusivoq.
– Pinngitsaaliissummik
soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq SIK-mit tapersersorneqarpoq.
Pitsaanerpaassagaluarpoq kikkut tamarmik isumaqatigiissuteqartuuppata
soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinertalimmik, taamaattoqanngilarli.
Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq soraarninngornissaminnut ileqqaanngitsunut
pinngitsaaliissummik aaqqissuussinissaq. Innuttaasummi kisitsisaat
ajorluinnarpoq – sulisussat ikinnerullutik - amerlanerit soraarnerullutik.
Pinngitsaaliissummik soraarnerussutisisarnissamut aaqqissuussinissaq
pingaarluinnartuuvoq, ukiunimi qulikkaani aggersuni soraarnertut inuunissaq
ajornannginnerulernavianngilaq, Jess G. Berthelsen oqarpoq.
Naalakkersuisut
immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitaliorput 2026-mi
soraarnerussutisiaqarnissamut imminut atasumik iluarsaaqqinnissamik
innersuussisussanik.
