Aalisartoq Anthon Egede saarullinniaraluarluni aningaasaqarnikkut ajornartorsiuteqarnermik annertuumik misigisaqarpoq.
- Nuummi nerpileriffittaartoqassasoq aammalu uumatitsivissorluni saarullinnik aalisarneq Nutaamik taasaq ineriartortinneqassasoq neriorsorneqarnikuuvugut, aalisarnermilu aalaakkaasumik ingerlatsisoqassasoq neriorsuutigineqarluni. Taamaattumik aalisariutiga nutaamik piffissamullu naleqquttumik taarsernikuuara. Kisianni neriorsuutit tamakku tamarmik suli timitalerneqanngillat, taamaattumik pisussaaffinnik eqquutsitsiniarnera ajornakusoortorujussuuvoq, Anthon Egede oqaluttuarpoq.
Aalisartoq Anthon Egede saarullinniaraluarluni aningaasaqarnikkut ajornartorsiuteqarnermik annertuumik misigisaqarpoq.
- Nuummi nerpileriffittaartoqassasoq aammalu uumatitsivissorluni saarullinnik aalisarneq Nutaamik taasaq ineriartortinneqassasoq neriorsorneqarnikuuvugut, aalisarnermilu aalaakkaasumik ingerlatsisoqassasoq neriorsuutigineqarluni. Taamaattumik aalisariutiga nutaamik piffissamullu naleqquttumik taarsernikuuara. Kisianni neriorsuutit tamakku tamarmik suli timitalerneqanngillat, taamaattumik pisussaaffinnik eqquutsitsiniarnera ajornakusoortorujussuuvoq, Anthon Egede oqaluttuarpoq.
Neriorsuutit oqaasiinnaasutut misinnartut
Anthon Egede assut ugguarpoq saarullinniartarneq tassunga killiffeqarmat, aamma uumatitsivissorluni saarullinniarnerup ajunngitsortarisinnaasai takusinnaagaluarlugit:
- Royal Greenlandip tungaanit aalisartitseriaaseq Nutaaq-mik taasaq kusanartorujussuanngorlugu avammut oqaluttuarisarpaa. Aalisariaatsip taassuma isumassarsiap pitsaasuunera takulluarsinnaagaluaqaara, tassami pisisartut saarullinnik pualanngitsunik sequmianngitsunillu nerpilinnik nerisaqarusussimapput, taamaammallu aamma pisisartut piumasaat naapertorniarneqartussaammata paasisinnaalluarpara. Kisianni oqaluttuarisap kusanartuliap tunuatungaaniipput aalisartut aalisakkallu naalliuttut pilliuteqarujussuartitaasullu, Anthon Egede oqarpoq.
Taanna taaneqareersutut aalisariummik nutaamik piffissamullu naleqquttumik angallatitaarpoq. Taamaattorli Nuummi nerpileriffissaq suli utaqqisaavoq, aamma saarulliit uumatitsivinni utaqqisinneqartartut sakkortuumik aarlerinartorsiortinneqarput toqorarnissaminnut, tamannalu ataasiaannarani naammattoortarpaa.
- Umiarsuaq aalisakkanik uumasunik milluaasartoq utaqqinartorujussuuvoq, ajoraluartumillu saarulliit atugarliorlutik toqoralertarput. Saarulliit kaallutik imminnut nerinialersarput aalisakkallu tunineqarsinnaajunnaartarlutik, tamannalu aamma isumaqarpoq aalisartut amerlasuut akissarsiassaraluaminnik annaasaqartartut. Taamaattumik pingaaruteqarpoq allamik tunisassiorfiliortoqarnissaa, saarullinnik uumasunik tigoqqaasinnaasumik, Maniitsumimi tunisassiorfik malinnaasinnaasimanngimmat utaqqiserujussuarneqartarpugut, Anthon Egede oqarpoq.
Assiliisoq: Anthon Egede
Aalisarneq isertitaqanngitsoq
Anthon Egede erseqqissaavoq ukiup taamaalinerani saarullinniarneq annertunerpaaffimminiittussaagaluartoq, kisianni paarlattuanik piffissaq aalisarluarfissaagaluaq aningaasaqarnikkut annaasaqarfiuvoq:
- Ukini aalisartutut inuussutissarsiuteqarninni, piffissap imaalinera aalisarfiulluartuaannarnikuuvoq suliassarpassuaqarfiusarluni, isertitallu qaffasissuusarlutik. Maanna iluatsitsisariaqarpugut, umiarsuaq aalisakkanik milluaatitalik qaammatip ataatsip iluani ataasiarluni takkussinnaappat.
- Aalisartunik aalaakkaasumik inuttaqartarnikuuvunga, taamaattorli ukiuni kingulliunerusuni inuttakka allatut iliorsinnaajunnaarlutik allamik suliffissarsiuinnartariaqartarput aalajangersimasumik aalaakkaasumillu aningaasarsiaqartariaqaramik aningaasartuutiminnut matussusiisinnaminnut. Uumatitsivissortitsilluni saarullinniarneq aallartinngikkallarmat aalaakkaasumik akissarsitittarsinnaanikuuakka, maannali umiarsuup aallernissaanik utaqqisinneqartarpugut, aatsaallu saarulliit tunisavut naatsorsorneqareeraangata isertitsissutigereeraangatsigillu inuttakka akilersinnaasarpakka. Tamanna sulisunut ajornartorsiortitsivoq, tassami akissarsiaqarnissaat qulakkeerneq ajornartarmat, uagullu piginnittut isornartorsiorneqartarluta sulisutta akissarsitinneq ajornerannik pasilliutinik allaat tikkuartorneqarsinnaasarluta.
Saarulliit toqorarneranni taarsiissuteqartoqartanngilaq
Anthon Egedep kissaataanut ilaavoq saarullinnik toqorartoornermi akisussaaffiup sumiinnerata inissinneqarnissaa. Taanna inuttaalumi isertitaqarneq ajorput saarulliit aaneqareerlutik naatsorsorneqarnissaat pisimatinnagu, kisianni saarulliit toqorartoorutigineqarnerini, asulersuaq piffissarujussuaq nukippassuillu atortarpaat, tassami umiarsuup aallertussap utaqqineqarnerani toqorartoorneq taarsiiffiginninnermik akisussaaffimmillu pisussaaffittaqanngimmat:
Aaku saarulliit toqungasut, sapaatip akunnerini arlalissuarni uumatitsivimmiinnerminni neriniarsinnaannginnamik. Anthon Egede aamma oqaluttuarpoq arlaleriarlutik saarulliit saanikuinnaat amitaqanngitsut qaqittarsimallutigit, saarulleqataasa nerisarsimammatigit.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
- Umiarsuaq aallertussaq utaqqisariaqartarparput, tassami saarulliit allamut tuniniaasinnaanngilagut, utaqqineq sivisuallaaleraangat. Uaguinnaanngillalli aningaasaqarnikkut najummatsisimanartumik inissittartut aammalu asulersuaq aningaasarsiaqarata sulisartut. Utaqqinitsinni saarulliit perlerlutik toqoralertarput. Naggataatigut amiinnaallutik saaniinnaallutillu toqusarput, annanniaraluarnerminnilu imminnut nerilersarput.
Anthon Egede apeqqusiivoq saarullinnik toqorartoornermi akisussaaffik sumiinnersoq:
- Uumatitsiviit ulikkaaraangata Royal Greenlandimut nalunaarutigisarparput saarulliit aaneqarnissaminnut piareersimasut. Isumaqarpunga Royal Greenlandip akisussaaffigissagaa saarulliit erngertumik aaneqarnissaat isumagissallugu. Tamanna pissusissamisuuginnarmat, tassami ingerlatseqatigiiffiup taamatut aalisassasugut piumaffigivaatigut. Kisianni akisussaaffimmik inissiinermut ajornartorsiut suli naammassineqanngilaq, taamaattumik uagut piffissarujussuarmik nukippassuarnillu atuisariaqartarpugut akissarsiaqaatiginngisatsinnik.
Royal Greenland: Aalisartut akisussaaffigivaat
Sermitsiamit ajornartorsiut matumani pineqartoq pillugu Royal Greenlandimut saaffiginnippugut akissutissarsiniarluta. Saarullinnut saattussanullu ingerlatsinermut pisortaq, Sten Sørensen siullermik erseqqissaavoq ajornartorsiut matumani pineqartoq pillugu pakatsisimasoqarnera paasilluarsinnaagini, kisiannili aalisartut uumatitsivissortut umiarsuarmik utaqqinissaminnut pinngitsaalisaanngitsut:
- Ilumoorpoq RG-mit piumasaqaataammat saarulliit bundgarnineersut uumatitsivimmi minnerpaamik ullut qulit Tunermit aaneqarnissartik sioqqullugu aaneqannginnerminni imaluunniit aalisartut nunami suliffissuarmut toqqaannartumik tunisinnginnerini. Taamatut piumasaqaateqarnermi pissutaaginnarpoq saarulliit nerpiisa orsoqarpallaannginnissaat, taamaalillunilu pitsaassusaat qulakkeerniarneqartarmat.
- Royal Greenlandimit piumasaqaatigineqannginaq Tunerup aallernissaanut utaqqinissaq. Paarlattuanilli – aalisartut takugunikku saarulliit uumatitsivimmiittut ajornartorsiulersimasut, taava aalisartut pisussaaffeqarput qaqissallugit piaarnerpaamillu suliffissuarmut apuutissallugit. Tamassumunnga periarfissarpassuaqarput, tassami sumiiffippassuarni suliffissuaqarpugut suliffissuarmullu sorlermut tunisisoqassanersoq piumasaqaateqarneq ajorpugut, Sten Sørensen Sermitsiamut oqarpoq.
