Savalimmiut immaqalu Kalaallit Nunaat WTO-mut ilaasortanngoratarsinnaasut

Savalimmiut nammineerluni Nunarsuaq tamakkerlugu Niuernermik Suliniaqatigiiffimmut WTO-mut ilaasortanngornissani sivisuumik kissaatigisimavaa, tamannali Danmarkip naalagaaffeqatigiinneq sinnerlugu ilaasortaanera pissutigalugu tunngaviusumik inatsit naapertorlugu ajornarsimavoq.

Maanna isumaqatigiinngissutit aaqqiissutissaannik ataatsimiititaliaq, Namminersorlutik Oqartussanit Savalimmiunilu namminersorlutik oqartussanit pilersinneqartoq, ilaasortanngornissaanut aqqutissiuussivoq. Ataatsimiititaliaq, Danmarkimit Savalimmiunillu sinniisuusunik marlunnik Savalimmiunillu marlunnik kiisalu eqqartuussivinni qullersaasuni eqqartuussisunik pingasunik ilaasortalik, Savalimmiut namminneq aterminik WTO-mut ilaasortaanerat Savalimmiut tunngaviusumik inatsisitigut inissisimaneranut naapertuuttoq aalajangerpoq.

– Savalimmiut WTO-mut ilaasortanngornissamik kissaateqarluarnerata naammassinissaanut aqqutissaqarnera nuannaarutigeqaara. Ataatsimiititaliaq § 6 naapertorlugu aaqqiissutissamik nassaarsinnaasoq neriuutigisimavarput, naalakkersuisullu tungaannit Savalimmiut piaarnerpaamik WTO-mut ilaasortanngornissaanut aqqutissaanik ajornannginnerulersitsisumik sutigut tamatigut ikiorniarpagut. Suliaq manna naalagaaffeqatigiinni suleqatigiinnermi aqqutinik nutaanik ataatsimoorluta ujartuinitsinnut maligassaalluarpoq, ministeriuneq Mette Frederiksen tusagassiutitigut nalunaarummi oqarpoq.

Kalaallit Nunaannut sunniuteqarsinnaasoq

 Savalimmiut WTO-mi namminneq atertik atorlugu isumaqatiginninniarsinnaanerat Kalaallit Nunaannut sunniuteqarsinnaavoq, Ulrik Pram Gad, Institut for Internationale Studier-imi ilisimatooq oqarpoq. 

– Tamanna Kalaallit Nunaata aamma WTO-mut ilaasortanngorsinnaaneranik isumaqarpoq. Piumagunik, Sermitsiamut oqarpoq itisiliillunilu. 

– Kalaallit Nunaatali OLT-mut ilaasortaaneq aqqutigalugu akitsuuteqanngitsumik EU-mut isersinnaareerami niuernikkut isumaqatigiissutit taamaattut pisariaqartinngilai.

 Akitsuutinik qaffaaneq ajornartoornerlu 

WTO Donald Trumpip kisimi pinnani aammattaarli USA-p præsidentiusimasut Joe Bidenip Barack Obamallu ilaatigut WTO-mi amerikamiut eqqartuussisuinik nutaanik toqqaannginnermikkut niuernikkut aaqqiagiinngissutinik aalajangiisinnaajunnaarsillugu malersorsimammassuk, peqatigiiffik piuneerussaaleruttortoq inuppassuit isumaqartut Ulrik Pram Gadip aamma oqaatigaa. 

WTO USA-mit kisimi pinnani aammali Kinamit, niuernermi isumaqatigiissutinik maleruagassanillu malinnittariaqarnani isumaqartumit, arlalitsigut piuneerutinneqaratarsinnaasoq Institut for Statskundskabimi lektori Jens Ladefoged Mortensen oqarpoq. 

– WTO-mi maannakkut ajornartorsiorneq piujuaannarnissamut tunngasuuvoq. Trumpip tunngaviusumik najoqqutassiat sumiginnarpai, taamaammat maanna nunat ataasiakkaat isumaqatigiissuteqarfigineqartarput. Niuernermik aaqqissuussineq malittarisassat tunngaviginagit pissaaneqarnermik tunngaveqartunngorsimavoq, ullumikkullu nunat mikisut malinnaaginnartartut nunat angisuut aalajangiisuusarput. Kisianni WTO suli nipaatsumik ingerlavoq, assersuutigalugu piujuartitsineq, niuerneq, nunalerineq, aalisarneq naalagaaffiillu tapiissutaat, immaqa maannakkut politikkikkut pingaaruteqarpallaanngitsut, pillugit oqallinnerpassuaqarpoq, neriuutigineqarporli WTO kingusinnerusukkut uummarteqqinneqarsinnaasoq.

- WTO maannakkut ilungersunartorsiorpoq, niuernermili qanoq oqartussaasoqartarnersoq, naalagaaffillu sunik iliuuseqarsinnaanersut nassuiaaseeqataavoq. Taamaalilluni avammut niuertunut eqqussuisunullu siumut ilisimaneqarsinnaasunik pilersitsivoq, niuernermillu nunanut tamanut naapertuilluartumik pilersitsilluni, Jens Ladefoged Mortensen oqarpoq.

Savalimmiut ilaasortaanissaat 

Nunat arlallit Savalimmiut niueqatigiinnermut isumaqatigiissuteqarfigiumannginnerat Savalimmiut WTO-mut ilaasortanngornissamik kissaateqarneranut pissutaasoq Ulrik Pram Gad naliliivoq, taamaammallu Savalimmiut WTO-mut ilaasortanngornermi illuatungeriit akuersinissaannut ajornannginnerulersitsissasoq neriuuteqarput.

Akerleriissutinik aaqqiinermut ataatsimiititaliap aalajangiinerani apeqqutigineqartoq tassaaginnarpoq WTO-mi akitsuutinut tunngasuni oqartussaaffittut namminersortutut ilaasortaasinnaanersoq, taamaattumillu aalajangiineq nunat tamalaat peqatigiiffiinut allanut, naalagaaffiit kisimik ilaasortaaffigisartagaannut, soorlu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut il.il., ilaasortanngorsinnaanermut ammaassinngilaq.