Suliffeqarfik
Arcticulture Nuup Kangerluata avannaata kitaanittumi Marrami sermip aanneranit
qajuusaasanik ujaasinissamut akuersissummik tunineqarpoq, maannalu
piiaanissamut piareersaatit aallartinneqartussanngorlutik.
Arcticulture
Jens B. Frederiksenimit, Johannes Kyedimit aamma qallunaanit
aningaasaliisartunit Baldersimit pigineqarpoq. Jens B. Frederiksen
suliffeqarfimmi pisortaavoq.
Suliffeqarfik
Arcticulture Nuup Kangerluata avannaata kitaanittumi Marrami sermip aanneranit
qajuusaasanik ujaasinissamut akuersissummik tunineqarpoq, maannalu
piiaanissamut piareersaatit aallartinneqartussanngorlutik.
Arcticulture
Jens B. Frederiksenimit, Johannes Kyedimit aamma qallunaanit
aningaasaliisartunit Baldersimit pigineqarpoq. Jens B. Frederiksen
suliffeqarfimmi pisortaavoq.
-
Misissuinissamut akuersissummik tunineqaratta peqassutsip annertussusaanik
misissuisinnaanngorpugut. Tamanna siunnersuisartunik suleqateqarnikkut pissaaq,
maannalu ujartuileruttorluta.
- Aamma
aatsitassat ilaannik soqarnersoq misissuissaagut, taavalu peqassuseq qanoq
inissisimanersoq paasiniassallugu - taavalu sermip aanneranit qajuusaasat
nunalerinermi annertusaarnermut atorneqarnissaannut tulluarnersut.
Immaqa ukiut
marluk qaangiuppata piiaasoqassaaq
-
Misissuinerit inerneri tamarmik piareerpata aatsaat piiaanissamik suliniut
aallartissinnaavarput, taannalu Aatsitassanut naalakkersuisoqarfimmit
akuersissutigineqassaaq. Soorlu aamma ilaatigut Avatangiisinut
Sunniutaasussanut Nalilersuineq (VVM aaqq.) aamma suliarissagipput aamma
illuatungeriit pingasut akornanni isumaqatigiissut (IBA) Namminersorlutik
Oqartussanut Kommuneqarfik Sermersuumullu aamma
isumaqatigiissutigisussaassallugu. - Tamakku tamarmik piffissamik atuiffiupput, taamaattumik minnerpaamik ukioq
ataaseq imaluunniit ukiut marluk qaangiuppata Marrami aatsaat
tunisassiulertoqassaaq.
Arcticulture
aamma Kangerlussuup naqqani misissuinissamut qinnuteqarsimavoq. Qinnuteqaataa
tusarniaassutigineqarpoq, Jens B. Frederiksenillu neriuutigaa aggustimi
akuersissummik pissarsinissani.
Kalaallit
Nunaanni sumi tamani nassaassaavoq
Kalaallit
Nunaanni sermip aanneranit qajuusaasanik annertuunik nassaartoqarsinnaasoq
ujarassiuup professorip Minik Rosingip Future Greenland 2015-imi saqqummiummagu
tupaallaatigineqarpoq. Marraq - sermit aanneranit qajuusaasatut taaneqartartoq
- Kalaallit Nunaanni sumi tamaani nassaassaavoq nunamulli iluaqutaasinnaanera
immikkuullarilluni.
Kalaallit
Nunaata sermersuaata aakkiartornermini nikinneranit qajuusaasaq pinngortarpoq.
Sermip nikinneranit nunataa ataaniittoq kalluarneqartarpoq sequtserneqarluni,
taannalu qajuusaasanngortarluni sequmittarluni. Sermip aannerani
kuugussaasarput tatsinut kangerlunnullu marallunngorluni siaruartarluni.
Minik
Rosingip sermip aanneranit qajuusaasat ukiuni kingullerni misissuiffiginerini
taakku mineraliusut nunap pitsaanerulersinnissaanut atorneqarsinnaasut
paasivaa. Aammali misissuinermi CO2-mik nitrogenimillu atatitsilersinnaasut
paasineqarpoq — taamaalillunilu sermersuarmit qajuusaasat nunarsuarmi sumi
tamaani avatangiisit pitsaanerulersinnissaannut iluaqutaasinnaallutik.
-
Ilisimatusarneq paasisat neriulluarnarnerat taamaaginnassappat qajuusaasat
sermersuarmeersut Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnerup imminut
napatilernissaanut iluaqutaasinnaapput – taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni
atugarissaarnerulernissamut alloriarnerussalluni pingaarutilik, Jens B.
Frederiksen oqarpoq.
