Ukiakkut
kingusissukkut ukiullu naajartornerani silap unerisimannginnerata
sikuniarneratalu nalaani avannaani aalisarneq piffissami sivisuumi
aalaakkaasumik ingerlanneqarsinnaaneq ajorpoq.
Taamaattumik aalisarnermik
inuussutissarsiuteqarnerup aalisakkanillu tunisassiornerup
ingerlaannarsinnaaneranut sikuusarnera aalajangiisuulluinnartartoq,
aalisartunit aalisakkanillu suliffissuarniit oqaatigineqarpoq.
Ukiakkut
kingusissukkut ukiullu naajartornerani silap unerisimannginnerata
sikuniarneratalu nalaani avannaani aalisarneq piffissami sivisuumi
aalaakkaasumik ingerlanneqarsinnaaneq ajorpoq.
Taamaattumik aalisarnermik
inuussutissarsiuteqarnerup aalisakkanillu tunisassiornerup
ingerlaannarsinnaaneranut sikuusarnera aalajangiisuulluinnartartoq,
aalisartunit aalisakkanillu suliffissuarniit oqaatigineqarpoq.
Piffissamilu
matumani sumiiffinni assigiinngitsuni siku atorsaalerpoq aalisarnerlu aallartilluareerpoq.
Ukiukkut
tunisat amerlanerusut
Upernavimmut
nunaqarfiinullu qulingiluaasunut ukiumut qalerallit 9.300 tonsit
pisassiissutigineqartarput, ukiullu naajartornerani silap unerisimannginneranik
sikuniarneranillu peqquteqartumik tamaani aalisartorpassuit
aningaasarsiorfeeruttarput. Tamannalu
ilaqutariinnut aalisartukkormiunut eqquinerluinnarani aammali aalisakkanik
suliffissuarni tunisassiornerup aalaakkaasumik ingerlajunnaarneranik
kinguneqartarpoq. Kullorsuarmi Arctic Fish Greenland ApS-ip aalisakkanik
suliffissuaataanut novemberimi decemberimilu qalerallit ikittuinnaat
tunineqarput, piffissamilu tassani sulisut amerlanerpaartaat
angerlartinneqarallartarput. Aalisakkerivimmut qalerallit 419 tonsit siorna
tulaanneqarput, taakkualu amerlanerpaataat januarimiit upernaakkut
sikuernissaata tungaanut tulaanneqarsimasut suliffissuarmiit oqaatigineqarpoq.
Siku
pingaaruteqarluinnartoq
Piffissami
matumanerpiaq Kullorsuarmi eqqaanilu siku atorsaalersimavoq aalisarnerlu
aallarteqqissimalerpoq. Tamannali sioqqullugu sikuartaleraangat sikup
issussusaa ullut tamaasa malinnaaffigeqqissaarneqalertartoq, Kullorsuarmi
aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasoq Timotheus Petersen
oqarpoq.
- Ukiup
naajartornerani aalisartut inuussutissarsiutaaruttarput, taamaaligaangallu
sikunissaa qilanaarineqarluni utaqqiinnarneqalertarpoq.
- Sikulu
decemberimi januarimiluunniit atorsaaleraangat Kullorsuup eqqaani sumiiffinnilu
allani sikukkut ningittakkersorluni qaleralinniarneq ingerlaannaq
aallartittarpoq, taanna oqarpoq.
Kullorsuarmiit
30 kilometerit ataatilaarlugit kangisinnerusumi sikumi aalisarfik nutaaq ukiut
kingulliit atorneqalerpoq, illuaqqanilu qamuteralannik kalillugit
angallattakkani aalisartut ullut arlallit ilaanni sikumi aalisartarput.
Naleqqussarnissaq
pingaaruteqartoq
Silaannaap
allanngoriartorneranik peqquteqartunik sikuusarnera allanngoriartorpoq,
Kullorsuullu eqqaani siusinnerusukkut novemberip naajartornerani sikukkut
aalisarneq aallartittarsimagaluartoq, ukiuni kingullerni aatsaat januarimi tamakkiisumik
aallartittalersimavoq. Tamaattumik silaannaap allanngoriartorneranut
naleqqussarnissaq pingaaruteqartoq, Timotheus Petersen, Arctic Fish
Greenlandip, Kullorsuarmi Nuussuarmilu aalisakkanik suliffissuarnik
ingerlatsisuusup, siulersuisuinut ilaasortaasoq oqarpoq.
- Sivikinnerusumik
sikuusalernera peqqutigalugu aalisartut umiatsiaaqqanik suliffeqarfik
aqqutigalugu ajornannginnerusumik pissarsisinnaalernissaat anguniarlugu suliniutit
aallartinneqarnissaat eqqarsaatitsinnut ilaavoq, taanna oqarpoq.
Aammali
ukiuunerani sikukkut aalisarnerup annertunerusumik ingerlanneqarsinnaanissaa
siunertaralugu Arctic Fish Greenlandip 2 millionit koruuninik aningaasalineratigut,
qamuteralaat nutaat 15-it aalisartunut suliffeqarfimmut piginneqataasunut
akilersugassanngorlugit akilersugassanngorlugit siorna ukiup naajartornerani tunniunneqarput.
Siku pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq
Qaanaami
decemberimiit junip tungaanut sikuunerata nalaani taamaallaat qaleralinniartoqartarpoq,
piffissamilu matunami aalisarneq aallarnisaleruttortoq aalisakkanut
suliffissuarmi ulluinnarni ingerlatsisoq Ujuut Olsen oqarpoq.
Siorna
qalerallit 60 tonsit missaat taamaallaat tulaanneqarput, ukiorli manna
aalisartut amerlanerummata ukiut siuliini tulaanneqartartut 150 tonsit
missaanniittut tulaanneqarnissaat neriuutigingitsik, taassuma oqaatigaa.
Uummannami
eqqaanilu maanna sikunialerpoq, ukiuuneranilu sikukkut aalisarneq
aallartikkaangat qalerallit aalisakkerivinnut tulaanneqartartut
amerlanerulertartut aalisakkerivinniit oqaatigineqarpoq.