ALLAASERISAQ ANINGAASALIIFFIGINEQARTOQ

Silarsuarmi pissutsinut nutaanut tikilluarit

Nuummi mittarfissaq nutaaq aningaasaqarnikkut siuariartornermik avammullu takunnissinnaanerunermik kinguneqassaaq

Sulisitsisuni pisortap Christian Keldsenip politikkerit Kalaallit Nunaanni attaveqarnermut aningaasaliinerat pillugu nersualaarpai.
Saqqummersinneqarpoq

- Nuummi mittarfissaq inuussutissarsiornermut – taamaalillunilu aamma Kalaallit Nunaannut – pingaaruteqartorujussuussaaq, Christian Keldsen, Sulisitsisuni pisortaq oqarpoq.

- Inuussutissarsiutit nunatsinni aningaasaqarnermut annertusaasuupput. Inuussutissarsiorneq nukittuppat, tamanna atugarissaarnissamut, inuiaqatigiinni tamanut minnerunngitsumillu inuusuttunut siunissami nangitsisussanut, iluaqutaassaaq.

- Mittarfik Kalaallit Nunaannik ammaassivoq illoqarfiillu pingaarnersaannit illoqarfinnullu allanut angallannermik ajornannginnerulersitsissalluni. Ilaatigut takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqartunut nutaanik periarfissaqalersitsivoq – aamma kalaallit suliffeqarfiutaasa nunanut allanut nittarsaannissaat ajornannginnerulersippaa. Attaveqaatit pitsaasut inuussutissarsiornermut politikkimi qitiupput – politikerillu ukiorpassuarni attaveqaatinut aningaasaliinissamut sapiissuseqarsimasut nersualaarpakka.

- Maanna takussavarput Kalaallit Nunaanni attaveqarnermut aningaasaliinerit aatsaat taama annertutigisut qanoq kinguneqarnersut. Piffissaq eqqorlugu aningaasaliisoqarpoq, nunatsinnimi inuussutissarsiorneq ingerlalluarpoq. Ukiorpassuarni ineriartorneq misigaarput – mittarfiullu ineriartorneq tamanna annertusaaffigeqataaffigissavaa.

Ineriartornermiippugut

Sinaakkutissalli aamma pitsaasuusariaqartut, Christian Keldsen erseqqissaavoq.

- Kalaallit Nunaat immikkorluinnaq ittuuvoq ineriartorfiugatta ineriartorsinnaagattalu.

- Kalaallit Nunaanni periarfissat pillugit oqalliseqallaqqissuuvugut – imak imalu isiorutta qanoq pisoqarumaarnera pillugu. Oqaluinnaratali aamma angusaqarluartariaqarpugut – maannakkut aamma siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu. Angusaq ersarissoq ataaseq iluatsinnera pitsaaneruvoq, angusassat qulit takorloorneranniit.

-Ukiuni aggersuni akunnittarfimmi misigisassarsiornermilu inissat qanoq amerlatiginersut oqallisigineqangaatsiassaaq. Oqallinneq aallartilereerpoq. Sumiiffiit ilaanni inissat amigaataassangatinneqarput - allanili inissat amerlavallaarsorinarlutik.

- Naleqquttunik nassaartoqartariaqarpoq – politikkerit patajaassutsimik, aalajaatsumik siunissamillu qularnaatsumik qulakkeerinnissinnaappata, taava inuussutissarsiortut angusaqarluartuusinnaapput. Sulisitsisut isumaqarput, upernaaq takornariaqarnermut inatsit pillugu oqallinneq piffissami kukkulluinnartumi pisimasoq. Oqallinneq tamanna aningaasaliisartut akornanni nalorninermik pilersitsivoq – siunissamilu tunngaviusumik atugassarititaasut ilisimanngikkaanni soorunami aningaasaliiumaneq ajornarpoq.

Aningaasaliinikkut siuariartorneq

- Kalaallit Nunaat inuttussutsimigut nuna angisoorsuunngilaq. Taamaammat aningaasaliisutut kisimiilluta nammataqarsinnaanngilagut. Taamaattumik eqqaamasariaqarparput aningaasaliinerit – suminngaanneeraluarpataluunniit – ineriartornermik, suliffinnik, kaaviiaartitsinermik atugarissaarnermullu akileraarutitigut isertitaqarnermik kinguneqartarmata, Christian Keldsen oqarpoq.

- Piviusorsiortuusariaqarpugummi. Pissutsit tunngaviusut allanngornerat pissutigalugu aaqqissuusseqqittoqartassaaq. immaqalu nutaamik iliuuseqartariaqarluta. Tamanna ajunngilaq, nutaammi navianartorsiortitsisuusariaqanngillat, amerlanertigulli periarfissaasarlutik.

- Pisumi eqqissisimasinnaasariaqarpugut — ingammik politikerit.

- Politikerit ineriartornissamut sinaakkutissat pilersittariaqarpaat - suliffeqarfiillu ineriartortitseqataasariaqarput.

Sinaakkutissat pitsaasuusariaqarput

- Assersuutigalugu illoqarfiit ineriartortinniarlugit pilersaarutit sukkasuumik suliarineqartariaqarput. Illoqarfiit allatut eqqarsaatigisariaqarpavut, takornariaqarneq inuunitsinnut ilanngunneqarsinnaaqqullugu. Nuna tamakkerlugu ilaatigut sulisussanik pikkorissunik naammattunik pilersuinissaq pisariaqarpoq – nunaqavissuuppata nunaniillu allaneersuuppata, Christian Keldsen nassuiaavoq.

- Sulisitsisut Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanermut politikkimut ukiorpassuarni peqataalluartarput, ilinniartitaanermummi politikki aamma inuussutissarsiornermut politikkiuvoq.

- Akisussaaffimmik tigusisarpugut suliffeqarfinnilu ilinniarfinnik pilersitsisarluta, kissaatigaarpulli politikerit akisussaaffimmik tigusissasut, ingammik isumaginninnikkut suliniutit meeqqallu atuarfiata ingerlalluarnissaannik inuusuttullu inuussutissarsiornermi peqataanissamut piareersarnissaannut tunngatillugu. Taakku isumagineqassappata mittarfik arlaatigulluunniit allannguisuunavianngilaq.

- Ukiuni qulikkuutaani oqallittoqareersoq Nuummi mittarfittaartoqarnera nuannaarutigaarput. Mittarfik suli ammarneqarani nunarsuarmiut Kalaallit Nunaannut isiginnittaasiannik allannguisimasoq takusinnaavarput. Tamanna pingaaruteqarpoq. Maanga tikinnissaq ajornannginnerulissaaq – timmisartuutileqatigiiffiillu arlallit timmisartuussinissamut aqqutinik nutaanik nalunaaruteqareersimapput.

- Imaassinnaavoq piffissami aalajangersimasumi timmisartunut inissat amerlavallaassasut – piffissanilu allani ikippallaarlutik. Tamatumunnga tunngatillugu pingaaruteqarpoq attaveqarnermut tunngasut ataqatigiissumik eqqarsaatiginissaat, illoqarfinnullu 2024-miit ukiullu tulliuttut ingerlaneranni mittarfiliorfiusussanut isiginnittaaseq killilernagu. Nuuk Ilulissallu kisimiillutik ineriartornermik nammassisussaanngillat. Nuna ataasiuvoq ornigassaqarluartoq, sinerissamilu illoqarfinnut attaveqarneq nunap tamarmiusup atorluarnissaanut pisariaqarluinnarpoq.

Kiffaanngissuseqarluni unammillerneq

- Unammillerneq pissanganassaaq. Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu timmisartuussinermi unammillerneq killeqanngitsuuppat, timmisartumut nassiussassanut bilitsinullu akigititat appariartussapput. Tamannalu tamatta iluanaarutigissavarput.

- Timmisartortitseqatigiiffinnik nutaanik pilerisaariniarneq ilaatigut tusagassiuutitigut sammineqartorujussuuvoq. Timmisartortitseqatigiiffiit nutaat iluaqutigisinnaavaat uagut nammineq piginngisatsinnik ilaasunik pilersuisinnaanerat ussassaarisinnaanerallu. Pingaartittariaqarparpulli aqqutit ineriartortinnissaat. Nunani allani misilittakkat takutippaat nunap ingerlatseqatigiiffiinik ineriartortitsineq inuiaqatigiinnut iluaqutaangaartsiartartoq.

- Taamaattumik ineriartortitsineq pitsaanerpaassaaq oqimaaqatigiissaarinikkut, aqqutit nutaat qanoq ineriartortinneqarsinnaanerannik eqqarsaatiginneqqissaarnermi, aamma nunatta timmisartuutileqatigiiffiata, Air Greenlandip, qanoq siuttuusinnaaneranik eqqarsaatiginneqqissaarnikkut.

- Mittarfik nutaaq avammut isiginnittuunermut tunngavoq. Nunanit allanit Kalaallit Nunaannut angalasut amerlanerujussuit periarfissaqartiinnanngilagut. Aamma nunanut allanut angalanissamut periarfissaqalissaagut. Tamanna inuussutissarsiortut, politikerit inuillu ataasiakkaat iluaqutigissavaat. Tunissutaavoq pingaartumik inuusuttunut, ilaatigut oqaatsinik ilinniarnissamut - nunat allat kulturillu allat Kalaallit Nunaatatulli immikkuullaritsigisunik aamma takusaqarnissamut periarfissiillunittaaq.

Powered by Labrador CMS