Præsident
Donald Trump-ip
nalunaarutigaa,
”illuatungeriilluni” akitsuusersuinerit ulluni 90-ini
unitsikkallarneqassasut (Kinamut akitsuutit pinnagit, kinamiut
nioqqutissiaannut akitsuusersuinerit maanna
145
procentinut qaffanneqarput).
Tamannalu ”ullormi aniguisitaaffimmi”, apriilip aappaanni,
akitsuutinik saqqummiussineranit sapaatip akunnera qaangiutiinnartoq.
Nunatsinni
aningaaserivinnut Bankivikiullu sullitaannut, inuinnarnut
inuussutissarsiortunullu toqqaannartumik sunniuteqarnera maannamut
killeqartorujussuuvoq, Bankivimmi Nunatsinni pisortaq Sermitsiamut
oqarpoq.
Præsident
Donald Trump-ip
nalunaarutigaa,
”illuatungeriilluni” akitsuusersuinerit ulluni 90-ini
unitsikkallarneqassasut (Kinamut akitsuutit pinnagit, kinamiut
nioqqutissiaannut akitsuusersuinerit maanna
145
procentinut qaffanneqarput).
Tamannalu ”ullormi aniguisitaaffimmi”, apriilip aappaanni,
akitsuutinik saqqummiussineranit sapaatip akunnera qaangiutiinnartoq.
Nunatsinni
aningaaserivinnut Bankivikiullu sullitaannut, inuinnarnut
inuussutissarsiortunullu toqqaannartumik sunniuteqarnera maannamut
killeqartorujussuuvoq, Bankivimmi Nunatsinni pisortaq Sermitsiamut
oqarpoq.
-
2025-p
aallartinnera pisoqarfiungaatsiarpoq, minnerunngitsumik USA-p
akiitsuusersuinermut politikianut maanna
atuuttumut atatillugu aamma nunanut arlalinnut niuernikkut
aaqqiagiinngissuteqarnera pissutigalugu, tamatumani EU ilanngullugu,
nunanut allanut niuerneq toqqissisimanartinneqarani. Tamanna
Bankivimmi sullitavut suleqatigalugit isiginiarparput, qanorlu
ineriartortoqarnersoq malinnaaffigeqqissaarlutigu, Bankivimmi
Nunatsinni pisortaq Jesper Hansen oqarpoq.
Aningaasat
toqqorsivinniittut ileqqaakkallu ikiliartortut
Bankivimmi
sapaatip akunnerini kingullerni niuernikkut pissaaneqarniunnerup
piginneqataassutinik niuernermut sunniutai misissorneqarput,
appariartarlutillu qaffariartartut, piginneqataassutillu nalingi
appariapiloorlutik.
-
Piffissami matumani aktiat
nalingat
appariarujussuarpoq. Taamaattumik aktianut
aningaasaliisartut
soraarnerussutisiaqalernissamullu
ileqqaakkat ikiliartorput. Coronamilli ajornartorsiornerup nalaani
appariarnernit annerunngitsunik.
Aningaasaliisartut
siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaliinissaannik
siunnersortarpavut,
Nunatsinni
pisortaq Jesper Hansen oqarpoq.
-
Niuernerup tungaatigut pissaaneqarniunneq
aktianik
niuernermut
malussaritsitsisinnaavoq.
Niuernerullu
tungaatigut pissaaneqarniunneq
allanngorarluarsinnaalluni,
Grønlandsbankenimi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq,
nassuiarlugulu atuisut soraarninngulersut ikittuinnaat
aningaasaatitik
akitianut
aningaasaliissutitut
katersorsimagaat.
-
Ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata soraarninngortussat ikittuinaat
aktianut aningaasaliisimapput,
soraarninngornissamullu ukiut amerlappata, taava pitsaassaaq
aarlerinaatillit assigiinngitsunut agguataarnissaat, misilittakkat
takutippaat aktiat
nalingat qaffakkiartortartoq appariartortarlunilu,
piffissamili sivisuumi isertitaqarnissaq
naatsorsuutigineqarsinnaassalluni, Martin Kviesgaard oqarpoq.
-
Sullitatta ilaat ernumassuteqalaartaramik, soorunami taakku
oqaloqatigisarpavut,” Martin Kviesgaard oqarpoq.
Nioqqutissanik
eqqussuineq sunnerneqarsinnaasoq
Niuernikkut
pissaaneqarniunneq pissutigalugu nioqqutissanik eqqussuinermut akit
qaffassanersut, tamannalu suliffeqarfinnut sunniuteqassanersoq
Grønlandsbankenip pisortaata nalileruminaatsippaa.
-
Avammut niuernermut sunniuteqarnera annikitsuararsuuvoq. USA-miit
nalunaarutit allanngorartuartillugit eqqussuinermullu akit qanoq
sunnerneqassanersut nalileruminaappoq. Maannakkut ilisimasavut
killeqartut tunngavigalugit sunniuteqarnera annikitsuararsuuvoq,
Grønlandsbankenimi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq.
Bankivimmi
inuussutissarsiortunut sullitanut pilersaarusiornermi akit
qaffakkiartorsinnaanerat nalorninartullu eqqarsaatigeqquneqarput,
aamma piffissami nalorninartorsiorfiimmi aningaasaliinissamik
aaqqiissutissat isumannaatsuusinnaasut pillugit Bankivimmi
siunnersorneqarnissamik ujartueqqullugit kaammattorneqarput.
-
Inuussutissarsiortunut sullitatsinnut toqqaannartumik
sunniuteqarsinnaavoq, ingammik atortunik atortorissaarutinillu
nunanit allanit eqqussuiffiusunut. Niuernermi aaqqiagiinngissutit
pissutigalugit akitsuutit assartuinermilu akit qaffappata, tamanna
akit qaffannerannik nassiussallu kinguaattoornernillu
kinguneqarsinnaavoq. Ingammik suliffeqarfinnut nunanit allanit
nioqqutissanik pisariaqartitsisunut tamanna atuuppoq, Bankivimmi
pisortaq Jesper Hansen oqarpoq.
Pigisanik aalaakkaasunik
taarsigassarsititsisarfik sunnerneqanngitsoq
Bankivimmi aningaasat attartukkat
erniaat, ilaatigut ineqarnermut, biilinik aningaasaleeqataanermullu
allanut taarsigassarsiat nunat akiinut sunniuteqartut, pinngillat.
-
Kalaallit Nunaanni atukkanut erniat annertussusaat Danmarkimit
EU-milu aningaasanut politikkimit aqunneqarluarpoq, Europamilu
qitiusumik aningaaseriviup aningaasanut politikkimut atatillugu
centralbankip erniaanik aalajangersaanermi pissutsit
eqqarsaatigissagai naatsorsuutigineqarsinnaavoq.
Obligationit
erniaat, aamma realkreditobligationer, niuerfimmi pissutsinut
tamatigut ersiutaasarput, siunissamut naatsorsuutinut ernianut
ilanngunneqartuaannarmata. Mannali tikillugu tamanna
realkreditobligationinik atuisunut malunnaateqarluartumik
sunniuteqarsimanngilaq, Jesper Hansen oqarpoq.
Taassumalu sivisuumik
niuernikkut aaqqiagiinngittoqarnera nunarsuarmi aningaasat
naleerukkiartornerannik kinguneqarsinnaasoq aamma nalilerpaa,
tamannalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu erniat
qaffassinnaanerannik pissutsillu qanoq ineriartornerannut aamma
qallunaat Europamiullu
niuerfiisa qanoq qisuariarnerat apeqqutaassasoq nalilerpaa.
