Patajaatsuuneq
siunissamullu ungasissumut toqqissisimaneq ingammik hotelinut
neriniartarfinnullu aningaasaliinerni pingaaruteqarput, tassani
sanaartugassat annertuut ukiunut amerlasuunut pilersaarusiornissaq
pisariaqartippaat.
Politikikkut
nalorninartorsiortoqalersillugu – soorlu tamanna Kalaallit Nunaanni
qinersineq sioqqullugu pisoq – tamanna siumut
eqqoriaasinnaannginnermik pilersitsisarpoq, tamatumalu
aningaasaliisartut tunuarsimaartilertarpai.
- Qinersinerup kingorna politikikkut aalaakkaasoqaqqilissasoq, pissutsillu aningaasaliissutsinut siunissamut ungasissumut sammititanik akisuunik takornariartitsinermi suliniutinut aningaasaliisussanut qularnaarneqassasut neriuutigaarput.
- Maannangaaq inatsisit nikerartut ilaatigullu siumut eqqoriarneqarsinnaanngitsut inuussutissarsiutinik allanik, soorlu aatsitassarsiornermik aalisarnermillu, sunniisarnerat takusinnaalereerparput. Tassani aningaasaliisartut tunuarlutilluunniit sinaakkutit ersarinnerulernissaat utaqqivaat.
Taama
Nunatsinni akunnittarfiutilinnut, neriniartarfiutilinnut
takornariaqarnermullu ataatsimiititaliami siulittaasoq Helge Tang,
Hotel Hans Egede A/S-meersoq, qinersinissaq sioqqullugu oqarpoq.
Qinersinerup
kingorna Naalakkersuisut Inatsisartullu nutaat takornariartitsinermi
inuussutissarsiortut aningaasaliinissamut pisariaqartitaannut
naalaarnerullutillu ineriartornermik eqqissisimanerulersitsissasut
neriuppoq, taamaalilluni aningaasaliisartut sinaakkutinut
ineriartortitsinermillu periarfissanik tatiginnilersinnaaqqullugit.
Mittarfiup
eqqaani akunnittarfik nutaaq
Hotel
Hans Egede A/S-ip Nuummi nunat tamat akornanni mittarfiup illorsuata
akiani sanaartorfissaq A pissarsiaraa.
- Nunataatali misissornera suli naammassinngilarput. Ujarassiornikkut misissuinerit maanna ingerlatatta imminut akilersinnaasumik nunaminertami sanaartortoqarsinnaanersoq takutissavaa. Inernerit pitsaappata immaqa ukioq ataaseq qaangiuppat sanaartorneq aallartissinnaassavarput, Helge Tang oqarpoq.
Sanaartorfissat
atorneqanngitsut Hoteliliornissamullu
sanaartorfissat atorneqanngitsut arlaqarput, unnuiffissallu
annertuumik amigaatigineqarput. Ilaatigut Tuapannguani
sanaartorfissaq, Hurtigrutenip hoteliliorfissatut pilerigisimasaa
maanna piginnittoqanngilaq.
- Tamanut saqqummiussigatta qinnuteqartoqanngilaq. Suli qinnuteqaammik tigusaqanngilagut, arlallilli soqutiginninnertik nalunaarutigaat, Kommuneqarfik Sermersuumi pilersaarusiornermut oqartussaqarnikkullu pisortaq Runa Sværd oqarpoq.
Runa
Sværdip ilanngullugu Tuapannguani nunaminertamut annertunerusumik
soqutiginnittoqannginnera kommunip tupigusuuteqarnera ilanngullugu
oqaatigaa.
- Illoqarfimmi maani nunaminertanut nutaanut allanut soqutiginnittoqanngitsoq, Runa Sværd oqarpoq.
Nuummi
hotelinut nunaminertat sanaartorfigineqarsinnaasut tamanut
saqqummiunneqarput: Tuapannguit, Mittarfik, Qinngorput,
Nuukullak, Samuel Kleinschmidtsvej, Nuuk Center aamma Saqqarliit.
Kingorna
allanngortinneqarput siunnersuutinillu allanik taarserneqarlutik,
soorlu Iggiaani hoteliliornissaq, Nuuk Centerili
piviusunngunngitsoorpoq, Saqqarlernilu hoteliliornissamut annertuumik
akerliusoqarpoq. Taamaammat Qinngutsinni Nuukullammilu pilersaarutit
kommunip nangittumik suliarai.
- Maanna Qinngutsinni hotelinut siunertalinnik nunaminertanut aalajangersakkanik suliaqaleruttorpugut, taakkulu aasaru tusarniutigineqarnissaat ilimagaarput. Kommunalbestyrelsinngortut allatut pilersaaruteqarsinnaanerat ilimagineqarsinnaavoq, Runa Sværd oqarpoq.
Unnuiffissat
amigaatigineqartut
Ukiup
ataatsip matuma siorna nunaqavissut nunarsuarmilu aningaasaliisartut
sanaartorfissanut annertuumik soqutiginnittut Runa Sværdip
oqaatigaa.
- Mittarfimmi Hotel Hans Egede sanaartorfissaq A-mik inniminniisoq, Runa Sværdip uppernarsarpaa.
- Air Greenland Hotel Aurorallu piginnittui aamma taakani nunaminertanik inniminniipput. Sunali sanaartorniarneraat suli erseqqissumik ilisimanngilarput, taakkumi nunamineraat mittarfinnut attuumasunik ingerlatsinissamut periarfissiipput – taakkulu assigiinngissinnaaqaat, Runa Sværd ilassusiivoq.
Kommunip
hoteliliornissanut nunaminertanik atugassanngortitsiniarnera
sivisuallaarsimasoq, takornariartitsinermut ataatsimiititaliami
siulittaasup oqaatigaa.
Aningaasaliissut niuerfimmik naliliigaangamik sukarsuit pingasut pingaarutillit qissimittarpaat:
Politikikkut patajaassuseq – Qinersineq sioqqullugu Kalaallit Nunaanni politikikkut oqallittarneq namminiilivinnermik oqallinnikkut, inatsisitigut nutaatigut periusissiallu allanngorarnerisigut siumut eqqoriaruminaappoq. Naalakkersuisut nutaat atuutilerneranni aningaasaliisut nutaaliornermik aalaakkaanerusumillu misiginissaat ilimagaarput
Aningaasaqarnikkut aalaakkaasuuneq – Kalaalit Nunaat Danmarkimit ataatsimoortumik tapiissutinit kiisalu pingaarnertut inuussutissarsiutinit aalisarnermit aatsitassarsiornermillu isertitanik annertuumik pinngitsuuisinnaanngitsutut inissisimavoq. Pissutsit taakku allanngornerat sunaluunniit annertoorujussuarmik kinguneqarsinnaavoq.
Inatsisiliornikkut siumut eqqoriaruminartuuneq – Inatsisit tassanngaannaq allanngortinneqaraangata, soorlu tamanna takornariartitsinermut inatsimmi kiisalu piginnittuuneq pillugu inatsimmi nukingiussami takugipput, tamanna aningaasaliisut siunissami sinaakkutitut atugassaannik nalornilersitsisarpoq.
- Tamanna ukiut pingasut matumali siorna pisimasussaagaluarpoq. Ullumikkut Nuummi mittarfiup akuttunngitsumik taamaatitsiinnartarnerani, illoqarfimmi hotelit naammattunik siniffissaqanngillat, Helge Tang oqarpoq, assersuutitullu sapaatip akunnerisa arlalialuit matuma siorna Air Greenland naammattunik siniffissarsisinnaasimannginnera assersuutitut oqaatigaa.
Inatsisit
nutaat aningaasaliinissanik unitsitsisut
2023-mi
Namminersorlutik Oqartussat Hotel Kangerlussuaq piginnittunut
nutaanut tunivaat, taamaalillunilu ungasissumut sammisumik
niuernissamik periusissiaqarnikkut akunnittarfik angalatitsisutik
peqatigalugu ingerlassinnaallugu ilimagaat.
Takornariartitsinermulli
inatsisikkut nutaakkut sinaakkutissat annertuumik
allanngortinneqarput. Takornariartitsinermik ingerlatsisut
suliffeqarfiit akuersissummik pissagunik piginnittuisa 2/3-ii
kalaaliussasut inatsimmi piumasarineqarpoq.
- Tamanna nuanni allani ingerlatsisut inussutissarsiornermi siunissami periarfissaannik annertuumik nalornilersitsisoq, Helge Tangip tikkuarpaa, taasumalu Inatsisartut nutaat tamanna allanngortissagaat neriuutigaa.
- Naalakkersuisuusimasut inatsisip takornariartitsinermik siuarsarnissaa tunngavilersuutigiutigalugu, illuatungaatigut inatsimmi nassuiaatini inatsisip namminersorlutik inuussutissarsiortunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu pitsaanngitsumik kinguneqarnissaanik nassueruteqarnerat maluginiarnarpoq.
Sinaakkutit
aalaakkaasut Inatsimmut
nassuiaatit naapertorlugit sulianik suliarinninnermut atatillugu
aningaasartuutinik suliffeqarfiit akiliisussanngortinneqarput,
akuersissummillu pinngitsoortut inuussutissarsiumminnik
annaasaqarnissamik aarlerinartorsiorput.
- Tamanna maanna siunissamilu aningaasaliisunut pitsaanngitsumik oqariartortuuvoq, Helge Tang oqarpoq, taassumalu Nuummi hoteliliorneq pissutsinik taakkunannga nalorninartunit akimmisinneqartoq ilimagaa. Tamanna nunat tamat akornanni mittarfimmik nutaamik ammaanissamut tunngatillugu piffissami ajuusaarnartorujussuarmi pivoq, taanna naliliivoq.
- Taamaammat aningaasaliisartut aalaakkaasunik sinaakkuteqaqqilernissaat pingaarpoq, taamaalilluni nunatsinni millionikkaanik aningaasaliineq illersorneqarsinnaanngorsinnaaqqullugu. Naalakkersuisut nutaat tamatuminnga paasinninnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq, brancheudvalgip siulittaasua oqarpoq.
Nunanit
allanit soqutiginnittunut apeqqummut tunngatillugu, inatsisip nutaap
soqutiginninnermik appaasimaneranut oqaaseqarsinnaanani Runa Sværd
akivoq.
- Inatsimmik paasinninnera malillugu hotelinik ingerlatsinermi kalaallit piginnittuunissaat piumasaqaatigineqanngilaq. Akerlianik nassuiaatini nunaminertanut nunanit allanit qinnuteqartut ineqarnermut attaveqarnermullu naalakkersuisoqarfimmit akuerineqarnissaat allassimavoq. Maannakkullu qinnuteqartut naalakkersuisoqarfimmit akineqarsimanngitsut oqaloqatigaagut, Runa Sværd oqarpoq.
Niuerfik
aarlerinartulik Politikikkut
aalajangernerit suliffeqarfiit annertuunik aningaasaleereersut
tunngavigisaannik allannguigaangata, nalorninermik annertuumik
pilersitsisarput.
- Sulisitsisuni inatsisissatut siunnersuummi piginnittuunermik aalajangersakkat tusarniaanermi akissutitsinni isornartorsiorpavut, tamatumalu takornariartitsinermik inuussutissarsiornermi pisariaqartumik siuariartornermik unikaallatsitsisinnaanera tikkuarlugu, Helge Tang oqarpoq, nangipporlu:
Avataanit
isigalugu tamatuma Kalaallit Nunaat niuerfittut aarlerinartutut
inissippaa.
- Sulisitsisunit tusarniaanermut akissutitsinni politikikkut aalajangernerit amerlanerugaluttuinnartut inussutissarsiortut aningaasarsiorneranik misissuinernik patajaatsunik toqqammaveqarnatik, misigissutitsigut toqqammaveqartumik aalajangerneqararnerat oqaatigaarput. Namminersortut tusaaniarneqartannginneranni, aningaasaliisarnerillu ajornakusoornerulersinneranni, tamanna toqqaannartumik kinguneqaateqartarpoq – suliffeqarfinnuinnaanngitsoq, aammali inuiaqatigiinnut tamanut suliffitsigut annaasatigut, akileraarutinit isertitakinnerulernikkut aningaasarsiornerullu siuariartornerata unikaallanneratigut.
- Siuariartornissamut sinaakkusiinissaq politikerit suliassaraat – namminersorlutik inuussutissarsiortut siuariartornermik pilersitsisuusarput. Aningaasaliisussanik pilerilersitsissagutta piujuartitsisumillu takornariartitsinermik pilersitsissagutta, sinaakkutit aalaakkaasuunissaat siumullu takorooruminartuunissaat qularnaartariaqarparput, Helge Tang Inatsisartunngortunut oqarpoq, taassumalu taakku namminersorlutik inuussutissarsiortunik naalaarnerunissaat neriuutigaa.
