Canadami
aalisakkerivik Royal Greenlandimit pigineqartoq marsimi ikuallarujussuarmat,
innuttaasut qimagussortinneqarput. Illut ikuallapput, pujuliorujussuarlutik.
Inuit nittartakkatigut naapittarfiini ikuallarujussuarnermit assit immiussallu
ingerlaartinneqarput.
- Inuit 120-t
missaanniittut siullermik qimagussuunneqaqqaarput, ullaakkulli nalunaaqutaq
05.30 putsup peqqissutsimut ulorianannginnera paasineqarmat
angerlarsinnaanngoqqillutik, sumiiffimmi tusagassiorfiit allapput.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Canadami
aalisakkerivik Royal Greenlandimit pigineqartoq marsimi ikuallarujussuarmat,
innuttaasut qimagussortinneqarput. Illut ikuallapput, pujuliorujussuarlutik.
Inuit nittartakkatigut naapittarfiini ikuallarujussuarnermit assit immiussallu
ingerlaartinneqarput.
- Inuit 120-t
missaanniittut siullermik qimagussuunneqaqqaarput, ullaakkulli nalunaaqutaq
05.30 putsup peqqissutsimut ulorianannginnera paasineqarmat
angerlarsinnaanngoqqillutik, sumiiffimmi tusagassiorfiit allapput.
- Tunisassiorfik
inoqanngitsoq ikuallattoqalerpoq, ajoqusertoqanngilaq, Royal Greenlandimi
attaveqaqatigiinnermut pisortaq Merete Lindstrøm AG-mut oqarpoq.
Pisoq sakkortooq
marsip naanerani pivoq, ullualuillu qaangiummata Royal Greenlandip
nittartakkamini nunarsuaq tamakkerlugu saqqummersitami, quppernerup ataani
»Canadami nutaarsiassat«-mik qulequtalimmi, pisimasoq pillugu
paasissutissiivoq.
Sumiiffimmi
tusagassiiviit saniatigut nunani tamalaani tusagassiiviit arlallit ikuallattoq
pillugu allaaserisaqarput. Inunnik ajoqusertoqanngitsoq pigisatigut
annaasaqarfiungaatsiarpoq.
Royal Greenlandip
qanoq aningaasartuuteqartigissanera suli paasineqanngilaq.
-
Sillimmasiisarfiit annaasaqarnermut naatsorsuusiornissamut suleqatigaavut.
Naatsorsuusiorneq naammassitinnagu Royal Greenlandimut aningaasatigut
kinguneqaataasinnaasut naatsorsorsinnaanngilavut. Naatsorsuutigaarput
qaammatialuit qaangiuppata tamanna naammassissasoq, attaveqatigiinnermut
pisortaq Merete Lindstrøm AG-mut oqarpoq.
Royal Greenlandip
qaammatip aappaa avillugu matuma siorna 2023-mut naatsorsuutit saqqummiummagit
ikuallanneq aqutsisut oqaaseqaataanni naatsumik eqqaaneqarpoq. Tunisassiorfik
sillimmateqarmat »naatsorsuutigineqarpoq aningaasaqarnikkut inissisimanermut 2024-milu
angusanut malunnaatilimmik sunniuteqassanngitsoq« allassimavoq.
-
Ikuallattoqarneranut suna pissutaanersoq paasineqarpa?
- Politiit
nalunaarutaat suli pissarsiarinngilarput, Merete Lindstrøm akivoq.
Royal Greenlandip
qatserisartut qanimut suleqatigai.
KAAVIIAARTITAT MILLIARDIKKAAT
Royal Greenlandip Amerika
Avannarlermi kaaviiaartitai 1 milliardit koruuningajaapput, suliffeqarfissuup
2023-mut ukiumoortumik nalunaarusiaani tamanna atuarneqarsinnaavoq: - 2022-mi
pisoqarfiungaatsiartup, saattuanik tunisineq appariarujussuarfiusup, kingorna
2023-mi saattuanik tunisassiorneq eqqarsaatigalugu tunisassiorneq patajaatsoq
qajannaatsorlu siuariarfiuvoq, ukiumut nalunaarummi allaqqavoq.
Tuniniarneqaleruttorfiani
Royal Greenlandip
tunisassiorfik 2005-imi tiguaa. Tunisassiorfiup matuneqarnissaanik
aalajangerneq marsimi tamanut nalunaarutigineqarpoq, ikuallattoqarnissaa
sapaatip akunnerata aappaata affaanik sioqqullugu. Tunisassiorfimmi sulisut
50-it missaanniipput – assagiarsunniarnerullu nalaani nunanit allanit sulisut
amerlanerujussuit.
- Tunisassiorfiup tuniniarnissaa
sooq kissaatigisimavisiuk?
- Matunemi
raajarniartarnerput pingaarnertut ingerlattuaannarnikuuarput. Sumiiffimmi
raajat ukiuni kingullerni ikileriapiloorsimapput, niuernitsinnilu
tunisassiassanik naammattunik tunngavissaqarunnaarluni. Tamanna
tuniniaanissamik aalajangernitsinnut pissutaavoq, attaveqaqatigiinnermut
pisortaq Merete Lindstrøm oqarpoq.
Aalisakkerivik
Matanamiittoq ingerlateqqinneqanngippat aalisarnermik inuussutissarsiornermut
eqquinerlorujussuassasoq Canadami tusagassiuutit allapput. Matane
15.000-ingajannik innuttaqartoq Quebecimit 400 kilometerinik avannamut
kangisinnerusumiippoq.
- Suliffeqarfiup pisiarinissaanik soqutiginnittut
suli amerlapput, taamaattumik tunisinissatsinnut periarfissat arlallit
maannakkut misissorpavut, Merete Lindstrøm oqarpoq.
Canadap kangiani
raajarniartartut atugassarititanik unammilligassaqarujussuartut Quebecimi
raajarniarnermut allaffimmi pisortaq Patrice Element CBC-mut oqarpoq. Canadami
aalisarnermut naalakkersuisoqarfik januaarimi nalunaarpoq 2024-mi St. Lawrencep
kangerliumarngani raajartassat tamarmiusut 3.060 tonsiinnaassasut — 2023-mi
pisassiissutigineqartunut 14.500 tonsinut sanilliullugit
ikileriarujussuarlutik.
Canadami
inatsisartunut ilaasortap Kristina Michaudip, illoqarfimmi qinigaasup,
tunisassiorfik allanit ingerlateqqinneqassasoq neriuutigaa.
- Aalisarnermik
inuussutissarsiorneq maanna ajornartooqqavoq, annaanniarsaralugulu
sapinngisatsinnik iliuuseqarpugut. Inuiaqatigiinni suliffippassuit pineqarput,
sumiiffimmi tusagassiiviinut oqarpoq.
Suliffeqarfik
aaqqiissutissamik najukkami inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik sulissutiginnittoq
Merete Lindstrøm AG-mut oqarpoq. Tuniniaanermut killiffik pillugu ima oqarpoq:
- Ikuallannerup
inissisimaffik sooruna sunnerpaa. Suliffeqarfiulli pisiarinissaanik
soqutiginnittut suli amerlapput, taamaattumik tunisinissatsinnut periarfissat
arlallit maannakkut misissorpavut, ilaatigut tunisineq sioqqullugu suliffissuaq
sanaqqillugu.
Royal
Greenlandimit neriorsuutigineqarpoq tunisassiorfiup – nunarsuarmi sumi tamani
tunisassiorfini – isumannaallisaanermut najoqqutassiat qutsissut
attatiinnarnissaat pingaartikkaa. Tamatumalu saniatigut erseqqissarneqarpoq
siunissami Matanami pisimasutut pisoqarnissaa pinngitsoortinniarlugu
naleqquttunik iliuuseqartoqassasoq.
Ikuallaffiusumi
saliineq piiaanerlu sapaatip-akunneri marluk pingasulluunniit qaangiuppata
naammassineqassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Tamatumalu kingorna toqqavia
betoniusoq kiserngorutissaaq, nunap immikkoortuani franskisut oqaasilinni
nutaarsiassaqartitsivik »Mon Montana« allappoq.
