Arctic Umiaq Linep ukioq manna 15-20 millionit koruuninik amigartooruteqarnissaanik naatsorsuutiginninnermut pissutaasut pingasuusut, Royal Arctic Linemi pisortaq Niels Clemensen oqarpoq. Siullertut Hurtigrutenimik suleqateqarneq eqqaavaa, tassani umiarsuarnik takornariartaatinik atuisunut Hurtigrutenip nunani tamalaani tuniniaanermik attaveqaataa aqqutigalugu ininik akisuunik tuniniaanermi, taamaattorli ilimagisatut ininik taakkuninnga tuniniaanermik kinguneqarsimanngitsoq eqqaavaa. Imaappa Hurtigrutenimik suleqateqarneq taamaatinneqassasoq?
- Naamik, suleqatiginninnitsinnili ingerlaqqitsinnata Arctic Umiaq Linep siunissaa erseqqissumik paasisariaqarparput, ingerlatseqatigiiffiup piginnittuata pisortaa oqarpoq.
Arctic Umiaq Linep ukioq manna 15-20 millionit koruuninik amigartooruteqarnissaanik naatsorsuutiginninnermut pissutaasut pingasuusut, Royal Arctic Linemi pisortaq Niels Clemensen oqarpoq. Siullertut Hurtigrutenimik suleqateqarneq eqqaavaa, tassani umiarsuarnik takornariartaatinik atuisunut Hurtigrutenip nunani tamalaani tuniniaanermik attaveqaataa aqqutigalugu ininik akisuunik tuniniaanermi, taamaattorli ilimagisatut ininik taakkuninnga tuniniaanermik kinguneqarsimanngitsoq eqqaavaa. Imaappa Hurtigrutenimik suleqateqarneq taamaatinneqassasoq?
- Naamik, suleqatiginninnitsinnili ingerlaqqitsinnata Arctic Umiaq Linep siunissaa erseqqissumik paasisariaqarparput, ingerlatseqatigiiffiup piginnittuata pisortaa oqarpoq.
Umiarsuup allanngortiteqqinnissaa inillu akisuut nalinginnaasunut sanaqqinnissaat pilersaarutaava?
- Umiarsuup allanngortiterneqarnissaanut maannakkut pilersaaruteqanngilaq, naatsumik akissuteqarpoq.
Init akisuut allanngortiternissaannut atatillugu taarsigassarsisoqarsimanngitsoq pisortap aamma ilisimatitsissutigaa.
Angallassinissamut pilersaarut nutaaq akisoorlu
Amigartooruteqarnermut pissutaasoq alla tassaavoq angallassinissamut pilersaarummi sapaatip-akunneranut ataasiarluni kaajallaasarnermit ulluni 14-ini takinerusumut angalalluni kaajallaasalerneq.
Kaajallaanermi nutaami Uummannamut Nanortalimmullu tikittarneq aamma umiarsualivinni sivisunerusumik uninngasarnissaq ilanngunneqarput, takornariat illoqarfinnik misigisaqarnissaannut periarfissiinissaq pissutigalugu.
- Tamanna pissutigalugu nunaqavissut angalasut ikileriarput, timmisartornissartimmi toqqarsimavaat, Niels Clemensen nassuiaavoq.
Angallassinissamut pilersaarutip siulia ukiuni 15-ini atorneqarsimasoq ilaasunut ingerlatseqatigiiffiullu aningaasaqarneranut pitsaanerpaavoq.
Sapaatip-akunneranut pilersaarut malillugu sinersortaat Qaqortumit Ilulissanut uterlugulu angalasarpoq, tassa imaappoq orsussamik atuinikinnerpaaffeqarluni angalasartoq.
Illoqarfiit nunaqarfiillu pilersaarutigineqartumi ilaanngitsut, soorlu Qeqertarsuaq, tikinneqassappat sukkanerusumik angalasoqartariaqarpoq, tamannalu ingerlatsinermut aningaasartuutinut sunniuteqassaaq.
Tamanna politikkikkut nuannarineqarluarpoq, aningaasaqarnikkulli silatusaarnerunngilaq, aningaasartuutinummi ilaasut naammanngimmata, arajutsisaatsoq kinaassutsiminik isertuussisoq aaqqissuisoqarfimmit ilisimaneqartoq naliliivoq.
Angallassinissamut pilersaarut 2024-mi allannguuteqangaarpoq, umiarsuaq ullut 14-it atorlugit kaajallaasarluni sivisunerusumillu umiarsualivinniittarluni, illoqarfinnut nunaqarfinnullu, oqaluttuarisaanermi killeqartumik angallavigineqartartunut, tikittarluni. Tamatuma kingunerisaanik innuttaasut illoqarfimmut allamut pisassaqarlutik angalanerat sivisunerujussuanngorpoq, minnerunngitsumillu uterneq ullut marluk pingasulluunniit qaangiuttut pinani aatsaat ullut qulit qaangiuttut pisinnaavoq.
Kaajallaaneq allanngorteqqillugu angallassinissamut pilersaarutip siulia atoqqilissavisiuk?
- Aap. Arctic Umiaq Line ukioq manna oktobarip qiteqqunnerani sapaatip-akunnera atorlugu kaajallaasaleqqissaaq, aappaagumullu angallassinissamut pilersaarutit ingerlatseqatigiiffiullu siunissaa pillugit Namminersorlutik Oqartussat oqaloqatigineqarput, Niels Clemensen oqarpoq.
Bilitsinut akit nutaat pissutigalugit ilaasut ikileriarput
Aningaasaqarnikkut ajornartorsiornermut pissutaasut pingajuat tassaavoq ingerlatseqatigiiffiup bilitsinut akit aaqqissuussaanerata allanngortinneqarnerata malitsigisaanik atuisut nunaqavissut ikileriarnerat.
– Sineriammi angallannermik pisariaqartitsineq eqqarsaatigalugu Air Greenlandimut unammillertuuvugut, umiarsuaatileqatigiiffiup pisortaa oqarpoq.
Siornatigut akit aaqqissuussaanerat kikkut tamarmik Sarfaq Ittummut bilitsimut akissaqarnissaat tunngavigalugu aalajangerneqartarpoq. Tamanna kiffartuussinissamik isumaqatigiissut aqqutigalugu politikkikkut aalajangiineruvoq, inuit ilaannaat timmisartumut bilitsimut akissaqartut naluneqanngimmat.
Aamma nunaqarfiit pingasut sinersortaammik taamaallaat kiffartuussivigineqarsinnaasut Arsuk, Qeqertarsuatsiaat Kangaamiullu kiffartuussivigineqarsinnaalerput.
Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut akit appasinnissaannik anguniagaqarnermik tunngaveqarpoq.
2024-mi akit aaqqissuussaanerat nutaarluinnaq atuutsinneqalerpoq, ilaatigut siniffiit quleriit, init akisuut bilitsillu utertinneqarsinnaanngitsut akii pillugit.
Sapaatip-akunneranut kiffartuussinerup allanngortinneqarnerata akillu aaqqissuussaanerata nutaap pisariusup saniatigut pisisartorpassuit nioqqutissaq taanna toqqarusunngilaat, avataanit nalilerneqarpoq.
Akit aaqqiissuussaanerannik allanngortitseqqinnissassinnik tamanna isumaqarpa? Tamanna suli isummerfigineqanngilaq, ingerlatseqatigiiffiup pisortaa naatsumik akivoq.
Periusissiaq nutaaq isornartorsiorneqartoq
Periusissiaq nutaaq tamanna nunami angallannermik ilisimasaqartunit sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq.
Kalaallit Nunaat annertuumik akiliissasoq isumaqarput, orsussamut atuinermut aningaasatigut iluaqutaanngitsuunera imaluunniit inuttat qasuersaarfissaat ilaasullu akikinnerusoq atorlugu sukkanerpaamik apuunnissaminnik pisariaqartitsinerat eqqarsaatigalugit naleqqutinngitsumik aqutsisut politikkikkut pilersaaruteqarnerat pissutigalugu.
Taamaattumik angallannermut pilersaarut nutaaq aalajangiunneqarmat bilitsit akii qaffannagit aningaasartuutit qaffakkiartornerat matussuserniarlugit pisortanit tapiissuteqarnerusoqarsimassagaluarpoq.
Taamanikkut pisortaasut ingerlatsinermi, aningaasaqarnermi angallannermiluunniit misilittagaqanngilluinnarput, paasineqarpoq.
Ajoraluartumik suliniutip siulia ukiorpassuarni misilinneqarsimasoq ingerlateqqinneqanngilaq, politikkerilli amigartoorummik akiliinissamut piareersimanngitsut qujanarniarfigalugit allanngortinneqartariaqarsimavoq.
Periusissiaq nutaaq 2023-mi saqqummiunneqarpoq, nunaqavissut angallannerinik siunissamilu takornariaqarnermik siuarsaanissamik siunertaqartoq.
Periusissiaq ilimagisatut angusaqarfiunngitsoq paasinarsivoq, naatsorsuutigineqartumillu tunisinerup appasinnerulernera ukiumut tamarmut 15-20 millionit koruuninik amigartooruteqartitsissaaq, ingerlatseqatigiiffiup ukiup affaanut nalunaarusiaani allassimavoq. Ingerlatseqatigiiffimmi Arctic Umiaq Linemi ineriartorneq pitsaanngitsoq 2024-mi tamarmi angusarineqartut amigartooruteqarfiunissaannik kinguneqartitsissaaq, allassimavoq.
Siunissaq
Arctic Umiaq Linep siunissaa pillugu Naalakkersuisut Inatsisartunut politikkikkut nassuiaammik suliaqarput, umiarsuaatileqatigiiffiup siunissaa qanoq isikkoqarsinnaanersoq pillugu.
- Maannakkut tamanna pillugu politikkikkut oqallinneq piginnittuttalu oqaloqatiginissaat utaqqivarput, Niels Clemensen oqarpoq, taassumalu mittarfiit nutaat utaqqinissaat pingaaruteqarnerarpaa.
- Sinersortaammik nutaamik aningaasaliinissamik aalajangiitinnata akit aaqqissuussaanerat ilaasunillu angallassinermi inissanik atorluaasinnaaneq il. il. eqqarsaatigalugit mittarfiit nutaat nunami ilaasunik angallassinermut qanoq sunniuteqassanersut takoqqaarniarparput, aningaasaleerujussuarnissarmi pineqarmat, taanna oqarpoq.
Nalunaarusiaq ina.gl-imi atuarneqarsinnaavoq.
