Ocean Explorerip Tunup Avannaani Alpefjordimi immap naqqanut
ikkanninneranit ukioq ataaseq sinnerlugu qaangiutereersoq, Imaatigut
Angallannermi ajutoornerit pillugit Ataatsimiititaliap misissuinini suli
naammassinngilaa.
Nalunaarusiallu qanittukkut naammassineqarnissaa
ilimananngitsoq, misissuinermi qullersap Thomas Davidsenip Sermitsiamut
oqaatigaa.
Ocean Explorerip Tunup Avannaani Alpefjordimi immap naqqanut
ikkanninneranit ukioq ataaseq sinnerlugu qaangiutereersoq, Imaatigut
Angallannermi ajutoornerit pillugit Ataatsimiititaliap misissuinini suli
naammassinngilaa.
Nalunaarusiallu qanittukkut naammassineqarnissaa
ilimananngitsoq, misissuinermi qullersap Thomas Davidsenip Sermitsiamut
oqaatigaa.
– Ajutoornermi ajunaartoqartillugu, umiiartoqartillugu
annertuumillu mingutsitsisoqartillugu, taava nunat tamalaat akornanni
pisussaaffeqarpugut qaammatit aqqaneq-marluk ingerlaneranni misissuinissamut
nalunaarusiornissamullu. Kisianni misissuinerit allat pineqaraangata, soorlu
Ocean Explorerip ikkanninnerani, pisoq tamanna inatsisit naapertorlugit
ajunaarnertut annertuutut isigineqanngilaq, ajoraluartumillu piffissaq
sivisunerulaartarluni, suliassat allat pingaarnersiortariaqaratsigik.
Ajutoorneq oqallitsitsisoq
Umiarsuup ikkanninneranit assit septembarimi 2023-mi
nunarsuarmi tamarmi siammarterneqarput. Tusagassiuutillu amerlasuut
ikiorsiisinnaasut ullut arlallit apuunniarsareqqaartariaqarnerannik
sammisaqarput. Naak Issittumi Sakkutooqarfiup ikkanninnermi inunnik
ajoqusertoqarsimanngitsoq, aamma ikkanninnerup kinguneranik avatangiisinut
ajornartorsiuteqartoqanngitsoq ingerlaannartumik nalunaarutigigaluaraa, tamanna
Nunatsinni, Danmarkimi nunanilu allani umiarsuarnik takornariartaatinik
sumiiffinni inuilaarsuarmi angalasunik isumannaallisaanermik
oqallitsitsilerpoq. Tassami Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuaa nakkutilliissut
Knud Rasmussen ikkanninnerup nalaani 2.200 kilometerinik ungasissulimmiittoq,
sinerissami nakkutilliissutini qaninnersaammat. Immikkullu ilisimasallit
arlallit oqaatigaat, takornariartaat putusimagaluarpat immakkiartulerlunilu,
taava ilaasut 206-iusut inuttallu ulorianartorsiortorujussuusimassagaluartut.
Tamatuma saniatigut eqqarsaatersuutigineqarluni qanorpiaq pisoqarsimanersoq,
tassami umiarsuaq kangerlummi immap ikeratigoortilluni ikkannimmat. Aamma
umiarsuit takornariartaatit allat Nunatsinni kangerluppassuarni imminnut
ataqatigiissuni angalaarnerminni suut ikkarliffigisinnaaneraat
oqallisigineqarluni.
Pissutaasut misissornissaat pingaaruteqartoq
Ocean Explorerip ikkanninneranut pissutaasunik misissuinissaq
soqutiginarmat, Thomas Davidsenip isumaqatigaa.
– Umiarsuit taamaattut tamaani angalasartut
amerliartuinnarput, ajutoorsimagaluarpallu inunnut pinngortitamullu
ajorluinnartumik kinguneqarsimasinnaagaluarluni. Suliassat taamaattut
siunissami amerlanerusut takujumaarpavut, taamaattumillu isumaqatigaarput
misissuineq pingaarutilik ilinniarfigisinnaassagipput.
– Nalunaarusiaq soorunami puigorneqanngilluinnarpoq.
Suliarileruttorparput, kisianni suliassat allat soorlu ajunaarnermik
kinguneqartut suliassatsinnut ilaagamik, taakkulu pingaarnerutittussaallutigik.
Ocean Explorer pillugu nalunaarusiap 2025-p aallartinnerani saqqummiunnissaa
naatsorsuutigaara, soorunami suliassanik allanik takkuttoqarnissaa apeqqutaalluni, Thomas Davidsen oqarpoq.
Inatsisit naapertorlugit imaatigut angallannermi
ajutoortoqartillugu ataatsimiititaliaq nalunaarusiap inaarutaasumik saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu
oqaaseqarsinnaanngilaq.
