Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfiup allinissaa aalajangiiffigineqalersoq

Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffia NunaGreen, Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani Qeqertarsuullu tunuani Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfissat sanaartornerannut akisussaasoq pingaarluinnartumik suliaqartussanngorpoq, Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani tamakkiisumik suliassamut neqeroortitsinerup naammassinerani.

Suliniummut ilaavoq nutaamik tasiliornissaq, sullorsuaq 16 kilometerinik takissuseqartoq aqqutigalugu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfioreersumik attavilerneqartussaq.

Tamatuma saniatigut innaallagissap aqqutaannik 387 kilometerinik pilersitsisoqassaaq nukissiorfiit marluk akornanni attaviliisussamik, taamaalillunilu pilersuinerup isumannaatsuunera pitsaanerulersinneqassalluni.

Erngup nukinganik nukissiorfik pingasunik tamarmik 25 MW-inik annertussuseqassaaq, taamaalilluni ukiumut 500 GWH-nik tunisassiorsinnaassalluni. Nukissiorfik ukiuni minnerpaanik 70-ini atasussatut sananeqassaaq taamaalilluni siunissami nukimmik patajaatsumik minguitsumillu pilersuisinnaassalluni.

- Siunertaavoq illoqarfiit pingaarnersaata siunissamut ungasissumut isigaluni sarfamik minguitsumik naammattumik pilersorneqarnissaa, innuttaasut atuinerujartornerannut siunissamilu inuussutissarsiornikkut pisariaqartitsinermi tunngaviulluni, pisortaq Aviaaja Karlshøj Knudsen oqarpoq.

Aningaasaliineq pisariaqartoq

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfik illoqarfiit pingaarnersaani sarfamik pilersuinermi 1993-imiilli qitiusimavoq. Innuttaasut amerliartupiloornerisigut sarfamillu pisariaqartitsinerup annertusiartorneratigut alliliinissaq pisariaqaleriartorsimavoq. Taamaattumik erngup nukinganik nukissiorfiup allilernera teknikikkut annertusiineruinnassanngilaq – siunissamili Nuup aamma patajaatsumik isumannaatsumillu pilersorneqarneranut tunngaviussalluni.

- Inuiaqatigiinni aningaasaliineruvoq annertooq, maannamut Kalaallit Nunaanni sanaartornikkut suliniutit annersarissallugu. Aammali pisariaqarpoq siunissami Nuuk erngup nukiga atorlugu pilersorneqarsinnaajuassappat, Aviaaja Karlshøj Knudsen oqarpoq.

Alliliineq NunaGreenip imatut qulakkeerniarpaa

Sanaartugassami taama imaannaanngitsigisumi ajutoorutaasinnaasut sillimaffiginiarlugit NunaGreenip pingaartippaa misissueqqaarnerit, nunani tamalaani misilittakkanik paarlaateqatigiinneq arlaannaannulluunniillu attuumassuteqanngitsumik pitsaassutsip qulakkeernissaa imminnut atanissaat.

 Suliniut Nukissiorfiit qanimut suleqatigalugit ilusilersorneqarsimavoq, Landsvirkjun (Island) erngup nukinganik nukiliornermi suliniutinit assingusunit misilittakkanik tunniussaqarluni. Tamatuma saniatigut Tuluit Nunaannit erngup nukinganik nukiliornermi immikkut ilisimasalik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsoq nalilersuitinneqarsimavoq.

Tamatuma saniatigut suliniutip pilersaarusiornerani najukkami ingerlatsinermik misilittakkat Issittumilu pissutsinik ilisimasallit akuutinneqarsimapput – ilaatigut inuilaami attaveqaasersuutinik suliaqarneq, ukiuunerani upalungaarsimaneq pisariusumilu sullorsuarnik sanaartornermi pissutsit. Taamatut tamakkiisumik isiginnittaaseqarnikkut qulakkeerniarneqarpoq inernissaata toqqarneqartup patajaatsuunissaa, nunatsinnilu atukkanut naleqqullunilu piviusorsiortuulluni.

Business case pitsaanerpaaq

Maannakkut pilersaarutit malillugit alliliineq 2032-mi piariissaaq. Taamaalilluni Nuummi inoqutigiit suliffeqarfiillu tamarmik sarfamik patajaatsumik minguitsumillu pilersorneqassapput – saniatigullu nukissamik sinneruttumik annertuumik sillimmatissaqarluni.

- Nukissaq sillimmataasussaq angallannikkut, aalisarnermi talittarfinnilu sarfamik ingerlateqarnermut atorneqarsinnaavoq, tassalu Nukissiorfiit annertusiniarlugit sulissutigeriigai, Aviaaja Karlshøj Knudsen oqarpoq.

Erngup nukinganik nukissiorfiup annertusineratigut sarfaq sinneruttoq annertooq pilersinneqassaaq, innuttaasuinnaanngitsunit ukiuni aggersuni atorneqarsinnaasoq. Aammali inuussutissarsiornikkut nutaaliornissamut tunngaviussaaq.

Sumiiffimmi inuussutissarsiornermut pingaarutilik

Sumiiffinni suliaqartoqalereerpoq GNC (Greenland National Contractors) Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani piareersaataasumik aqquserniulereersimalluni.

- Pingaartuuvoq suliassap ilaanik najukkami suliffeqarfiit suliarisinnaasaannik neqerooruteqarnissarput. Suliffissanik pilersitsiffiussaaq, piginnaasaqalersitsilluni qulakkeerlugulu aningaasaliinerup ilarujussuata Kalaallit Nunaanniiginnarnissaa, pisortaq oqarpoq.

Nunatsinni entreprenørit Issittumi sulinermi annertuumik nunniornermik qaartiterinermillu misilittagaqartariaqarput. Tamanna suliniummi ajalusoorsinnaasunik annikillisaataaginnassanngilaq aammali najukkami suliffeqarfinnik suleqateqarnissamut kajumissaataassaaq – suliniutip patajaassusianut Kalaallit Nunaannilu inuussutissarsiornermi ineriartornermut iluaqutaasumik.

NunaGreenip pingaartippaa nunatsinni inuussutissarsiortut suliniummi annertunerpaamik pissarsinissaat, taamaattumillu ukiup aallartilaarnerani ingerlatseqatigiiffissuit Kalaallit Nunaannilu suliffeqarfiit oqaloqatigiissinnaanerat periarfissillugu Nuummi takuniaanermut atatillugu.

Uuliamiit nukimmut minguitsumut

NunaGreen nutaajuvoq – NunaOiliusimasumeersoq. 2021-mi Naalakkersuisut aalajangerput taamanikkut uuliasiornissamut periusissiaq unitsinneqassasoq siunissamilu Kalaallit Nunaanni uuliamik ujaasinissat taamaatillugit, kingunitsiaalu NunaOil NunaGreeninngortinneqarpoq erngup nukinganillu nukiliornissanik marlunnik suliakkerneqarluni: Utoqqarmiut Kangerluarsunnguata allilernissaa aammalu Aasiannut Qasigiannguanullu nukiliorfik nutaaq.

- Kalaallit Nunaat nukimmik minguitsumik piorsaanissamut annertuumik periarfissaqarpoq. NunaGreen Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiattut suliniutinut akuusinnaavoq tamatumuuna ineriartornissaq pineqartillugu, Kalaallillu Nunaata minguinnerusumut ingerlaneranut ilaalluni, saniatigullu siunissamut ungasissumut inuiaqatigiit inuussutissarsiuteqartullu pissarsinissaat qulakkeerlugu, Aviaaja Karlshøj Knudsen oqarpoq.

Nuummuinnaq iluaqutaanngitsoq

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukiliorfiup allilernera naammassippat NunaGreen piginnittuussaaq taarsigassarsiat tamakkiisumik taarsersorneqareernissaannut, Nukissiorfiit ullormit siullermiit ingerlatsineq isumagalugu.

- Sanaartortitsisutut suliassaraarput qulakkiissallugu, nunatsinni erngup nukiliornerup iluani nunatsinni ilisimasanik piorsaanissaq. Kalaallit Nunaanni nungusaataanngitsumik nukiliornerup iluani periarfissanut atatillugu.

- Siunissami piginnaasanut aningaasaliineruvoq, Aviaaja Karlshøj Knudsen oqarpoq.