Anaanaalluartoq

Igalaaminermik inngililiaq Nivikkap angerlarsimaffiani igalaami nivingavoq. Inimut iserluni ersarippoq.Tamannalu aamma siunertaavoq, Nivikkap kaammattuutigalugulu nukittorsaatigisarmagu. Angajuminit Kaakamit pissarsiaraa ukiup affaata matuma siornagut ernini toqukkut annaagamiuk.

Nivikka angerlaqqammerpoq ullormi pisoqarfioqisumit misigissuseqarfioqisumillu. Narsami nukittuneqqusaannermi peqataavoq, tassani arnat +81 kiilunik unammineranni ajugaalluni. Ukiup aappassaani unamminermi ajugaalluni.

Matu matuvoq timersuutinullu pooqattani natermut nakkarteriarlugu inimukarluni. Pisarnermisut inngili takuaa. Ernini toqusimasoq Jaqqu takorloorpaa. Nuunuutiga, aqartuartarpaa. Nivikkap takorloorpaa. Nukittunera. Anniarnera tamarmi annertuumik innarluuteqarneranit pissuteqartoq qanorluunniit ajortigigaluaraangat nukappiaraavoq nuannaarlunilu qungujulasoq. Nukittunera inngileeraq aqqutigalugu Nivikkamut ingerlaqqippoq. Inngili taamatut isigaa. Nukiit.

Nivikka paasiniarlugu ukiut 35-t matuma siornamut utersaassaagut. Nivikka Joelsen taamani inunngorpoq, Ilulissat peqqissaaviani oktobarip pingajuanni 1990-imi. Qatangutigiinni tallimaasuni nukarlersaavoq. Ilaqutariinni ’nuunuuvoq’. Niels Joelsen aamma Sara Samuelsen angajoqqaarai. Nivikka arfineq-pingasunik ukioqartoq ilaqutariit Maniitsumut nuupput. Ilulissai aqqusinermi Atersuarmi meeraqatinilu aneertupilussuusarsimapput, tamannalu taarserneqarpoq Maniitsumi aqqusernit ilaanni Esbjergvejimi meeqqanik nutaanik, atuarfimmik nutaamik inissiarsuarmilu inuunermik.

AAMMA ATUARUK

Kujataani nukittuneqqusaanneq: Nivikka Joelsen ajugaanermini misigissuseqaqisoq

Umiatsiamik ammaannartumik Nuummut

Taamanikkut Nivikkap angajoqqaavi Jehovap nalunaajaasorai.

- Upperisami tassani perorsarneqarpunga tamannalu ulluinnarni inuunitsinni initoqaaq. Matut naarisartarpavut, oqaluffimmilu sapaatit akunneranut pingasoriarluta ataatsimiittarluta, Nivikka Joelsen oqaluttuarpoq.

Ilaqutariit ukiut tamaasa umiatsiaminnik ammasumik Nuuliartarput.

- Nuummut umiartornitsinni sialleraangat puussiarsuit qernertut sialussiutigisarpavut. Nuan! eqqaamavaa.

Nivikkap illoqarfimmi atuarfituami Kuuttartup Atuarfiani atuarfimmiinneq atuaqatinilu nuannareqai.

- Meeraqatikka nuanneqaat tamatigullu upperisaq soqutigisarlugu apersortarlungalu. Avataaniittutut misiginngisaannarpunga, oqaluttuarpoq.

Nivikka 17-inik ukioqalerami siullermeertumik inuuini nalliussivaa, juullisioqqaarlunilu poorskisioqqaarluni.

- Angajoqqaakka Jehovap nalunaajaasorimmagit malippakka, Nivikka Joelsen oqaluttuarpoq.

Meeqqat atuarfiata kingorna Nivikka iffiortunngornialerpoq, tamannali nuannarinngilaa. Qujaannarpoq.

17-inik ukioqarluni Danmarkiliarpoq Georg Stagemiilerluni, Danmarkimi imarsiornermik ilinniarnermi umiarsuarmi. Tassani ’inersimasunngorpoq’.

- Misigisaavoq nuannerluinnartoq. Oqarsinnaavunga tassaasoq inuttut ineriartorfiginerpaasara, meeraallunga tunuarsimaartuarlungalu nipaatsuugama, Nivikka Joelsen oqaluttuarpoq.

Nunarsuarmi imarsiornermik ilinniarnermut ilinniarfiit pisoqaanersaani umiartortumi qaammatit tallimat qaangiummata Maniitsumut angerlarpoq. Imminut tatiginerulluni oqaatsinillu ilikkagaqarsimalluni.

Tamatuma kingorna Nivikka ATX-erpoq, GU-mi HHX-imi imaluunniit HTX-inngorniartuni inuusuttunut piereersarfimmi, 2009-mi.

- Ukioq ataaseq qaangiummat naammassivunga, karakteeriginnerpaat tulliattut, oqaluttuarpoq.

Maanna Nivikka ilinniarnertuunngornialersinnaavoq. Sisimiuni HTX-ilerpoq. Silarsuarli allanik pilersaaruteqarpoq. Kinguninngua paasilerpaa naartulluni. 20-nik ukioqarpoq.

Nivikka ilinniarnertuunngorniarfimmit taamaatippoq Maniitsumullu angerlarpoq.

2011-mi meerartaaqqaarpoq, Inuuteq, qaammatillu 18 qaangiummata ernertaaqqippoq, Angut inunngormat.

Katersugaasivimmi ikiorti

Maniitsumi ernisoqarsinnaanngimmat Nivikka Nuummut erniartorpoq. Kisimiilluni.

- Akulliliara decembarip 28-ani inunngorpoq, taamaattumik ernisussaallunga Nuummi juullisiorpunga, Nivikka Joelsenip eqqaamavaa.

Ilaannikkut siniffimminiiginnartarpoq angerlarserluni.

- Qujanartumilli uninngasut allat peqatigiilluta nuannersumik ataqatigiippugut. Kaammattoqatigiittarpugut pisuttuaqatigiittarlutalu. Tamanna qiimmaallannartarpoq, oqaluttuarpoq.

Erninermi kingorna sulinngiffeqareerluni Maniitsumi katersugaasivimmi ikiortitut sulilerpoq. Sulinera ingerlalluarpoq, inuttulli inuunera allamut sanguvoq.

- Nukappiaqqat ataataallu qimakkatta inuuneq allamut sanguvoq. Naggataagut imigassamut katsorsartippunga, Nivikka Joelsen oqaluttuarpoq.

Taamanikkut 25-nik ukioqarpoq.

- Misigissutsima aqunnissaat ilikkarpara, imminut asaneq ilinniarpara pereersullu iperarnissaat ilinniarlugu, oqaluttuarpoq.

Nivikka katsorsartinnermini:

Bamse timiminut eqitaarpaa. Nivikkap imminut asanissaq ilinniarpaa, takorloorlugu Nivikka niviarsiarannguusoq, bamsi eqitaajutigalugu imminut asanerarluni. Katsorsaavimmit suliassaq taassaagaluarpoq tarrarsorluni imminut oqarfigisussaasoq ’asavakkit’. Taamaaliorsinnaanngilarli. Ilungersunarpallaarlunilu killissaanik qaangiineruvoq. Taamaattumik bamsi aallarniutigaa. Immaqa iluaqutaavoq, eqqarsarpoq.

- Kiisami oqaatigisinnaalerakku…, qungujuppoq.

- Angerlarsimallunga uffarfimmi tarrara isigaara oqarlungalu imminut asallunga, imminut illaatigilaarlunga, paasigakku qanoq ajornanngitsigisoq, Nivikka Joelsen oqaluttuarpoq.

Ukiut pingasut qaangiummata Jaqqu erniaraa.

Jaqqu

- Nuunuutiga, Nivikka qungujorujussuarpoq taattorissillunilu.

2018-imi inunngormat Nivikkap erngerluni malugisinnaavaa innarluuteqartoq. Jaqqu ullaakkut arfineq marluk missaani inunngorpoq, unnukkullu anersaartorunnaarluni.

- Sundhedsassistentip peruluttut uninngaviannukaappaat. Ilisimajunnaarpunga, eqqaamasatuaraaralu peqqissaavimi torsuusamiillunga naalungiara ujarlugu, Nivikka Joelsenip eqqaamavaa. Qujanartumilli Jaqqu pakkuteqqippaa. Uumavoq.

Kingorna paasineqarpoq annertuumik innarluuteqartoq. Jaqqu arfinilinnik ukioqarluni toquvoq. Inuunermini sivikikkaluartumi 15-eriarluni ilisimajunnaasinneqarpoq, marloriarluni qaratsamigut suliaritilluni, sorlummigut kingornalu qanermigut nerisinneqartarluni. Nivikka Nuummut Danmarkimullu uteqattaarpoq innarluutaa peqqutigalugu.

- Ilaanni angerlartussaalluta Kastrupimi noqarpoq. Angutaata Rigshospitalimut utertippaa, naluaralu akunnerni sisamani minutsinilu 20-mi angerlamut timmisartorninni uumanersoq, Nivikka Joelsenip eqqaamavaa.

Jaqqu tallimanik ukioqarluni Qaqortumut nuutinneqarpoq meeqqanut inersimasunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinniarluni. Ukioq ataaseq qaangiummat Nivikkap Jaqqullu angajuisa malippaat.

Jaqqu toqummat ilaqutariit Maniitsumut umiartorlutik angerlaappaat.

- Inuunermini umiartoqqusaanngilaq, taamaallaat timmisartorsinnaalluni ateraalu Jaqqu Ulloriaq Heilmann. Illerfia umiarsuup qaaniippoq, nunatta sineriaa kusanaqisoq sinerlugu ullorissat ataaniilluni, aqqutaa tamaat qatsunganersuarmi, Nivikka Joelsen oqaluttuarpoq.

Ullumikkut suli Qaqortumi najugaqarpoq, peqqissaavimmi oqalutsitut sulilluni ernerminullu anaanaq kisimiittuulluni.

M-imiit XL-imut

2023-mi Qasigiannguani Kulunnguaq Runimi ukiumoortumik nunaannarmi arpannermi peqataareerluni Nivikka normu 2-nngorluni, unammilluni timersornissaq soqutigilarpaa.

Ullut tamaasa nukkassartalerpoq 13 kiilunik oqimaallilluni. Atsani M-imiit XL-inngorpoq.

Kujataani Nukittuneqqusaanneq 2024 qanilliartorpoq. Jaqqup inuunerani qaammatit kingullerni tamanna pisussaavoq, Nivikkalu aalajangerpoq unamminermi peqataaniarluni.

- Tarrarsuut atoqqilerpara, imminut isigalugu oqarfigalunga sapernagu, Nivikka Joelsen oqarpoq.

Ullormi unammiffissami ernini angajulliit marluk peqatigalugit timersortarfiliarpoq.

- Oqarfigaakka ajugaasutut timersortarfik qimanniarlugu. Taakku pillugit, oqarpoq.

Nivikka Joelsen ullormi tassani arnani ajugaasuuvoq, kujataani arnani nukittunerpaanngorluni.

- Ernikka sorsuutigiuarsimavakka. TAMATIGUT. Inutsialarujussuupput asaqaakkalu. Anaanarujussuuvunga, Nivikka Joelsen oqaluttuarpoq.