Assigiinngissuteqarneq ineriartorfiuvoq

Nuup Bussiini pisortanngorlaap Nuunu (Niels) Chemnitz Frederiksenip Industrivejimi allaffimmini kipparissunik takisuunik igalaalimmi qaqqap qaavanut najugaqarfinnut Mannguanut Qaavanullu isikkiveqarpoq. Massakkut qaallorissumik qallersimavoq aamma sila ajunngeriaraangat meerannguit meeqqerivimmi Mikisumeersut tummeqqatigut ulluunerani pisuttuartut ersarissunik sungaartunik refleksilinnik aaqanngitsullit ammukartut takukulavai.

AG-p pisortartaaq allaffiani aamma naapimmagu meeqqat apummi, perorsaasut utaqqiisaa, pinnguartut takuneqarsinnaapput.

Meeqqerivimmiut siuleriiaallutik igalaat sanioqqummatigit aalateriffigaagut, amerlanerit akivaatigut. Inequnat.

- Taakku meeqqat aniikulapput, Nuunu Chemnitz Frederiksen, Niels kuissutigigaluarlugu, Nielsimik taaneqanngisaannarsimasoq oqarpoq. Aanaavata Nukamik taasarsimavaa kisianni Nuunumik taagorneqartuaannarsimavoq. Nielsimillu taaneqartilluni qisuariarneq ajorpoq.

- Anaanama naveerniartillunga aatsaat Nielsimik taasarpaanga, illarluni oqarpoq.

Nuunu Chemnitz Frederiksen Rigshospitaalimi Danmarkimiittumi ukiut 55-it matuma siorna novembarimi inunngorpoq. Tamanna peqquteqarpoq, angutaa politiinngorniarmat angajoqqaavi Tage K. Frederiksen aamma Tove Blidorf Frederikssundimi 1970-imi najugaqarput.

- Frederikssundimi pinngorsimassuunga Københavnimilu inunngorlunga, Nuunu oqarpoq.

Inuugami sapaatit akunneri marluk qaangiuttut kuisippoq, kuisereermallu ilaqutariit Nanortalimmut, qatanngutaasa tamarmik inunngorfigisimasaannut, angerlarlutik aallarput. Nuunu Chemnitz Frederiksen qatanngutigiinni pingajuusimavoq, Jens angajoraa aleqaralugulu Ari, taakku massakkut qimagutereernikuupput. Ukiut marlussuit qaangiummata qatanngutigiit nukarlersaat Ulrik inunngorpoq.

Kingusinnerusukkut angajoqqaavi avimmata ataataalu kateqqimmat marlunnik aamma qatanngutitaarpoq: Poul Erik aamma Minik. 1980-ikkut qiteqqunneranni tamanna pivoq.

Nuunu Chemnitz Frederiksen Nanortalimmi 1970-ikkunni peroriartorpoq, tassanilu nuannersumik meeraanini oqaluttuaraa.

- Illoqarfeerannguuvoq, tamarmik imminnut susassareqatigiit, oqaluttuarpoq, kalaallimik ataataqarami qallunaamillu anaanaqarluni meeqqat atuarfianni qallunaajaqqat klassianni atuartinneqarpoq.

Qallunaajaqqat klassiannik taagorneqaraluarluni, amerlanerit marlunnik oqaaseqartuupput.

Tikisitaqartat ikittunnguupput qallunaatuinnaq oqaasilinnik meerartallit, taakkulu sivikitsuinnarmik nunamiittartut Nuunu Chemnitz Frederiksen oqaluttuarpoq.

- Kalaallisut oqaaseqarfiusorujussuuvoq. Klasseqatikka tamarmik, suli ullumikkut tamaaniittut, uattulli inuiaqatigiinnut akuupput sullisseqataallutillu, oqarpoq, ataatanilu politiiusimasoq kingusinnerusukkullu 1975-imiit ukiuni qulini Nanortalimmi Borgmesteriusimasoq oqaatigaa. Arnaa peqqissaasuuvoq illoqarfiullu napparsimaviani, meeraallutik angerlarsimaffianniit 50 mrteriinnarnik ungasissusilimmi, sulisuulluni.

- Taamanikkut nalunaaqutaq aqqanernut kaffisornerini napparsimavimmut orninneqarsinnaasarput. Kahrine, igaffiup ningiua, tamatigut qalarlaanik bor'luliorsimasarpoq, tassa nuannersorujussuarmik toqqissisimanartumillu eqqaamasarpara, Nuunu Chemnitz Frederiksen oqaluttuarpoq.

Politikommissærip kingusinnerusukkut Siumut sinnerlugu Nanortallip Kommuneani Borgmesteritut qinikkap erneratut immikkoorutersimanini eqqaamasaqarfiginngilaa.

- Ataatama borgmesteriunerani kommunalbestyrelse partiit akimorlugit ataatsimoornerat eqqaamasaqarfigaara, Nuunu Chemnitz Frederiksen oqarpoq, nangipporlu: - Tamanna suliffinni aamma sunngimmi ingerlateqqippara. Peqatigiilluni kivitassaq annertunerusarmat.

Sulinngiffeqarneq

Nuunu Chemnitz Frederiksen arsartartunut siusinnerusukkut sungiusaasuusimavoq, ukiut kingulliit assammik arsarneq samminerusimallugu. NÛK Assammik arsartuinut qanittukkut siulittaasunngoqqammerpoq.

- Angerlarsimaffinniit aamma kingornussara: Tunniussaqartariaqarpoq taamaanngippat susoqarnavianngilaq. Uanga inuusuttut peqqinnartumik aallutallit tapersersorusuttuuakka, oqarpoq.

Meeraalluni ikinngutiminit Mikaelimit sisoraatinik “Atomic”-inik kamippattalinnik 800 koruunilerlugit pisivoq. Illoqarfimmi majuartaateqanngilaq, eqqaamavaalu allat 20-it peqatigalugit qanoq ilillutik Qaqqarsuarmi majuartarnerlutik, taamaaleriarlutik ammut sukkaqalutik sisusarlutik. Aamma atuarfimmi sisorrattarneq suli eqqaamalluarpaa. Aasakkut sunngiffipput umiatsiamik angalaartarput.

- Ataataga umiatsiarluni angalasuaannarpoq. Aallaqqaammut Viksund 25 fodsi, seks knob-imik sukkassusilik. Eqqaamavara taamanikkut ilaqutariit umiatsiatta motoria 24 hk-minngaanniit 36 hk-imut taarserneqarmat. Tasermiuni Kuussuarmilu eqalunniarluta nalunaaquttap akunnerpassui atortarpagut, suli ulloq manna tikillugu attattuakkatsinnik, Nuunu Chemnitz Frederiksen oqaluttuarpoq.

Ilaqutariit suli angallateqarnersut aperineqarami ingerlaannarluni akivoq:

- Aap ilaana ! Qitornarivarput.

Umiatsiamik ilaqutariillutik Neriunamukartarput, nunami “paradiisiusumi”. Aamma Kujataanut. Nuunu Chemnitz Frederiksen ukiorpassuarni Air Greenlandimi sulisimagaluarluni ilaqutariit Kalaallit Nunaat qimallugu angalasarnerat qaqutigoortuuvoq.

- Sunngiffipput annertuumik kangerlummi atortarparput. Sapinngisamik sunngiffipput tamaat. Neriuppunga aasaanerani angalanissarput aprilimiit oktobarimut ingerlassinnaassallugu.

Majap naapinnera

Angajoqqaavi 1984-imi avipput anaanaalu Qaqortumut nuulluni, Nuunu GU-mi 1987-imi aallartippoq 1991-imilu naammassillugu.

Ilinniarnertuunngorniarfimmi ukiut atuagarsornermik pingaarnersiorfiunngitsut sunngiffimmi sammisaqarnermut weekendimillu pingaarnermik sammisaqarfiupput. Nuannaarfiusarput pilikkaffiullutillu.

- Unillunga issiarpiarsinnaanngilanga. Imaanngitsoq ajornartikkakku, Meeqqat atuarfianni ilinniarnertuunngorniarfimmilu artorsanngilanga oqitsorsiorfigaakka, kisianni allat kajungersitsigamik, Nuunu Chemnitz Frederiksen oqaluttuarpoq.

Napparsimavimmut portøritut arnaatalu uitaavatalu grill-bariutitaavaniittarneri kajungersitsisuugamik.

Qaallorimmik ilinniarnertuutut nasaqarluni Qaqortuminngaanniit Danmarkiliarpoq. Tassani Roskilde Universitetiani RUC-mi inuiaqatigiilerinermi tunngaviusumik ilinniagaqarpoq, 1990-ikkunni ukiuni marlunni ilinniarfiusoq ukiuni sisamani qaffasinnerusumik ilinniagaqarneq siunertaralugu. Tamannali angunngilaa, perorsaanilerisortaa naammatsiffigamiuk.

- Oqallinnertaqartorujussuuvoq, ingilluta isumaqatigiiffeqartussaalluta. Tamannali uanga sungiussinnaanngilara, Nuunu oqaluttuartoq.

Asanninnerli Majami nuliassamini Københavnimi DKIK-mi, Danmarkimi Kalaallit Ilinniagaqartut Kattuffianni ullumikkut peqatigiiffik Avalammik atilimmi, nassaaraa.

Nuunu Danmarkimi kalaallit ilinniartut allat peqatigisarneranni, katerisimaaqatigisarneranni nereqatigiisarnerannilu toqqissisimanerpaavoq. Tassani Majalu ukiuni taakkunani siulittaasutut allatsitullu sulipput, taanna aamma Ilinniarnertuunngorniarfimmi elevrådini siulittaasuusimavoq.

Nerriviup isuani issianeq nuannaraajuk?

- Aap, taamaappasilluinnarpoq, Nuunu Chemnitz Frederiksen illarpoq, nangillunilu:

- Sunniuteqaqataanissara nuannaraara, kisiannili inuit suleqatigiinnerunissaasa kissaatiginerannik sulerusussuseqalersarpunga. Tusarnaartorujussuusarpunga, upperilluinnarparalu assigiinngissuteqarneq pitsaanerusumik ineriartortitsisartoq.

Majap peqqissaasutut ilinniarnini naammassippagu nunatsinnut uteqqinnissartik Nuunup Majallu aalajangiusimalluarsimavaat. Ilinniarsimasutulli, suliffimmi ilisimasaqarnerulernissaq anguniarlugu, ukioq siulleq Hvidovre Hospitalimi Rigshospitalimilu suleqqaarallarpoq. 1996-imi siullermik meerartaassallutik paasivaat, ukiullu tulliani Isak angummisulli Danmarkimi inunngorpoq.

- Ataatatut angerlarsimaannartunngorpunga, Maja sulereerluni angerlaraangat uanga pisattanik assartuisartuni 3X34-ikkuni suliartortarlunga, Nuunu oqaluttuarpoq.

Nunatsinnut angerlarneq

Majap qatanngutaata ukuaatalu tikeraarnerminni angerlaqqusisut nakkaannarfigaat.

Qujanartumilli Maja siumungaaq isigaluni, ikinngummi arnaata siunnersuilluarneratigut Inissiaatileqatigiiffiup INI-p inissianut utaqqisut allattorsimaffianut inuusunnerminiilli ilanngutiaarsimavoq. Nunatsinnut angerlaramik, inissianut utaqqisuni siullertut inississimavoq "Fiskerby-mi" taamani nutaarsuarni 1990-ikkut naalersut initaarput.

Tassani ukiut 20-ngajaanni najugaqarlutik Nuunu oqaluttuarpoq, pisattanillu assartuisartuni sulinini Usisaammi nangillugu. Kingornali AFIS-operatøritut ilinniarnissamik qinnuteqarpoq tigusaallunilu.

Taamanikkut ilinniakkap naammassilernerani sineriammi mittarfeqarfittaani tamani sulinissaq piumasaqaataagallarpoq. Taamanikkut ernerat Benjamin inunngoqqammerpoq, Nuunullu Maja meeqqallu qimaqqanissai orniginngilluinnarpaa.

Majap ikinngutaasa arlaata Air Greenland – taamanikkut Grønslandsflymik ateqartoq - ingerlatsivimmi immikkoortortamik inuttassarsiuisoq ilisimatitsissutigimmagu Nuunu qinnuteqarpoq, tassanilu Nuummi aalajangersumik suliffittaarluni. Kim Andersenip atorfinitsippaa, taakkulu ukiuni tulliuttuni 27-ni suleqatigiipput.

Tassani suliffissaq eqqortoq nassaarineqarpoq.

- Soorlu tassa angerlarluni, Nuunu meeraanermini sivisuumik Nanortalimmi mittarfimmiittarsimasoq oqarpoq.

Ukiuni tulliuttuni inuunerat sulinerisa pilersaarusiorneqarnerannit aqunneqarpoq - angallannermut nakkutilliisutut Majalu DIH-mi peqqissaasutut. Paarlakaajaallutik sulisarput “matumilu naapittarlutik”.

Qanoq ilillusi ataqatigiissaartarpisiuk?

- Ulapporikkatta. Ilaannikkut kamaatilaartarpugut, arlarput qasunerunersoq sinittariaqarnersorlu, Nuunu illarluni oqarpoq.

- Aningaasat annertoorsuunngillat, kisianni isumaqarpunga suleruluttarsimanitta kinguneri meeqqatsinnut iluaqutaasoq, taakku massakkut inissisimanitsigut takusinnaammatikkit.

Aqqummik allamik ingerlaarfeqalerneq

Air Greenlandimi ukiuni 27-ni sulinermi Nuunu Chemnitz Frederiksen immikkoortortaqarfinni assigiinngitsuni aqutsisutut sulinissaq anguniarsimavai. Ukiuni tallimani timmisartunik attartortitsisarfimmi kiisalu ukiuni aqqaneq-marlunni pilersaarusiornermik ingerlatsinermillu sulinermini nakkutilliineq akissarsianillu isumaqatiginninniarneq suliarisimallugit.

- Piffissaq tamanna nuanneqaaq, akisussaaffeqarnerlu annertoorujussuullunilu suliffeqarfimmi tamarmut attaveqarneq annertulluni, oqarpoq.

Nuunu Chemnitz Frederiksenip Air Greenlandimi pisortatut atorfimmini ukiuni kingullerni tatineqaraluttuinnarpoq.

Nuup mittarfittaavata pilersaarusiorneqarnerani suliat amerlavallaartut ataqatigiinngitsut takusinnaavaa.

Sapaammi unnukkut piaarinaatsoornikkut Nuup Bussii sulisussarsiorlutik allagarsiisimasut aqagumut killilimmik takuaa.

- Naluara sooq, kisianni ukiuni arlalinni eqqarsaatigisarsimavara Nuup Bussii soqutigalugit. Nuliara oqarpoq: ”Siornatigut eqqaanikuunngilluinnarpat”, kisianni arlaatigut kajumiffeqarpunga, taamaattumillu atorfimmut qinnuteqarpunga, nassuiaavoq, sukkasoorujussuarmik ingerlavoq ukiortaanngitsoq atorfinitsinneqarnera inissippoq,

Nuunu februaarip aallaqqaataa aallarnerfigalugu atorfinippoq, nuannaarutigivaalu Air Greenlandimi suleqatigisami immikkoortortaqarfimmik ingerlateqqiisinnaanermik piareersimaneranni qimassinnaagamiuk.

- Suliara naammassivara. Pinngitsoorneqarsinnaassaanga. Sulinngitsooraluaruma suliat ingerlaannartussaapput, oqarpoq eqqaallugulu tatiginninneq pingaartitami ilagilluinnarmassuk.

Suliffeqarfimmi Air Greenlanditut ittumi sulinerup Nuup Bussiini 30-t missaannik sulisulimmi sulinerup assigiinngissutaat ersarippoq.

Assigiinngissutaasa malunnartut ilagaat nipaassuseq, tamannalu Nuunu Chemnitz Frederiksenip februaarip aallaqqaataaniilli siutimi talerpiata tungaani malugisinnaavaa:

- Ukiorpassuarni piniareerlunga angalasareerlungalu siutinni ”sianerpaluk” tusaasalerpara.

Talerpimmi nipi sianerpaluk tusaasarpara. Air Greenlandimi inuit isaalutillu aniajuaannarmata malugineq ajorpara, oqarpoq, pilersaarutinilu oqaatigalugu:

- Radiomik pisiniarpunga maani allaffimmi KNR tusarnaarsinnaaniassagakku.

Suliffimminut pisuttartoq

Nuunu Chemnitz Frederiksenip nammineerluni Nuup Bussii ilaakulanngilaq, Air Greenlandimi suliartornissaminut piffissat aalajangersimasut naleqqussarsinnaanissai ajornakusoorluinnarmata:

- Qaqugu soraassanerlunga nalusarpara, tamanna inuppassuarnut atuuttuusoq nalunngilara Nuup Bussiini aaqqinniartariaqarparput.

Siornatigutulli suliartortilluni bussinut ilaaneq ajorpoq, industrivejimimi bussinut unittarfeqanngilaq, taamaattumillu pisortaq pisulluni suliartortarlunilu angerlartarpoq.

- Taamaalillunga ullaakkut aquttut kumoorneerlugit aalaterisarpunga, oqaatigaa bussinilu aquttut allaffimmiullu ukiorpassuarni sulisuunerat pissutigalugu suliffiup ingerlalluarnerata takussutissaatut taallugu.

- Tamassuma suliffitsialaasoq takutippaa, oqarpoq.

Illoqarfiit pingaarnersaanni bussinik ingerlatseqatigiiffimmi pisortatut Nuummiut amerlanerusut ataatsimut angallannermut nuunnissaat suliassaasa ilagaat. Ukiuni kingullerni Nuummi biilit amerleriarsimapput. Tamannalu ullaakkut ualikkullu biilit tulleriiaattut amerlasoorsuunerisa takutippaat, aamma ulluni anorlerfiunngitsuni biilerneq nuanniitsoq.

- Tamanna peqqinnanngilaq, taamaattumik inuit amerlanerusut bussertalernissaat pisariaqartoq isumaqarpunga. Tamannali aamma nunarsuaq tamakkerlugu akiuunneruvoq, isumassarsiarpassuillu iluatsinngitsoortarput. Taamaattumik allatut eqqarsartariaqalerpugut, Nuup Bussiini pisortaq oqarpoq erseqqissaallunilu:

- “Pisarnitsinniit” allatut iliulernissarput pingaaruteqarpoq.

Meeqqat namminiilersut

Nuunup Majallu meeraat inersimasunngorsimapput. Isak timmisartortartutut ilinniarsimavoq, Benjamin timmisartunut qulimiguulinnullu mekanikeriuvoq nukaalu Josef aasaanerani atuanngiffeqarnerup kingorna pillorissaasutut ilinniarniarluni pilersaaruteqarluni.

Qatanngutigiillu nukarlersaat naja Nannap, Nuunup oqarneratut, tarnip pissusaanik ilisimasalittut ilinniarniarluni eqqarsartoq.

Massakkut Josef kisimi angajoqqaamini najugaqarpoq, ineqarnerminullu akiliisarpoq. Nuunu Majalu Tuapannguani illuminni kiserngorutissapput. "Fiskerby-mi" inigisartik mikigisutut ikkamikkut ukiut 20-it matuma siorna nuuffigisaminni.

- Kapitali nutaaq, kisianni aamma ajorunanngilaq, Nuunu oqarpoq.

Anaanani Tove, meeqqamit utoqqartatuariligaat nammineq ineqartoq, atilerivaat. Nuunukkut Majallu illuata ataanni najugaqarpoq.

- Taamatut ineqatigiinneq pitsaasuuvoq, uagutsinnut iseqqaanngikkaluarluni meeqqaminik ernuttaminillu pulaarneqarsinnaavoq. Nammineq inuunigut ingerlappagut, aammali utoqqalileriarmat pisariaqartitsileriataassagaluaruni qanittumiinnera iluarluni, Nuunup naqissuserpaa, nangipporlu:

- Qujaqaanga aalajangikkannut Majap tapersersormanga. Inuusukkallarama neriarsuutigisimasara piviusunngortissimallugu oqarsinnaavunga. Anaanama tapersersortuarsimavaanga, taamanilu ima oqarfigaara: Utertitseqqikkumaarpunga. Taamaaliorpungalu.