Tuttuup neqaa miluuttulik
nerissallugu ulorianannginnerpa? Nerigaanni inunnut ulorianarpa? Neqitaa
iginneqartariaqarpa nerineqarsinnaavaluunniit?
Nuummi sunngiffimmi aalisartut
piniartullu peqatigiiffiat aamma sunngiffimmi aalisartut piniartullu
kattuffiat, Aallaaniaq 98, piniartullu misilittagaqarluartut arlallit tuttut
miluuttullit pillugit paasissutissat erseqqissut saqqummiunneqassasut maanna kaammattuutigaat.
Tuttuup neqaa miluuttulik
nerissallugu ulorianannginnerpa? Nerigaanni inunnut ulorianarpa? Neqitaa
iginneqartariaqarpa nerineqarsinnaavaluunniit?
Nuummi sunngiffimmi aalisartut
piniartullu peqatigiiffiat aamma sunngiffimmi aalisartut piniartullu
kattuffiat, Aallaaniaq 98, piniartullu misilittagaqarluartut arlallit tuttut
miluuttullit pillugit paasissutissat erseqqissut saqqummiunneqassasut maanna kaammattuutigaat.
Neqi iginneqassanersoq imaluunniit
uunneqarluarsimaguni suli nerineqarsinnaanersoq pingaarnertut
apeqqutigineqarpoq. Innersuussutit ersarissut amigaataanerat piniartut
akornanni nalornissutaasoq ajornerpaamik pisoqartillugu neqinik
pisariaqanngitsumik maangaannartitsinermik kinguneqarsinnaavoq.
- Tusaamavagut tuttut neqaat tonsikkaat eqqarneqarput ulluni makkunani.
Igitsisarneq namminerisami tupinnanngilaq, inuit nalornigamik sunaanersoq.
Oqallinnermi massakkut suna tamaat paatsiveqanngilaq, William Kriegel,
sunngiffimmi piniartut aalisartullu kattuffianni, Aallaaniaq 98-imi,
siulittaasoq oqarpoq.
Erseqqissunik innersuussuteqartoqarli Nuummi
sunngiffimmi aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasup Peter
Davidsenip, William Kriegel aasigalugu, miluuttoqarneranik
naammattuuissagaluaraanni qanoq iliortoqartariaqarnissaanik erseqqissunik
innersuussuteqartoqarnissaa amigaatigaa.
- Uagut tuttu kulturerivarput inuunitsinni nerisarilluarlugulu taamatut
qumaqarnera ersarissumik iliuuseqarfigineqartariaqarpoq qanoriliussaagut?
Ernumassutissaqarpugut? Imal ernumassutissaqanngilagut? Neqi
atorluartariaqarparput, Peter Davidsen oqarpoq.
Aattornermi piiarneqarsinnaasut:
Tuttuni nunatsinni pisani miluuttunik inunnik perulutsitsisinnaasunik
maannamut nassaartoqarsimanngilaq, Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik
Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik oqarpoq.
- Neqi tunillanneqarsimaneranik ajornanngitsumik takuneqarsinnaappat
nereqquneqanngilaq.
Kisianni tinter (qumaarsussuaq), tuttup neqaani qaqortunik
ammalortuaqqanik pilersitsisartoq, neqimi ajornanngitsuaqqamik
takuneqarsinnaapput, taakkulu tuttup aattornerani piiarneqarsinnaapput, neqilu
nerineqarsinnaalluni.
Inassutigineqarporli neqi uulluarneqassasoq, uumasut nakorsaat Stella
Ege Kristensen AG-mut taama oqarpoq.
Kalaallit
Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik
naapertorlugu Tuttuni miluuffigisaminut ilanngartuisunik uumasuaraqartoqartoq
assigiinngitsunik 40-nik amerlanerusunik allaaserinnittoqarpoq. Taamaattumik
tulliuttuni uumasuaqqat nunatsinni tuttuniinnerusartutut nalilerneqarsimasut
taamaallaat sammineqarput.
Tassani
pineqarput amermi qungatsimilu qumaarsussuit (myiasis), sarcocyster
(sarcosporidiose) aamma tinter/bændelorm (cysticerkose).
Tuttut miluuttullit pillugit misissuinerit
assersuutigalugu internetikkut tamanut saqqummiunneqartartut, paasissutissalli
inunnut tamanut eqqortumik siammarterneqarneq ajortut William Kriegel aamma
Peter Davidsen isumaqarput.
- Internettimi milluuttut pillugit paasissutissarpassuaqarpoq,
inuppassuilli uumasumik miluuttulimmik pisaqarunik qanoq iliussanerlutik suli
naluaat, William Kriegel oqarpoq.
Tuttumik miluuttulimmik pisaqartut
tamarmik qanoq iliussanerlutik ilisimaniassammassuk oqartussat tamanna
sammilissagaat siunnersuutinillu aalajangersimasunik saqqummiussissasut
Kattuffiup peqatigiiffiullu neriuutigaat.
Neqit igittariaqarsimagai Steffanus
Boye, Qeqertarsuatsiaani inuussutissarsiutigalugu aalisartoq piniartorlu,
tuttumik miluuttoqarneranik takussutissaqartumik pisaqarnermi qanoq
iliornissamut erseqqissunik malittarisassaqannginneranik amigaateqartunut
ilaavoq. Aggustip aallaqqaataanit tuttunniarfik aallartimmat tuttunik
arlalinnik pisaqarnikuugaluarluni angerlaassisimanngilaq.
Tuttu aattuinermi piiarneqarsinnaasunik qumaarsussualik, Pinngortitaleriffiup assiutaaneersoq. Tuttu una Maniitsumi 2005-imi pisaq mannimmut eqqaanartunik tinupasoqarpoq Taenia krabbeimik taaneqartartunik.
Assi:: Mogens Torp & Henrik Hartmann
-
Tamatigut miluuttoqartarput. Tallimariarlunga neqinik
igitsisariaqarsimavunga.Tuttumik miluuttoqanngitsumik ippassaani aatsaat
pisaqarpugut. Oqartussat sooq tuttut miluuttullit amerliartornersut pillugit
paasititsisinnaasut amigaatigaakka, Steffanus Boye oqarpoq.
Taassuma
piniakkat nunatsinneersut 1979-imi apersortereerluni inuussutissarsiutigalugu
aalisartunngoramili ukiuni 46-ni piniartarpai.
-
Miluuttullit aatsaat ukiuni kingullerni naammattoortalerpakka. Maanna tuttunik
tuniniaassaarnikuuvunga, miluuttulinnillu pisaqartarnerput pissutigalugu ukioq
manna suli tuttup neqaanik panertitsisimanngilagut, taanna oqarpoq.
Neqimmi panertitassat? Steffanus
Boyep piniartut allat aasigalugit miluuttut ulorianarnersut ersarissumik
paasisaqarusuppoq.
- Neqit
75 gradinut uunneqaraangata miluuttut toqusartut tusarnikuuara, neqilli
panertinneqassappata qanoq iliortoqassava, Steffanus Boye aperivoq.
Neqi
qerititsinikkut, pujuliortitsinermi panertitsinermiluunniit trikininik,
bændimiittunik sarcocysterinilluunniit toqutsineq ajortoq taassuma apeqqutaanut
Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu
Oqartussaaffik akissuteqarpoq.
Uumasuaqqat
nunatsinni tuttuniinnerusartut qaqutiguinnaq inunnut tuniluuttartut Kalaallit
Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik
paasissutissiivoq.
Maannakkorpiaq nunatsinni tuttut inunnut
napparsimalersitsingaatsiarsinnaasunik uumasuaraqarnersut
nassaartoqarsimanngilaq
Nunatsinni inuit tunillanneqarsinnaanerannut aarlerinaat mikisuaraavoq,
nalunartut pillugit tuttup neqaa uulluarneqartariaqarpoq, neqimi uumasuaqqat
ilaat isiinnarmik takuneqarsinnaasanngimmata.
