Asserpassuit quimi toqqortat

ArKaluk Bianco torsusuunik nujaqaraluarluni sisamanik nujaaruffeqarpoq. Aalisariarnermini puiunngisaannagaanit taakku piupput.

Ulluni ilaanni sikumi aalisartilluni nannumit tupatsitaavoq. ArKaluk sakkoqannginnami nannumit toqutaajumanani toqusuusaarpoq. Nannup toqungasoralugu taquariniarlugu niaquatigut kiillugu uniarpaa. Sivitsunngitsoq nannup qungasia qasulerpoq ArKalullu iluliamut kingorna nerisassatut qimallugu.

Nanoq qaqqamut tarrinniariartoq ArKaluk toqusunit makippoq niaqqumini tammaviutsoqalersimalluni illoqarfimminut angerlarluni.

Minik Rosingip ArKaluk Biancop inuunerani ulloq nalinginnaanngitsoq atuakkami nutaami Dagligliv i Ammassalik – ArKaluk Bianco’s fotos fra Østgrønland i 1950-60'ersen (Ammassalimmi ulluinnarni inuuneq – ArKaluk Biancop Tunumi 1950-ikkunni 1960-ikkunnilu assilisai aaqq.) oqaluttuaraa.

Nutaarsiassat kingulliit malinnaaffigigai

ArKaluk Bianco 1921-mi Tasiilami illuikkiami innaallagiaqanngikkallarmat, motoreqanngikkallarmat, radioqanngikkallarmat telegrafeqanngikkallarmallu inunngorpoq.

ArKaluk Biancoli siulliulluni pissutsinut malinnaasuuvoq. Siulliulluni umiatsiaaqqamik motoorilimmik pisaarpoq. Tunumi siullersaalluni assiliivimmik pigisaqalerpoq. Pisiniarfimmi niuertuuffiani nerriviup ataaniippoq assiliinissamut piareersimalluni. Tasiilami nunaqarfiinilu assiliisarpoq. Assinillu 2000-ingajannik erlinnartuutinik qimatsivoq.

Assit immikkorluinnaq ittuupput Tunumilu ulluinnarni inuunermik ersersitsisuullutik.

ArKaluk Biancop ilaquttani kisiisa assilisanngilai, aammali inuit 1100-2000-it missaanniittut ukiuni qulini Tunumi najugaqarsimasut affangajai assilisimavai.

Tunumiut kiinaat immikkuullarissut, atisaat, meeraat atortuilu takullugit ulluinnaat qanimut misigineqarsinnaapput. Nuannaarneq, sulerulunneq, nalliuttorsiorneq, sulineq, nerisassat sukataarutigineri tanngassimaarnerlu takuneqarsinnaapput. Qaqutikkullu piitsuussuseq kusassagaanngitsoq.

Tikinneq siulleq

ArKaluk Biancop assilisai ernerata James Biancop quiani ukiorpassuarni toqqoqqasimapput. Helene Brochmann 2012-imi assit amerlasuut tiguai, ukiorpassuarnilu assit pitsaanerpaat 350-it atuakkamut kusanartunut katersorpai, taannalu oktobarip arfineq-pingajuanni saqqummissaaq.

Helene Brochmannip Tasiilamut 1984-imi tikeqqaarnera "puiunaatsuuvoq", oqaluttuarpoq. Tassani James Bianco naapippaa, taannalu ikinngutini marluk ilagalugit Gustav Holmip umiatsiaaqqamik angalanerata ukiut 100-nngortorsiorneqarnerani nalliuttorsiornermut peqataajartorluni Nuummiit tikippoq.

Helene Brochmann Kalaallit Nunaat ima nuannaritigaa eskimologi, tassa kalaallit issittumilu ilisimasassarsiorneq, saniatigut ilinniagarilerlugu. Akunnaami timelærerinngorpoq nunaqarfillu pillugu atuakkiorluni. Ilisimatusarfimmi unnukkullu atuartitsinermi kalaallisut ilinniartitsisuuvoq ukiunilu pingasuni affarmilu Eqqartuussiveqarneq pillugu kommissionimi sulisimalluni.

Københavnimi Det Kongelige Akademimi nalilersuisartutut maanna sulivoq.

Tunumi inuunerup ineriartornera

Helene Brochmannip James Bianco Nuummi 2010-mi pulaarnerani ataatani assiliisartoq eqqaavaa.

- Taava isumassarseriasaarpunga - tusarnaarlualerpara! Jamesip assilisat quimi nassaarinissaanut piffissaq sivisulaartoq ingerlavoq. Ersersagassaasut paasinarsivoq, ikittuinnaallu assinngorlugit ersersarneqarsimallutik.

- Mappi amiatsuararsuuvoq assilisanik ersersagassanik naatsukullammik oqaasertalerneqarsimasunik imalik. Sinneri ersersagassaapput imusat — atitaqaratik, oqarpoq.

Helene Brochmannip assit 2000-ingajaat qaammatini pingasuni ersersarpai. Taava negativit misissorneqarlutik aallartipput katersallu torersarlugit ataatsimut isiginiarlugit.

- Assit unnukkut taartumi suliarisarpakka. Jamesi Arkalullu pania Kathrine ilagalugit assit tamaasa misissorpagut. Angummi assilisaaniittut amerlanersaasa aqqi oqaluttuassartaalu nalunngilaat.

Aamma Facebookimi ArKaluk Biancop Assilisaanik sammisaqarfiusumik pilersitsivoq, tassanilu sapinngisamik assit amerlanerpaat kikkuuneri paasiniarlugit. 1300-nik ilaasortaaffigineqarpoq. Uteriilluni suliani aalluppaa ukiunilu aqqaneq-marlunni suliaralugu - ulloq naallugu suliffimi saniatigut.

- Tunup silarsuarmut ammarneqarnerata nalaani pissutsit qanoq innersut assini takuneqarsinnaapput. Piffissami illut qarmakkat kingulliit tammarneranni pisut illullu qaliallit sananeqarnerisa nalaanni. Umiat kingulliit angalanerisa nalaanni.

Piffissaq puiugaq

1950-ikkut 1960-ikkullu assiliisarnikkut puiorneqartut Brochmann oqarpoq.

- Tunumi innuttaasut assit ukua ilaannik pissapput. Oqaluttuassartaq nunaqqataannit oqaluttuarineqartoq. Piffissamit tassani allaaserisat takornartaniit allanneqarnikuupput, ingammik qallunaanik angutinit.

Sanasut aqutsisuisa, nakorsat allallu namminneq isiginnittaasertik aallaavigalugu allataat. Ilaasa kalaallit ammut naqisimarpasillutik allaaserisarpaat, qulaaniit ammut isiginnillutik.

- ArKaluk Bianco toqqaannartuuvoq, tusangiasaarerpaluttoq qallunaallu tikiinnapajoriarlugit marloriaammik amerlatigisunik aningaasarsiaqartitaasartut eqiagikujuttarlugit, Helene Brochmann oqarpoq.

Niuertutut Danmarkimiit nioqqutinik aalajangersimasunik inniminneerusuttarpoq. Qullersaa, suleqataa qallunaaq, tassunga itigartitsivoq. ArKaluup anguniakkani tunngavilersorlugu uteriippoq naggataatigullu soraarsitaalluni. ArKaluk Biancoli Nuummut naalakkamut naammagittaalliorpoq, Nuummiillu misissuiartortoqareersorlu ArKaluk ilumoortoq nalilerneqarpoq. Atorfinitsinneqaqqillunilu.

Assit kingulliit 1967-imeerput – piffissami tassani Tunumi imigassamik nioqquteqartoqalernerata nalaani.

”ArKaluk pissutsinut malinnaavoq” Helene Brochmannip atuakkami naatsukullammik oqaatigaa.