Aalisartut piniartullu
kattuffiata KNAPK-p 1985-imi ataatsimeersuarnermini aalajangiuppaa,
novembarip 15-iat tassaassasoq aalisartut piniartullu ulluat.
Tamatuma kingorna nuna tamakkerlugu malunnartinniarneqartalerpoq
kranseliisoqartarluni, naalagiartoqartarluni, kaffillertoqartarluni,
unammisitsisoqartarluni nersornaasiisoqartarlunilu.
Aalisartut piniartullu
kattuffiata KNAPK-p 1985-imi ataatsimeersuarnermini aalajangiuppaa,
novembarip 15-iat tassaassasoq aalisartut piniartullu ulluat.
Tamatuma kingorna nuna tamakkerlugu malunnartinniarneqartalerpoq
kranseliisoqartarluni, naalagiartoqartarluni, kaffillertoqartarluni,
unammisitsisoqartarluni nersornaasiisoqartarlunilu.
Kalaallit
allakkeriviat aamma taakkununnga ilannguppoq, Tusass Greenlandillu
ukioq manna frimærkit kingulliit saqqummersitai inuiaqatigiinni
pingaarnerpaamik inuussutissarsiuteqartunut tapersersuisunut
nersorinninniutaallutik.
Assilialiortoq
Ivalo Abelsen, 1971-imi inunngortoq, frimærkinik assigiinngitsunik
marlunnik suliaqarsimavoq, tamanik assigiinnik isiginninniarfiusunik:
Aalisartut qassuseripput, piniartullu puisinik pisaminnik pilallutik.
Ivalo
Abelsen, kulturip illorsuani Katuami aasaq kingulleq
saqqummersitsisoq, taamaalilluni 2011-mi frimærkinik
saqqummersitseqqaarnerminit Tusass Greenlandimut frimærkinik
arfineq-pingasunik suliaqarsimavoq. Ullussat
erfalasulerfiusut.
Ullut
erfalasulerfissat nutaat
Aappaagumit
nuna tamakkerlugu novembarip 15-iat erfalasulerfiusalissaaq.
Naalakkersuisut
ullut erfalasulerfiusussat pillugit nalunaarut nutaaq
tusarniaassutigaat, januaarimmi 14-ianni kunnginngortitsinerup
kingorna kunngikkormiunut ullut erfalasulerfiusussat
nutarterneqartariaqarmata.
Prins Joachimip inuuiani juulip 7-ianni,
prinsesse Mariep inuuiani februaarip arfernanni aamma prinsesse
Benediktep inuuiani apriilip 29-anni erfalasulertoqartarunnaassaaq,
kunngissalli Christiaap inuuiani oktobarip 15-ianni
erfalasulertoqartalissalluni.
Naalakkersuisut
aamma periarfissaq atorlugu ullut erfalasulerfiusussat nutaat
atulersinniarpaat, ilaatigut Nunat Avannarliit Ulluanni marsip
23-anni, Meeqqat Ulluanni juunip aallaqqaataanni, Nunat Avannarliit
Killiit Ulluanni septembarip 23-anni aamma Aalisartut Piniartullu
Ulluanni novembarip 15-ianni.
– Ullut erfalasulerfiusussat
nutaat ullutut nalliuttorsiutigineqartartutut naleqquttutut
nalilerpavut, kalaallit ileqquinik, naleqartitaannik nunanilu
avannarlerni aamma nunanut avannarlernut killernut atassuteqarnermik
ersersitsisut, Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede taama
tunngavilersuivoq.
Ullut
erfalasulerfiusussat nutaat allattorsimaffianni ilaatigut aamma
ilaapput Tussiarfissuaq, tamatigut poorskip kingorna
tallimanngornerit sisamaanni nalliussineqartartoq, aamma ukiutoqaq
decembarip 31-at.
Danmarkimi
naalakkersuisut nutaat saamerliit talerperliillu akimorlugit
pilersinneqartut, tupigusuutigineqaqisumik iliuusaat siulleq
tassaavoq, Danmarkimi tussiarfissuarmik atorunnaarsitsinerat, taanna
1686-imiilli nalliuttunut ilaasimagaluarpoq.
Naalakkersuisut
tamanna malinnianngilaat.
– Tussiarfissuaq
Nunatsinni nalliuttorsiutigineqartarpoq, aamma Ukiutoqaq ukiut
nikinnerisa siornagut nalliuttorsiutigineqartarluni, Múte B. Egede
oqarpoq.
Erfalasulerfiit
nutaat erfalasulerfitoqaq atorunnaarsillugu erfalasulerfimmik
nutaamik atulersitsisarput. Ullut erfalasulerfissat nutaat
atulernerisigut ullut erfalasulerfiusartutoqqat
atorunnaarsinneqarput. Taakkununnga aamma ilaalluni Hans
Egedep ullua juulip pingajuat. Tamanna eqqumiiginarsinnaavoq. Hans Egede pillugu isummersuutit amerlapput, ullumikkulli Nunatsinnut pingaaruteqassusaa takunngitsoorneqarsinnaanngilaq.
Naalakkersuisut
erfalasulerfissatut nalunaarutissaat novembarip 21-ata tungaanut
tusarniaassutigineqarpoq, erfalasulerfissallu nutaat ukiumi nutaami
atuutilissallutik.
