Ilinniartitsisoq aallussilluartoq

Inuit malunnaateqarpallaanngitsut inuiaqatigiinnulli iluaqutaaqisunik iliuuseqartartut — ’isertorlutik’ suliniuteqartartut immaqalu malunnaateqarusunngitsut — nalunngiligit?

Nukappiaraq Kristiansen taakku ilagaat.

Taassuma angusimasani nipituuliuutigivallaartanngilai.

Nunap immikkoortuani Nutaaliorluni aallarnisaanermut Aningaasaateqarfimmi pisortaavoq. Aningaasaateqarfimmi meeqqat inuusuttullu sullivinnik aallarnisaanermik, nutaaliornermik aallarnisaanermillu piginnaaneqarnerunissaat sulissutigineqartarpoq.

Nukappiaraq Kristiansen, “Nukappi”-mik taaneqartartoq, ilisarisimalluarnerulerniarlugu AG-p Qinngutsinni inissiami najugaani naapippaa.

Nukappi Kristiansen 1992-imi februaarip arfernanni – ukiut 32-t matuma siornagut – Tasiusami, Upernavimmit 65 kilometerit missaannik avannarpasinnerusumi inunngorpoq. Taanna meeqqat Tasiusami inunngortut ikittuinnaat ilagaat, tassami nunaqarfik napparsimmaveqanngimmat.

- Anaanaga Upernavimmut erniartortussaagaluarami, utaqqisinnaasimannginnamali. Anaanaga nallisitsilermat qulimiguulimmik Tasiusamut aaneqarsimavoq. Uteriinnerali pissutigalugu juumooqarnanga Tasiusami inunngorpunga, Nukappi Kristiansen oqaluttuarpoq.

Tasiusami peroriartorpoq. Angajoqqaavi tassaapput Tabitha aamma Rudo Kristiansen. Angutaa Rudo aalisartuuvoq piniartuullunilu, arnaalu Tabitha aalisakkerivimmi pisortaalluni. Nukappi Kristiansen pingasunik qatannguteqarpoq, qatanngutigiinnilu angajullermut tulliulluni.

- Qatanngutinnit tamanit pinnerneruvunga, quianarnerpaallunga, inussiarnernerpaallunga silassorinnerpaallungalu, Nukappi Kristiansen illarluni oqarpoq.

Maluginiarpara inuusoq nuannersumik akillorissuusoq qiimasuullunilu ilakkuminartuusoq.

Meeraanini nuannersutut eqqissisimanartutullu oqaluttuaraa. Ataatamisut aatamisullu piniartunngorusuppoq. Qulinik ukioqarluni ataatani piniariaqatiginiarlugu atuarfimmit qimaasalerpoq.

- Atuarfiup angajoqqaamalu tamanna akueraat. Nalunngilaammi tamanna kissaatigisarigiga tapersersorlungalu, taama eqqaamasalersaarpoq.

Atuarfimmi eqeersimaartuuvoq, nukissaqarpallaalaartarlunilu timiminillu aalatitserusuttuaannarluni timersortuaannarlunilu.

- Isumaqarpunga angajoqqaakka atuarfimmit sianerfigineqarpallaartarsimasut. Nukappi Kristiansen illarluni oqarpoq.

Meeqqat allat arsaqatiginissaat nuannarisaqaa. Upernaakkut nunaqarfik arsaannermik unammiuaarfiusarpoq, nunaqarfinniillu allanit illoqarfimmillu inuit takkuttut Tasiusami arsaattarfimmi, inersimasut namminneq sikumi arsaattarfiliannni unammisaqattaartarput.

Ukiukilluni namminiiliaartoq

Nukappi Kristiansen Tasiusap Atuarfiani 9. klassip tungaanut atuarpoq.

- 15-inik ukioqarlunga meeqqat atuarfiat naammassiniarlugu Upernavimmut nuuppunga. Qaammammi siullermi ilungersunaraluarluni ingerlalluarpunga, qularnanngitsumik taamanikkut Upernavimmi timersortarfittaaqqammernera pissutaalluni. Arsaanneq nuannarisorujussuugakku, oqarpoq.

Arsaanneq aqqutigalugu ikinngutitaartorpoq. Ilaatigut Tasiusami ukiumoortumik unammiuaartarnerni ilisarisimalersimasaminik.

Nukappi Kristiansenip meeqqat atuarfiat naammassiguniuk Tasiusamut angerlarnissani piniartunngornissanilu pilersaarutigaa.

Nukappi Kristiansen nukappiaqqat arlallit ilagalugit meeqqat atuarfiat naammassereerlugu Qaqortumi efterskolemi timersornermik sammisaqarfiusumi aallartippoq. Nukappiaqqat qinnuteqaamminni akuerisaagamik Kujataanut nuupput. Tamanna 2008-mi pivoq.

- Atuartarpugut timersortorujussuusarlutalu. Tamanna nuannareqaara. Uannut naleqqulluinnartuugami.

Nukappi Kristiansen allanik misiliinissaminik imminullu inuttut unammillernissaminut piumassuseqartuaannarpoq. Taamaattumik sullivimmik misiliisussanngoramik Kangerluarsorujummi savaateqarfimmi suliffimmik misiliiniarluni aalajangerpoq.

Nukappi Kristiansen oqaluttuarpoq: „Sapaatit akunnerini pingasuni nukappiaqqat avannameersuugutta Kujataani savanik paarsisutut inuuvugut.

- Taamaalilluta nukappiaqqat avannaamiut arlaqarluta Kujataani savaatilittut inuuneq sapaatip akunnerini pingasuni misilipparput. Nuan’! Nuannareqaara, Nukappi Kristiansen oqaluttuarpoq.

Efterskolimi 2009-mi naammassigami timmissatut kiffaanngissuseqalerpoq, nalulluguli qanoq alloriaqqissanerluni. Ajunngilaq. Aasianni ilinniarnertuunngorniarfimmut aamma Paamiuni umiartornermut ilinniarfimmut qinnuteqaateqarpoq.

- Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartunngorpunga. Taamaalillunga ukiuni pingasuni Aasianniippunga. Suli timersornermik aallussilluarpunga, annerusumik arsaannermik. Ilinniarnertuunngorniarnera unammillernartoqalaarpoq, naggataatigullu ilinniarnertuunngorniarlunga ilinniarnera ilungersunarluni, oqaluttuarpoq.

Ilinniarnertuunngorniarnerani ukiumi kingullermi pisoqarpoq, siunissaanik allannguiffiulluinnartumik. Nukappi Kristiansenip 3.G-mi ilinniartuutilluni inuunermini asasani naapippaa.

- Atuaqatigaara, ukiunili siullerni marlunni oqaloqatigiinngisaannangajappugut. Tassa taama assigiinngilluinnartigaagut. Arlaannilli pisoqariasaarmat aappariilerpugut, taamanimiilli aappariippugut. Ullumikkut katinnikuuvugut, Nukappi Kristiansen qungujulluni oqarpoq.

Aappariit paniat Aia maanna arfineq-marlunnik ukioqarpoq, qaammatillu tulliani qitornartaaqqinnissartik utaqqivaat. Tamatumuuna nukappiaqqamik.

- Arsaqatigisinnaasassannik ernertaarusuttuaannarnikuugama. Panissaarama nunarsuarmi angutit pilluarnersaattut misigivunga. Maanna qanittukkut marlunnik meeraqalissaanga aamma piareersimavugut, ernertaarnissarpullu qilanaareqaarput, oqarpoq.

Siunniussani unitsikkallaraa

Nukappi Kristiansen ilinniarnertuunngorniarfimmi naammassigami timersornerup silarsuaani suli siumukarusuppoq, taamaattumillu Aalborg Idrætsuniversitetimi ilinniagaqarusulluni. Tamannali oqaasiinnaagallarpoq. Danmarkimi kollegiami initaarsinnaannginnami takorluukkani unitsittariaqarpaa. Ajunngilaq, aaqqiissutissarsiumaarpoq, eqqarsarpoq.

- Nuliara Nuummi Niuernermik Ilinniarfimmi ilinnialerniarluni nuuttussanngormat nooqataavunga. Nuummeeqqaariarluta Aalborgimut nuunnissarput pilersaarutigaarput. Nuliara Niuernermik Ilinniarfimmi naammassimmat, timersornermut universitetimi ilinniarfimmut ilinniartunngornissamut piumasaqaatit allanngorsimasut paasivara. Matematikimi piginnaasakka pitsanngorsartariaqarpakka, oqarpoq.

Taamaattumik aappariit Sisimiunut nuupput, taamaalilluni matematikimi, fysikimi kemiimilu piginnaasaminik qaffassaaniarluni aallartilluni. Ukioq ataaseq Sisimiuni najugaqarput. Takorluugaa 2014-imi kiisami piviusunngorpoq, aappariit Aalborgimut nuupput, tassanilu Aalborgs Idrætsuniversitetimi ilinnialerluni. Ukiut pingasut ilinniartooreersoq nulia naartulerpoq, Nukappi Kristiansenillu takorloortakkani alla piviusunngortillugu.

- Ataatanngornissara takorloortuaannarnikuugakku. Piffissap ilaani erninermut atatillugu sulinngiffeqarnikuugama, panigalu qanimut attaveqaqatigiilluarpugut, oqarpoq.

Aappariit Aasiannut nuunniarlutik ilinniakkatillu ukiumi ataatsimi unitsikkallarniarlugit aalajangerput, tassa ilaquttatik qaninnerusinnaajumallugit. Nukappi Kristiansen meeqqat atuarfianni Gammeqarfimmi paarlattaasartutut aallartippoq, ilimaginngisaminillu paasisaqarluni.

- Paasivara ilinniartitsisutut pikkoriffeqarlunga nuannarilluinnarlugulu, Nukappi Kristiansen taama eqqaamasalersaarpoq.

Siunnerfigisaa allanngorpoq aappariillu Danmarkimut uteratik Nuummut nuullutik.

Nukappi Ilinniarfissuarmi ilinnialersussanngorpoq, nulialu nutserisunngorniarluni ilinniarfimmi ilinnialersussanngorluni.

Nutaaliorluni aallarnisaanermut Aningaasaateqarfik

Nukappi Kristiansen Ilinniarfissuarmi ilinniartuutilluni Nutaaliorluni aallarnisaanermut Aningaasaateqarfimmi sulisalerpoq. Aningaasaateqarfiup atuarfiit ilinniarfiillu atuartitsinerminni aallarnisaanermik sammisaqartarnissaannik ikiortarpai.

Ilinniartitsisunngorniap Nukappip ilinniartitsisut sinerissamit tamarmeersut, pikkorissartarpai, malugisinnaallugulu tamanna soqutiginartilluinnarlugu. Kingusinnerusukkut aningaasaateqarfimmi siunnersortitut atorfimmut neqeroorfigineqarpoq. Tamannalu akueralugu.

- Ilinniartitsisunngorniarninni sapaatip akunneri nutaaliorfiusut ingerlattarpavut, sammisarlu taanna soqutigilluinnarpara. Assersuutigalugu meeraallunga atuarfimmi issiaannarsinnaasanngilanga atuakkallu soqutigivallaarnagit. Timinnik aalatitserusunnerusarama. Aallarnisaanermik suliaqarnermi pingaaruteqarpoq meeqqap ukiui piginnaanerilu aallaavigalugit sulinissaq, Nukappi Kristiansen nassuiaavoq itisiliillunilu:

- Ilinniartitsisuujunnaarlunga meeqqamut siunnersuisunngortutut taaneqarsinnaavunga, meerarmi nammineq isumassarsissaaq, meeqqallu isumassarsiaq kisimi pigissallugu. Ilinniartitsisup isumassarsiarinngilaa. Meeqqap nammineq aalajangertussaavaa isumassarsiaq qanoq atorsinnaanerlugu. Tamanna meeqqamut pingaarutilerujussuuvoq, oqarpoq.

Nukappi Kristiansen ullumikkut FFE Kalaallit Nunaanni immikkoortortaqarfimmi pisortaavoq, ukiunilu marlunni atorfigereerlugu.

- Ukiup aappaata affaani kisimiillunga suliffigigakku, taamaattumik suleqatitaaqqammernera nuannaarutigeqaara. Maannakkorpiaq unammisitsinissaq tulleq novembarimi pisussaq piareersaleruttorparput. Tamanna qilanaareqaarput, oqarpoq.

Nukappi Kristiansenip piniarneq nuannarisorujussuuaa.

- Alliguma suli piniartunngorusuppunga, oqarpoq.