Tassa aataga atuakkami”Grønland i krig”-mi
sorsunnersuup aappaani nunaqqatimi isumaat nassuiaramiuk issuarneqarpoq. Kalaallit
danskillu atassuteqaataat misilinneqarpoq, ilaatigut sorsunneq pissutigalugu
danskit politikkiat allanngortingaatsiarneqarmat. Kalaallit Nunaat immikkoorpoq,
nunasiaatillip nunaqavissut nunarsuarmi ajornartorsiutinut ussernartunullu
illersorniarmagu niuertarfimmi kalaallit toqqagassaat taamaallaat tassaapput
pequtissat, kaffit, tupat pisariaqartullu allat annikitsut. Sorsunnermili amerikamiut
sakkutuui nunamut tikimmata danskit politikkiat atorunnaarpoq. Tamatuma
kingorna Amerikami niutarfinniit allatsitsivissat quppernerpassuallit
takussaalerput, ilullillu naasortuut tyggegummillu illoqarfeerannguami Nuummi
750-it missaannik innuttaasulimmi takussaalerput.
Tusagassiortoq kalaaleq naapertorlugu
Kalaallit Nunaat sorsunnerup kingorna USA-mut atalerpat iluarnerussasoq
kalaalerpassuit isumaqarput, aammattaarli USA Amerikamiullu Kalaallit
Nunaanniinnerat pillugu isorinnittoqarpoq.
Tassa aataga atuakkami”Grønland i krig”-mi
sorsunnersuup aappaani nunaqqatimi isumaat nassuiaramiuk issuarneqarpoq. Kalaallit
danskillu atassuteqaataat misilinneqarpoq, ilaatigut sorsunneq pissutigalugu
danskit politikkiat allanngortingaatsiarneqarmat. Kalaallit Nunaat immikkoorpoq,
nunasiaatillip nunaqavissut nunarsuarmi ajornartorsiutinut ussernartunullu
illersorniarmagu niuertarfimmi kalaallit toqqagassaat taamaallaat tassaapput
pequtissat, kaffit, tupat pisariaqartullu allat annikitsut. Sorsunnermili amerikamiut
sakkutuui nunamut tikimmata danskit politikkiat atorunnaarpoq. Tamatuma
kingorna Amerikami niutarfinniit allatsitsivissat quppernerpassuallit
takussaalerput, ilullillu naasortuut tyggegummillu illoqarfeerannguami Nuummi
750-it missaannik innuttaasulimmi takussaalerput.
Tusagassiortoq kalaaleq naapertorlugu
Kalaallit Nunaat sorsunnerup kingorna USA-mut atalerpat iluarnerussasoq
kalaalerpassuit isumaqarput, aammattaarli USA Amerikamiullu Kalaallit
Nunaanniinnerat pillugu isorinnittoqarpoq.
- Aasami siullermili ”taakani” qaamasut
taartullu assigiinngitsut paasereerpaat, efterskolemi forstanderi Mikael Gam atuakkami
oqaluttuarpoq.
Issuarneqartoq atiminik taasinngitsoq alla, kalaalleq
amerikamiunut attaveqakulasoq oqarpoq:
- Qarasaqanngitsutut oqaluuttarpaannga.
Tassa Peter Harmsenip atuakkiaani ”Grønland i
Krig, spillet om Arktis 1939-45”-mi isummersuutit ilaat.
Oqaluttuaq takorlooruminartoq
Amerikamiut Kalaallit Nunaannut tikinnerat
uissuumminarpoq. Sakkutuut umiartortut Nuutoqqami Nuummiittumi katersuullutik
piareermata illoqarfimmiut tamarmik katersuussimasut anaanaga, 1930-mi
inunngortoq, oqaluttuarpoq. Anaanami saniani nikorfalluni inuunermini siullermeerluni
angummik taartumik amilinnik takuvoq. Tupalluni arnami kjolia nusuppaa
unukkullu inunngorsimanersoq aperalugu. Oqaluttuaq taanna tusaagaangakku
sorsunneq takorlooruminartittarpara. Inuup isiginnittaasianiit oqaluttuaavoq.
Taamatuttaaq Peter Harmsenip atuakkiaa
Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuamut takorlooruminarsitseqataasunik
inuttarpassuaqarpoq. Ilaatigut præsidentit, atorfilittat, politikerit,
piniartut umiartortullu, tamarmik sunniuteqarlutillu inooqataasimasut
naapippagut. Inuikt aqqi, sumiiggiit, piffissat, sila anorilu oqaluttuamik
takorlooruminarsititsipput. Atuakkap ilaani oqaloqatigiinnerni tusarnaartutut
misigalungalu eqqarsaatersuutit aalajangiussallu Kalaallit Nunaannut
aalajangiisuusut paasisaqarfigaakka.
Danmarkimiit USA-mut aallartitap Henrik
Kauffmannip Kalaallillu Nunaanni naalakkat marluusut Eske Brunip aamma Aksel
Svanep pissaaneqarniuunnerat atassuteqarnerit, peqqusersussuseq imminullu
iluaqusersorluni isertuullugu isumaqatigiissusiorneq pillugu misissugassaqqipput.
Tamanna Henrik Kauffmannip pikkoriffigaa, tassami piviusumik taassagaanni
ukiuni sorsuffiusuni Kalaallit Nunaanni qanoq pisoqarneranut kisiartaalluni
naalakkersuivoq. Taassuma angusaasa ilagaat 1941-mi apriilip 9-ani USA-p
”mittarfiliorlunilu mittarfeqarnermik ingerlatsisinnaanngorlugu, timmisartunut
suluusalinnut immamiit tingillutillu immamut missinnaasunut
mittarfiliorsinnaanngorlugu silasiorfiliorsinnaanngorlugulu”
isumaqatigiissummik atsioqatiginera. Tamanna USA-p ullumikkut Avanersuarmi
”Pituffik Space Base”-mik taaneqartartumik, piviusumik oqaraanni
isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarsinnaanngitsoq tunngavigalugu, sakkutooqarfeqarneranut
pissutaavoq.
Sorsunnermi eqqissinermilu
Kalaallit Nunaannik soqutigisaqarnermut
tunngatillugu sorsuttoqarnersoq eqqissineqarnersorluunniit
apeqqutaavallaanngitsoq Peter Harmsenip atuakkiaani erserpoq. Pilersaarusiornermut
naapertuuttumik inissisimaneq, aatsitassaqaratarsinnaanera tassungalu
atatillugu takorluukkat tusangiasaarutillu allat Kalaallit Nunaata nunanit
allanit eqqumaffigineqarneranut annertusaataapput. Sorsunnersuup aappaani
eqqumaffigineqartut aalajangersimanerusut tassaapput kryolit
aluminiumiliornermi atorneqartussiaq aamma silasiorfiit.
Nunat tamalaat siammasissumik eqqarsarluni
iliuusaasa Kalaallit Nunaannut nunasiaataasumut sunniuteqarsimaneri atuarlugit
eqqarsaallannarput. Oqaluttuami soorlu ullumikkut
inissisimaffimmukariartuaarnermi taamungaannaq pisunik aqqusaagaqartoqarsimasoq.
Kielimi 1814-imi eqqissiinissaq pillugu
atsioqatigiittoqarmat Kalaallit Nunaat tuluit ilaatigut akuliunnerisigut
Danmarkimut ilaaginnartussanngortinneqarpoq. Assersuut alla tassaavoq De
Vestindiske Øer 1917-imi USA-mut tunineqarneri, tassani Kalaallit Nunaat
tamarmi namminersortutut Danmarkimut ilaasutut isumaqatigiissummi
nalunaarsorneqarsimavoq. Taamaammat nuna avinneqarsinnaananilu
tunineqarsinnaasimanngilaq.
USA-p tamanna sioqqullugu Louisiana 1803-mi,
New Mexico 1853-imi Alaskalu 1867-imi pisiarinikuusimavai.
Amerikami præsidentip Andrew Jacksonip
Kalaallit Nunaat 1832-imi pisiarissallugu soqutigisimavaa, 1946-milu Kalaallit
Nunaat kuultit issoqqaarissuliat 100 millionit dollarinik nalillit atorlugit
pisiarissallugu neqerooruteqartoqarpoq, taamaammat Donald Trumpip 2019-imi
assinganik isumassarsiaa takornartaanngilaq.
Piffissat ilaanni maluginiarneqartarnerput
isitta kajortuunerinik pissuteqanngilaq. Kalaallit Nunaat taamani – massakkullu
– nioqqutissaavoq soqutiginnittunit arlalinnit pisiarineqariartarsimasoq; sorsunnerup
nalaani ilaatigut Norgemi oqaaseqartartumiit nuimasumiit Knut Hamsunimiit, atuakkiortumit
nazistiusumiillu.
Haagimi 1933-mi aalajangiussaq, Norgep Tunumik
tiguaanerata inatsisinik unioqqutitsiffiuneranik aalajangiiffiugaluartoq Norgep
nunatta ilaa pigerusulluinnarsimavaa.
Monroe
USA-mi soqutigisanut nalunaarsorsimaffimmi,
Monroedoktrinimik taaneqartartumi, Kalaallit Nunaat sorsunnersuup aappaata
nalaani ilaavoq. Sorsunnerup aallartinnerani, Pearl Harborip saassunneqarnera
USA-p sorsunnermut ilanngunneranut peqqutaasoq sioqqullugu, tyskit USA
sakkutuut silasiorfiilluunniit atorlugit qanillivallaassanagu nalorpasinngilaat.
Atuakkami”Grønland i krig”-mi
nalunaarsorsimaffiup amerikamiut isiginnittaasiat maleqqissaarlugu
naapertoqqissaarlugulu aqunneqarnera paasisatsialaavoq. Kinaluunniit, tassa
KINALUUNNIIT, Kalaallit Nunaanni tumminiarsarissanngilaq. Soorunami
tyskiunngitsut, aammali Canadaanngitsoq Tuluit Nunaajunngitsorlu. Kingullertut
taaneqartut suleqatigiinnerat tuluit amerikamiut soqutigisaannut ilungersorluni
ilanngunniarfittut isigineqarpoq. Nunat ikinngutinnersut, suleqatit, taamak
sorsuppalaartigisumik isigineqarnerat Washingtonimi, Ottawami Londonimilu pisoq
tupinnarpoq.
- Sorsunnerup angerlarsimaffitsinnut
apuunnissaa pinaveersaartipparput … tamannalu George Washingtonip
naalakkersuineraniilli issuagaavoq, præsident Roosevelt Kalaallit Nunaat
tiguarniarlugu sakkutooqarnikkut piareersarnerit aallartimmata oqarpoq.
Tassunga ilanngullugu sakkutooqarnermi
najoqqutassaq, amerikamiut imminnut sorsunneranneersoq, alla piareersimavoq. USA-p
qanorluunniit pisoqaraluarpat nunami sorsuttoqaqqunngilaa. USA-p sorsunneri
nunap killingata avataani pisassapput. Tamanna piviusunngorsimasoq ullumikkut
takusinnaavarput.
Peter Harmsenip atuakkiaani Kalaallit Nunaata
oqaluttuarisaanera qulaaniit isiginnilluni inunnulli imminnut toqunniarlutik
kiinnerfigisimasunut qanilluni takutinneqarpoq. Tamanna paasisaqarfigeqaara.
