Katersugaasivik ajortumeerneqartoq

Umiarsuaq takornariartaat »SH Vega« marlunngormat Ivittuut eqqaanni kisarpoq, ilaasunillu 272-usunit amerlasuut nunamut ikaarlutik illoqarfimmut piiaaffiusimasumut qimanneqarsimasumut takuniaallutik. »SH Vega«-p tikinneratigut umiarsuit takornariartaatit arfineq pingasut katillugit 3.736-nik ilaasullit illoqarfik aatsitassarsiorfiusimasoq ukioq manna tikippaat.

Naak »kuultimik qaqortumik« qalluineq 1987-mi taamaatinneqaraluartoq, taamaattoq Ivittuunik orsugissamillu oqaluttuamik soqutiginninneq suli piuvoq. Illoqarfiusimasumi itersarsualimmi suli takusassaqaqaaq, piiaaffiusimasumulli illoqarfiusimasumullu paasinninnissamut periusissaq amigaataalluni.

Inuerunnera ilutigalugu Ivittuuni piiaaffimmik atortussiassanillu katersugaasiviup imai 2014-mi containerinut poortorneqarput – atortussiassanillu nunatsinnilu aatsitassarsiorneq pillugu katersat immikkuullarissut oqaluttuarlu immikkuullarissoq suli puigorneqanngillat. Ukiuni qulini containerimiitinneqarneranni katersugaasiviup sumi inissinneqarnissaanik arlalinnik siunnersuuteqartoqartarpoq. Namminersorlutik Oqartussat tikeraanut qitiusoqarfinnut arfinilinnut siunnersuutaannut Nuummi Royal Arctic Linep pisortaqarfitoqaata allaffiani pinngortitamut ujarassiornermullu qitiusoqarfik ilaavoq, tassanilu nunarsuarmi inuuneq siulleq oqaluttuarineqartussaavoq. Tikeraanut qitiusoqarfiit pillugit pilersaarutit ullumikkut politikikkut aaqqissuuteqqinneqarput, Ilulissanilu qitiusoqarfik kisimi ammavoq.

Kommuneqarfik Sermersuup katersugaasivimmik Paamiunut nuussinissamik pilersaarutaa tigussaaneruvoq, kommunillu 2023-mut missingersuutaani suliassamut 1,5 millionit immikkoortinneqarput – 1 millionit pilersitseqqinnermut millionillu affai ukiumoortumik ingerlatsinermut atugassanngortinneqarlutik.

Paamiuni KGH-p quersuatoqaa B-56 1931-mi sanaaq katersugaasivissatut toqqarneqarpoq, illuli ilimagineqaqqaartutulli katersugaasivittut atussallugu naleqqutsiginngilaq. Natianit qilaamut 215 centimeteriuvoq, illunullu malittarisassani 250 centimeteriunissaa piumasaqaataalluni. B-56 tamakkerlugu iluarsartuullugulu allanngortiterneqartariaqarpoq, nuunnissaalu taamaalilluni millioniinnarnik akeqarnani 5.353.242 koruuninik akeqassaaq. Meeqqanut atuarfinnullu ingerlatsiviup aningaasat piginngilai, kommunalbestyrelsilli aggustip 28-anni ataatsimiinnerani katersugaasiviup Paamiuni pilerseqqinneqarnissaata ukiaru 2025-mut missingersuutinik suliaqarnermut ilaatinneqarnissaa politikikkut isumaqatigiissutaavoq.

Nuummi Paamiunilu sumiiffinni katersugaasiviit pisortaata Vinni Birkedalip piiaaffimmik atortussianullu katersugaasiviup Paamiunut inissinneqarnissaanik kommunalbestyrelsip tapersiinera nuannaarutigaa.

– Paamiormiut amerlasuut Ivittuuni sulisimapput, umiarsuillu takornariartaatit Paamiunut piiaaffimmullu Ivittuunut tikinneranni orsugiak pillugu oqaluttuaq tamakkerlugu oqaluttuarineqassaaq, Vinni Birkedal Sermitsiamut oqarpoq. Paamiut umiarsuarnik takornariartaatinik qulinik 7.695-inik ilaasulinnik ukioq manna tikinneqartussaavoq.

Nuna tamakkerlugu sumiginnaaneq

Ivittuuni Piiaaffimmik Atortussiassanillu katersugaasivik aggustip 15-ianni 2006-imi atorfillit inissiarisimasaanni »Valhal«-imik taagorneqartumi ammarneqarpoq.

Ivittuut Kommunianni borgmesteri Per Nukaaraq Hansen (siulittaasoq) kiisalu ujarassiuut Karsten Secher aamma Bjarne Ljungdahl siulersuisuniipput.

Katersugaasivimmi ujaqqat atortussiassanik akullit nunatsinneersut katersorneqarput, taakkulu nunarsuup sinnerani asseqanngillat, Københavnimiluunniit Geologisk Museumimi. Peqatigisaanik katersugaasiviup sakkut, qalipakkat, atuakkat, allagaatit, ullorsiutit assilisallu Ivittuuni nunattalu sinnerani aatsitassanik qalluinermik uppernarsaasiisut katersorpai.

Katersugaasivimmut piginnaatitsissut naapertorlugu katersugaasivik Ivittuuni angerlarsimaffeqarpoq, atortuutillu amerlanertigut illoqarfimmi aatsitassarsiorfiusimasumi paarineqarnissaat piumasaqaasiullugu tunniunneqartarput. Paamiunut inissinneqarnerani tunissutit nalituut arlallit utertinneqarnissaannik katersugaasivimmut piumasaqarsinnaaneq aarlerinarpoq.

Katersugaasivimmut suliniuteqartutut Bjarne Ljungdahlip Paamiunut nuussinissamik kommunip pilersaarutaa nunatta katersugaasivimmik Nunatta tamarmi katersugaasiviatut akuerineqartariaqartutut isigisaminik sumiginnaanertut taavaa.

– Katersugaasivik sumiiffimmi katersugaasiviunngilaq, nunali tamakkerlugu piiaaffinnut atortussianullu katersugaasiviulluni, katersugaalu kulturikkut oqaluttuarisaanermik pinngortitamillu ilisimatusarnermik imaqarput, Bjarne Ljungdahl Sermitsiamut oqarpoq. Ivittuunik ammaaqqinnissaq maannakkorpiaq pilersaarutaanngilaq, maannakulli sakkutooqarfiusimasumi inuit nakkutilliisut pingasut najugaqarput, sumiiffiulli ilisimatusarnermi, takornariartitsinermi aatsitassarsiornermiluunniit ingerlatsiviuleqqinnissaa suli takorloorneqarpoq.

Bjarne Ljungdahlip inissiivissat allat marluk taavai.

– Katersugaasivik ilisimatusarnermut ilinniartitsinermullu katersugaasiviuvoq, tassanilu ilisimatusartut ilinniartullu kisimik pinnatik aammali ujaqqanik pinnersaasiortartut ilisimasanik pissarsiorlutillu isumassarsiortartussaapput. Katersat Nuummi Ilimmarfimmi, pinngortitaleriffimmi, ilinniarnertuunngorniarfilimmi ujaqqanillu pinnersaasiortut sikkeriartorfianni iluaqutaalluarsinnaapput. Sisimiuni aatsitassarsiornermut atuarfik inissiivissatut aamma periarfissaavoq, taannami atuartitsinermi atorneqartartunik amerlasuunik ujaqqanik katersaateqarami. Piiaaffimmik atortussianillu katersugaasiviup inissaq 400 kvadratmeterinik annertussusilik pisariaqartissagaa, Bjarne Ljungdahlip missingerpaa.