Umiarsuaq takornariartaat »SH Vega« marlunngormat Ivittuut
eqqaanni kisarpoq, ilaasunillu 272-usunit amerlasuut nunamut ikaarlutik
illoqarfimmut piiaaffiusimasumut qimanneqarsimasumut takuniaallutik. »SH Vega«-p
tikinneratigut umiarsuit takornariartaatit arfineq pingasut katillugit
3.736-nik ilaasullit illoqarfik aatsitassarsiorfiusimasoq ukioq manna tikippaat.
Naak »kuultimik qaqortumik« qalluineq 1987-mi taamaatinneqaraluartoq,
taamaattoq Ivittuunik orsugissamillu oqaluttuamik soqutiginninneq suli piuvoq.
Illoqarfiusimasumi itersarsualimmi suli takusassaqaqaaq, piiaaffiusimasumulli
illoqarfiusimasumullu paasinninnissamut periusissaq amigaataalluni.
Umiarsuaq takornariartaat »SH Vega« marlunngormat Ivittuut
eqqaanni kisarpoq, ilaasunillu 272-usunit amerlasuut nunamut ikaarlutik
illoqarfimmut piiaaffiusimasumut qimanneqarsimasumut takuniaallutik. »SH Vega«-p
tikinneratigut umiarsuit takornariartaatit arfineq pingasut katillugit
3.736-nik ilaasullit illoqarfik aatsitassarsiorfiusimasoq ukioq manna tikippaat.
Naak »kuultimik qaqortumik« qalluineq 1987-mi taamaatinneqaraluartoq,
taamaattoq Ivittuunik orsugissamillu oqaluttuamik soqutiginninneq suli piuvoq.
Illoqarfiusimasumi itersarsualimmi suli takusassaqaqaaq, piiaaffiusimasumulli
illoqarfiusimasumullu paasinninnissamut periusissaq amigaataalluni.
Inuerunnera ilutigalugu Ivittuuni piiaaffimmik atortussiassanillu
katersugaasiviup imai 2014-mi containerinut poortorneqarput –
atortussiassanillu nunatsinnilu aatsitassarsiorneq pillugu katersat
immikkuullarissut oqaluttuarlu immikkuullarissoq suli puigorneqanngillat. Ukiuni qulini containerimiitinneqarneranni katersugaasiviup sumi
inissinneqarnissaanik arlalinnik siunnersuuteqartoqartarpoq. Namminersorlutik Oqartussat
tikeraanut qitiusoqarfinnut arfinilinnut siunnersuutaannut Nuummi Royal Arctic
Linep pisortaqarfitoqaata allaffiani pinngortitamut ujarassiornermullu
qitiusoqarfik ilaavoq, tassanilu nunarsuarmi inuuneq siulleq
oqaluttuarineqartussaavoq. Tikeraanut qitiusoqarfiit pillugit pilersaarutit
ullumikkut politikikkut aaqqissuuteqqinneqarput, Ilulissanilu qitiusoqarfik
kisimi ammavoq.
Kommuneqarfik Sermersuup katersugaasivimmik Paamiunut nuussinissamik
pilersaarutaa tigussaaneruvoq, kommunillu 2023-mut missingersuutaani
suliassamut 1,5 millionit immikkoortinneqarput – 1 millionit
pilersitseqqinnermut millionillu affai ukiumoortumik ingerlatsinermut
atugassanngortinneqarlutik.
Paamiuni KGH-p quersuatoqaa B-56 1931-mi sanaaq katersugaasivissatut
toqqarneqarpoq, illuli ilimagineqaqqaartutulli katersugaasivittut atussallugu
naleqqutsiginngilaq. Natianit qilaamut 215 centimeteriuvoq, illunullu
malittarisassani 250 centimeteriunissaa piumasaqaataalluni. B-56 tamakkerlugu
iluarsartuullugulu allanngortiterneqartariaqarpoq, nuunnissaalu taamaalilluni
millioniinnarnik akeqarnani 5.353.242 koruuninik akeqassaaq. Meeqqanut atuarfinnullu ingerlatsiviup aningaasat piginngilai,
kommunalbestyrelsilli aggustip 28-anni ataatsimiinnerani katersugaasiviup
Paamiuni pilerseqqinneqarnissaata ukiaru 2025-mut missingersuutinik
suliaqarnermut ilaatinneqarnissaa politikikkut isumaqatigiissutaavoq.
Nuummi Paamiunilu sumiiffinni katersugaasiviit pisortaata Vinni Birkedalip piiaaffimmik
atortussianullu katersugaasiviup Paamiunut inissinneqarnissaanik
kommunalbestyrelsip tapersiinera nuannaarutigaa.
– Paamiormiut amerlasuut Ivittuuni sulisimapput,
umiarsuillu takornariartaatit Paamiunut piiaaffimmullu Ivittuunut tikinneranni
orsugiak pillugu oqaluttuaq tamakkerlugu oqaluttuarineqassaaq, Vinni Birkedal
Sermitsiamut oqarpoq.
Paamiut umiarsuarnik takornariartaatinik qulinik 7.695-inik ilaasulinnik ukioq
manna tikinneqartussaavoq.
Nuna tamakkerlugu sumiginnaaneq
Ivittuuni Piiaaffimmik Atortussiassanillu katersugaasivik aggustip 15-ianni 2006-imi
atorfillit inissiarisimasaanni »Valhal«-imik taagorneqartumi ammarneqarpoq.
Ivittuut Kommunianni borgmesteri Per Nukaaraq Hansen (siulittaasoq) kiisalu
ujarassiuut Karsten Secher aamma Bjarne Ljungdahl siulersuisuniipput.
Katersugaasivimmi ujaqqat atortussiassanik akullit nunatsinneersut katersorneqarput,
taakkulu nunarsuup sinnerani asseqanngillat, Københavnimiluunniit Geologisk
Museumimi. Peqatigisaanik katersugaasiviup sakkut, qalipakkat, atuakkat,
allagaatit, ullorsiutit assilisallu Ivittuuni nunattalu sinnerani aatsitassanik
qalluinermik uppernarsaasiisut katersorpai.
Katersugaasivimmut
piginnaatitsissut naapertorlugu katersugaasivik Ivittuuni
angerlarsimaffeqarpoq, atortuutillu amerlanertigut illoqarfimmi
aatsitassarsiorfiusimasumi paarineqarnissaat piumasaqaasiullugu
tunniunneqartarput. Paamiunut inissinneqarnerani tunissutit nalituut arlallit
utertinneqarnissaannik katersugaasivimmut piumasaqarsinnaaneq aarlerinarpoq.
Katersugaasivimmut suliniuteqartutut Bjarne Ljungdahlip Paamiunut
nuussinissamik kommunip pilersaarutaa nunatta katersugaasivimmik Nunatta
tamarmi katersugaasiviatut akuerineqartariaqartutut isigisaminik
sumiginnaanertut taavaa.
– Katersugaasivik sumiiffimmi katersugaasiviunngilaq,
nunali tamakkerlugu piiaaffinnut atortussianullu katersugaasiviulluni,
katersugaalu kulturikkut oqaluttuarisaanermik pinngortitamillu
ilisimatusarnermik imaqarput, Bjarne Ljungdahl Sermitsiamut oqarpoq.
Ivittuunik ammaaqqinnissaq maannakkorpiaq pilersaarutaanngilaq, maannakulli
sakkutooqarfiusimasumi inuit nakkutilliisut pingasut najugaqarput, sumiiffiulli
ilisimatusarnermi, takornariartitsinermi aatsitassarsiornermiluunniit
ingerlatsiviuleqqinnissaa suli takorloorneqarpoq.
Bjarne Ljungdahlip inissiivissat allat marluk taavai.
– Katersugaasivik ilisimatusarnermut ilinniartitsinermullu katersugaasiviuvoq,
tassanilu ilisimatusartut ilinniartullu kisimik pinnatik aammali ujaqqanik
pinnersaasiortartut ilisimasanik pissarsiorlutillu isumassarsiortartussaapput.
Katersat Nuummi Ilimmarfimmi, pinngortitaleriffimmi,
ilinniarnertuunngorniarfilimmi ujaqqanillu pinnersaasiortut sikkeriartorfianni
iluaqutaalluarsinnaapput. Sisimiuni aatsitassarsiornermut atuarfik inissiivissatut
aamma periarfissaavoq, taannami atuartitsinermi atorneqartartunik amerlasuunik
ujaqqanik katersaateqarami.
Piiaaffimmik atortussianillu katersugaasiviup inissaq 400 kvadratmeterinik
annertussusilik pisariaqartissagaa, Bjarne Ljungdahlip missingerpaa.
