Kalaallit Nunaani qimussimik sukkaniunnerit annersaanni
ukiut tamaasa ingerlanneqartartumi Avannaata Qimussersuani 40 kilometerit
missaannik isorartortigisoq ingerlaarfigineqartarpoq.
Ukiorli manna apriili
aallartilaarpat Qaanaami qimussimik sukkaniunneq nutaaq ingerlanneqalerpat,
ulluni pingasuni 170 kilometerinik isortutigisoq ingerlaarfigineqassaaq,
taamaalilluni qimussimik isorartunerpaamut sukkaniunneq aningaasarpassuarnik
pinnattaassartalik nunatsinni siullerpaamik ingerlanneqassaaq.
Kalaallit Nunaani qimussimik sukkaniunnerit annersaanni
ukiut tamaasa ingerlanneqartartumi Avannaata Qimussersuani 40 kilometerit
missaannik isorartortigisoq ingerlaarfigineqartarpoq.
Ukiorli manna apriili
aallartilaarpat Qaanaami qimussimik sukkaniunneq nutaaq ingerlanneqalerpat,
ulluni pingasuni 170 kilometerinik isortutigisoq ingerlaarfigineqassaaq,
taamaalilluni qimussimik isorartunerpaamut sukkaniunneq aningaasarpassuarnik
pinnattaassartalik nunatsinni siullerpaamik ingerlanneqassaaq.
Taannalu
Qaanaami eqqaanilu takornariaqarnermut siunissami qaninnerpaami
iluaqutaalernissaa aaqqissuisut neriuutigaat.
Isorartunerpaaq
Qaanaami qimussimik sukkaniunneq Inughuit Qimussersuat ukiut
tamaasa ingerlanneqartartoq ukioq manna ingerlanneqassanngilaq, tassungalu
taarsiullugu sukkaniunneq nutaaq 170 kilometerinik isorartutigisoq
ingerlanneqassasoq, Qaanaami qimussertartut peqatigiiffianni Qimuggeq-mi
siulittaasoq Ujuut Olsen oqarpoq.
- Ullut pingasut atorlugit isorartuumut qimussumik
sukkaniuttarnerup aallarnisarneqarnissaa ukiualunni peqatigiiffitsinni
eqqartortareerlutigu piviusunngortinneqartariaqartoq siorna aaliangiupparput.
- Qaanaami nunaqarfiinilu piniartut ullut arlallit
qimussimik angalallutik piniariartarput, taamaattumik isorartuumut qimusserneq
qangaaniilli atorneqarpoq, tassungalu naleqquttumik qimussimik sukkaniunnermik
aallartitsisoqarnissaa pissusissamisoorsorisimavarput.
- Ulloq siulleq Qaanaamiit Qaanaap Kangerluani
nunaqarfimmut Qeqertanut ingerlaartoqassaaq, taannalu 70 kilometerit missaanik
isorartussuseqarpoq. Sukkaniuttut tassani unnuissapput aqaguanilu Qaanaamut
utissallutik. Ullut pingajuanni Qaanaap eqqaani 30 kilometerinik
isorartutigisumik sukkaniutissapput, angusallu katinneranni sukkakkanerpaajusimasoq ajugaassaaq, taanna
oqarpoq.
Siullermik Qaanaamiik Siorapalummut, Siorapalummiik
Qeqertanut, Qeqertaniillu Qaanaamut ulluni pingasuni sukkaniunnissaq
eqqarsaataasimagaluarpoq, taannali isorartuallaartoq nalilerneqarsimavoq.
Aningaasarpassuit pinnattaassaasut
Qimussimik sukkaniunnissamut KNI aamma Thule Fonden annertunerpaamik
aningaasaliisuupput, taassuma saniatigut Royal Greenland Air Greenlandilu aamma
aningaasaliipput. Aammali Qaanaami qimussertartut peqatigiiffiat
aningaasaateqarluartoq, Ujuut Olsen oqarpoq.
- Qimuggeq
aningaasanik katersuiniarluni ilaatigut bingortitsillunilu qititsisarpoq,
peqatigiiffillu aningaasaqarnikkut pitsaasumik inissisimavoq.
- Qimussimik
sukkaniunnissaq sakkortummat peqataasunut pinnattaasut tassunga
tulluuttuusariaqartut isumaqarpugut, taanna oqarpoq.
Pinnattaassat siulliit 30.000 kroniupput, taassumalu
saniatigut Air Greenlandimut angalanissamut 15.000 kronit ilaassapput. Tullii
25.000-it, pingajui 20.000-it, sisamaat 15.000-it, tallimaallu 10.000 kronit
pinnattaassaassapput, peqataasullu arfernanniik sinneri 1.000 kronimik
pinnattaassaqassallutik.
Takornariaqarnermut iluaqutaassasoq
Qimussumik isorartuumut sukkaniuttarnerup
ineriartortinnissaa pilersaarutaasoq, tamannalu siunissami takornariaqarnermut
iluaqutaalersinnaasoq, Ujuut Olsen isumaqarpoq.
- Ulluni arlalinni isorartuumut takornariassanik
alupaarluni sukkaniutitsisalernissaq takorluukkatsinnut ilaavoq, tamannalu
Qaanaami eqqaanilu takornariaqarnermut iluaqutaalluarsinnaavoq.
- Aprilimi sukkaniunneq ingerlanneqareerpat
nalilersuissaagut, takornarissallu peqataatillugit sukkaniunnerup
ingerlanneqarnissaa pillugu avammut nittarsaassinerit aallartinnissaat
naatsorsuutigaarput, taanna oqarpoq.
Illoqarfinniit allaniit peqataarusullutik nalunaartut
arlaqarput, kisiannili sukkaniunnissaq pisortaniit
aningaasaliiffigineqarnikuunngimmat angalanermi aningaasartuutit namminneq
akilertariaqassagaat, tamannalu uggornartoq. Ujuut Olsen oqarpoq.
Sukkaniunnersuup atissaanik maannakkut unammisitsisoqarpoq. Tips
& Lotto pulje C-p Thulefondillu aningaasaliinerisigut martsip 26-aniit
aprilip aallaqqaataaanut Qimuggeq Festival aamma ingerlanneqassaaq.
Pinnattaassat soqutiginnilersitsisut
Qaanaami aalisartoq piniartorlu Markus Hansen Avannaata
Qimussersuanut siullermeerluni siorna peqataavoq, taassumalu saniatigut Inughuit
Qimussersuannut Pituffik Space Base-milu qimussimik sukkaniunnernut
peqataasarluni.
- Qaanaamiik Qeqertanut sikukkut naliginnaasumik 5
tiimit missaanni qimussimik ingerlasoqartarpoq, kisinnili sukkaniunnermi 3
tiimit ataallugit immaqa ingerlasoqarsinnaassaaq.
- Malunnarpoq soqutigineqarluartoq, tassungalu
pinnattaassat amerlaneri aamma peqqutaaqataasinnaavoq, taanna oqarpoq.
Qaanaami qimussertarneq suli atugaalluarpoq,
taamaakkaluartoq utoqqasaajunerusut qimussertartut taassuma oqaatigaa.
