Aqissiaq Nuka Semsen piviusulersaarummi ”Life on the Edge”-mi pingaarnertut inuttaavoq, taanna Nuuk International Filmfestivalimi qaammatit marluk matuma siorna takuteqqaarneqarpoq.
Piviusulersaarut festivalimut ammaasuuvoq, tassanilu Aqissiaq Nuka Semseni sinerissami angalalluni, nunap pinngortitarsuani kusanaqisumi ingerlaarnera, inunnik eqqarsartaatsimikkut pikkunartorsiortunik ikiuiniarluni sulinera malinnaavigaarput.
Angut taanna kinaanersoq paasisaqarfiginerulaariartigu.
Aqissiaq Nuka Semsen – ukiut 32-t matuma siorna – juulip aqqarngani 1992-imi inunngorpoq. Tasiusami, Kujataani Tasermiut qanittuani, peroriartorpoq.
- Tasiusami meeraanera kingumut qiviaraangakku pilluaammertarpunga. Kiffaanngissuseqarnermut, ataatsimoornermut namminiunermullu atassusertarpara, oqaluttuarpoq.
Aqissiaq Nuka Semsen qatanngutigiinnit arfineq-marlunninngaanneersuuvoq. Marluliaqarpoq qatanngutigiinnilu akulliullutik.
Angajoqqaavi Maren Egede Semsenilu tamarmik Tasiusameersuupput.
Nunaqarfimmi meeraaneq inuunermini pilluarnarnerpaatut isigaa. Inuttaanut isumalimmik eqqartuigaangami isikkua qaammartutut qiimmaallattutullu pisarpoq.
Tasiusaq meeqqeriveqaranilu atuareernerup kingorna ornittagaqanngimmat Aqissiaq meeraqatinilu nammineertorujussuusarput.
- Immitsinnut sammisaqartittuaannarpugut. Tasermi naluttarpugut, nuniattarpugut, sikumi aalisartarpugut imaluunniit pinngortitami pinnguartarluta, Aqissiaq Nuka Semsen oqaluttuarpoq.
Meeqqat atuarfianni malinnaaniapiloortarpoq. Unilluni issianissaq tiguartisimanissarlu unammillernartorujussuupput. Pikkorissuuvorli angusarissaartuullunilu.
- Ilinniakkeriuaannartuuvunga, aammali eqiasuttortaallunga, eqqaamasalersaarpoq.
Taamani savaatilinngorusulluni takorluugaraa.
Aqissiaq Nuka Semsen 13-inik ukioqartoq ilaqutariit Nanortalimmut nuupput. Ilaqutariit sorlaqarfimminniit nuunnissaannik aalajangerneq arlalinnik pissuteqarpoq. Siullertut Tasiusami meeqqat atuarfiat 7. klasse tikillugu taamaallaat atuarfiusinnaavoq. Aappaattut angutaat suliffeeruppoq anaanaalu nutaanik misileraarusulluni.
Nunaqarfimmi inuunermiit inissianut
- Angerlarsimaffiup sungiusimasap qimannera artornarpoq unammillernarlunilu. Uannut anniaataavoq. Ima eqqaamatigaara soorlu ippassaq pisimasutut, Aqissiaq Nuka Semsen oqarpoq.
Taanna marlulianilu avissaarlutik immikkut klasseqalerput. Angutaat kilisaammi inuttaalerpoq ilaqutariillu inissiani najugaqalerlutik. Suut tamarmik nutaajupput. Nukappiaqqamut 13-inik ukiulimmut illuatungaanik sungiusimasalimmut allanngorneq annertooq.
- Qujanartumik ikinngutitaartorpugut, timersornermillu aallutaqalerluta. Suut tamarmik ajortuinnaanngillat, nuannersortanik ulikkaarpoq, oqarpoq.
Aqissiaq Nuka Semsenip meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Danmarkimut Jyllandip avannaanut efterskoleriarpoq.
Atisaminik nammineerluni errorsisartussanngorpoq, niuerniarluni, kigutigissaateqarnissani quliuteqarnissanilu nammineq isumagisussanngorlugit.
- Danmarkimi aamma juullisiorpunga, angaara maanna peerunnikoq Danmarkimi taamani najugaqarmat. Piffissaq taanna nammineersinnaanermik ilinniarfigaara. Nukittusariaqarpunga tunniutiinnarnanga, Aqissiaq Nuka Semsen oqarpoq.
Efterskole naammassigamiuk Nanortalimmut uterpoq. Sussanerluni ilisimanngilaa. Piffissap ingerlanerani assigiinngitsuni sulillattaavoq. Aammali allamik tinguartiffeqarluni. Atornerluisuuneq.
- Inuit tassanngaanneersut ilagisalerpakka. Iliuuserisimasakka tamakkiisumik akisussaaffigaakka, allat pisuutinniarsarinngilakka. Taakkuli akuuffigilerpakka, oqarpoq.
Isikkua eqqissisimavoq. Taama inuusimanini allanut oqaluttuarissallugu sungiusimagaa malunnarpoq.
Aalakoornartoq, hashi persuttaarnerlu Aqissiaq Nuka Semsenip inuunerani ima akuulertigaat pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussassanngortinneqarluni. 18-inik ukioqarluni.
Allannguisoq
Naqqannissimasutut misigaaq, sunaluunniit soqutaajunnaarpoq. Inuunissamik pissutissaaruttutut misigaaq. Sorsullunili.
Aqissiaq Nuka Semsen qaammatit arfineq-pingasut qaangiummata misiliutaasumik iperagaavoq.
- Inuunera allatut atussallugu tassani aalajangerpunga. Qamani sorsuutima tarnikkullu ikima iperarnissaannut naqqanneqqaartariaqarsimavunga. Inuttut pitsaasoorusullunga aalajangerpunga, oqarpoq.
Aqissiaq Nuka Semsenip inuunini qanoq atussanerlugu eqqarsaatersuutigilerpaa.
- Qanoq eqqaamaneqarusuppunga? Inoqatinnut, ilaquttannut, nunaqqatinnut nunannullu suut sunniuteqaqataaffigerusuppakka? Aqissiaq Nuka Semsen oqaluttuarpoq.
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfik taakkunanilu paarsisut qimakkamigit aallaqqaataaniit aallartittutut isigaaq. Allaffimmiunngorniarluni ingerlaannaq ilinniartunngorpoq. 19-inik ukioqarluni.
- Attaveqaatigissaarpunga. Ilaqutariit amerlasuujuvugut, ajunngitsuni ajortunilu tapersersorpaannga aamma timersoqatigisartakkakka puiunngilakka. Uannut ilusilersueqataasuupput, inuunermillu taassumalu siunertaanut isiginnittaasinnut allanngueqataapput.
Ilinniarnerata nalaani ikinngutiginerpaasaa imminut toquppoq.
- Uannut allannguivoq. Kalaallit Nunaata aaqqissuussaaneranut isiginnittaasera allanngorpoq. Aaqqissuussaanermut isornartorsiuisunngorpunga. Suut tamaasa ajortuusutut taanngilakka, kisiannili eqqarsartaatsikkut peqqissutsimut tunngasunut sullissineq amigaateqarpoq, nassuiaavoq.
Aqissiaq Nuka Semsenip ilinniarnini naammassigamiuk inuusuttunut siunnersuisunngorpoq. Aappartaarpoq ernertaarlutillu. Ernermi arnaa maanna inooqatiginngilaa. Taakku Qeqertarsuarmi najugaqarput Aqissiaq Nuka Semsenilu Aasiammiuulluni.
Sulinerminut atatillugu imminut toquttarnerup pinaveersaartinneqarneranut pikkorissariarluni Nuummiinnermini aaqqissuussaanermi amigaataasorisani erseqqinnerusumik inissippaa.
- Inuup ajornerpaaffissaaniilernerani aatsaat iliuuseqarfigineqarniartarnera naammaginanngitsoq isumaqarpunga. Ajornerpaaffissamiileraanni aatsaat ikiorneqarnissamik ujartuisarneq. Sooruna ajornerpaaffissamut killittoqartinnagu sakkussanik pinaveersaartitsisunik sinaakkusersuinianngitsugut? Aqissiaq Nuka Semsen aperaaq.
Meeqqat atuarfianili sakkussat taakku meeqqat ilikkartariaqaraluaraat taanna isumaqarpoq. Imminut qanoq ikiorsinnaaneq imminullu qanoq akisussaaffigisinnaaneq.
- Ikinngutiginerpaasara imminut toqunnikoq ikiortariaqarluni oqarnikuugaluarpoq. Illaatigiinnarsimavara. Sooruna nalunaartussaatitaaneq ilisimasimanngikkiga? sooruna nalunaartussaatitaaneq nalugiga aali ilinniartuullunga, innuttaasuullunga, ulluinnarni malinnaasuullunga uffa? Sooruna nalusimagiga qanoq iliornissara?! Aqissiaq Nuka Semsen oqarpoq.
Nuna tamakkerlugu angalasartoq
Aqissiaq Nuka Semsen namminersortutut CVR-imut nalunaarsorsimasunngorpoq, Kommune Qeqertalik Avannaata Kommunialu suleqatigilerlugit. Nalunaartussaatitaaneq pillugu paasititsiniaalluni sinerissami angalasalerpoq. Inuunerup akisussaaffigineranik inuunerullu sapiissuseqarluni iliuuseqarfigisinnaaneranik oqariartuuteqarluni.
- Inuusuttut qanoq eqqaamaneqarusunnersut nunaminnullu qanoq sunniuteqarusunnersut aperisarpakka. Utoqqaligunik inuunertik pillugu qanoq oqaluttuarusunnersut, oqarpoq.
Aqissiaq Nuka Semsenip nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu tamakkingajallugit tikissimavai, Ittoqqortoormiit minillugu. Kisimiilluni angalasarpoq.
- Tikilluaqquneqartarpunga. Inuusuttut oqariartuutikka tigulluartarpaat. Aamma oqartussat utaqqiinnarnagit inuunerminni iliuuseqartarnissaannik oqariartuutikka tigulluartarpaat, oqarpoq.
Aqissiaq Nuka Semsenip nikallujaalluni pinaveersaartitsinermik suliaqarnera pissutigalugu tuluup filmiliortartup Andrea Landip sulinerani malinnaaffigalugu piviusulersaarusiarerusullugu attaveqarfigaa. Akueraa. Piviusulersaarut ”Life on the Edge” taamaalilluni pinngorpoq. Taanna eqqaaneqareersutut imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermut eqqarsartaatsikkullu peqqissuunermut tunngavoq Sebastian Feehanimit Johnny Langenheimimillu ilitsersorneqartoq.
- Akuerineqarnissara nersualaarneqarnissaraluunniit siunertarisimanngisaannarpara. Anniaateqarnera, kamaqarnera aliasunneralu pissutigalugit taamaaliorpunga. Kialluunniit uanga aqqusaarsimasakka misigissanngikkaat kissaatigaara. Suli kukkusarpunga, suli kamattarpunga aammali nuannaarlunga. Tamatta inuinnaavugut, Aqissiaq Nuka Semsen oqarpoq.
Piviusulersaarut takujumaneqarluarmat sinerissami angallanniarlugu maanna sulissutigaa.
Aqissiaq Nuka Semsen aappanilu Vibe panitsillu Bjørk Tasermiut Aasianni maanna najugaqarput.