Inuuvoq ilisimaneqarluartoq Meeqqat Oqaaseqartartuatut sulinermini meeqqat atugaat pillugit ajornartorsiutit ilungersunartullu saqqummiukkaangamigit ersarissuliorsinnaanini ilisimaneqaatigalugu. Nammineq inuttut asimiinneq aalisarnerlu nuannarilluinnarpaa. Ivertutinillu katersugaaterpassuaqarpoq.
- Iverutit nuannariuaannartarpakka. Nunat inoqqaaviniikkaangama immitsinnut tunioraattarpugut pingaaruteqaqisumik. Nunanit allaniit iveruterpassuaqarpunga, namminerlu pikka paarlaateqatigiinnermi atortarlugit, Aviâja qanoq ililluni nannut amiinik kingornalu aamma aalisakkat qimerluisa saarnginik iverusiortalersimanerluni oqaluttuarluni aallartippoq.
ARNANUT
Allaaserisaq una atuagassiami Arnanuni saqqummersuni kingullermeersuuvoq.
Atuagassiaq tamaat uani atuarneqarsinnaavoq: Arnanut
- Nannup amianik iverutinik kusanartunik pisaarusuttuarsimavunga, taamaattumik nammineq suliarinissaat ilinniarsimallugu. Nanoq uannut inuttut pingaartupilussuuvoq. Toqqissisimanartippara, nannumullu qanittumik attaveqarnera misigiuarsimavara. Kingunerluutinnik suliaqarnerma nalaani suli qaninnerusumik malugaara, taamaalilluta nannup amianik iverusiorniartalersimavunga, oqarpoq.
Inersimasunngorami pinngorartitsinermik suliaqarsimanngilaq. Ukiorpassuarni Meeqqat Oqaaseqartartuatut sulinermigut pisariaqartilersimavaa kingunerluutit suliarinissaat. Katsorsarneqarnermini tassani misigaa nanoq toqqissisimanartillugu. Katsorsartinnerminili tassani aamma pinngorartitsisinnaanera ammaanneqarpoq, taamaalillunilu iverusiortuinnanngorluni.
Sapanngat illersuutitut
Aviâja ilaatigut nannup amianik iverusiortilluni ukiorpassuit matuma siornagut arnamit Sibiriameersumit ujamminnataamini takulerpai aalisakkat qimerluisa saarnginik sapangalersorlugit suliat. Tunissutisiarimmagit arnap oqaluttuuppaa aalisakkap qimerluisa saarngi ajortunut tamanut illersussagaa. Paarilluarpai, atoraangamigillu mianersuuttarlugit.
- Kingorna eqqaarpiarneq ajorpakka, ammerigaangamali qimerloortarlugit. Taamaalillunga isumaliutigilerpakka. ”Qanoq aalisakkat qimerluisa saarnginik suliaqarluni. Iverusiaralugilluunniit”. Taava puigoqqippara, kingornalu qimerlooqqilerpakka.
Aviâja ukiuni pingasuni Tunumiumik ilinniartoqarpoq, qaffasissumik ilinniaqqilluni naammassigami qujaniarluni tunissuteqartumik.
- Tunumiut iverusiaannik tunivaanga nammineq sanaaminik, oqarporlu: ”Aajuku illersuutissatit”. Eqqaamavara oqartoq sapanngat nuieri tamaasa illersuutitalerneqartartut. Eqqaaqqinngilara, soorlu Sibiriamit tunissutit aamma taamatut.
Aviâjap sapanngat isumai isumaliutigisalerpai, atuakkanillu sapannganik taakkuninnga imaqartunik ujaasisalerluni. Eqqumiigaa sooq uagut nammineq pisuussutivut taama atorluanngitsiginerivut.
- Nunatsinni aalisagarpassuaqarpugut. Sooruna taakku pinnersaasiarineq ajorivut allatulluunniit? Nammineq pigisavut.
Atuagarpassuit misissorneqarput, allaaserisallu ataasiakkaat nassaarai imminut illersornissamut atorneqartartunut tunngasut, sapanngatullu atorneqartarlutik.
- Ima paasivara arfanniat igalaaminernik sapannganik tikiussisanngikkallarmata aalisakkat qimerluisa saarngi sapanngatut atorneqartartut, soorlu ammassaat eqaluillu qimerluisa saarngi. Sapannganili anersaarsiorneq allaaserineqarsimanngilaq.
Anersaapilunnut illersuut
- Ilinniartorisimasara Ida Mathiassen eqqaalerpara, iverutillu pillugit oqaasii apeqqutigalugit. Akivoq: ”Anersaapilunnut illersuutaapput. Ilinnukarunik sapanngat putuisigut anillassapput, illit eqqugaanak. Naggueqativut aamma oqarput, nappaatinut illersuutaasut. Sapanngat aamma inunnut ajortumeeriniartunut illersuutaapput.”
Paasisani nassarlugit Aviâja Nunatta Katersugaasivianukarpoq soorlu taamaaliortuartarsimasoq.
- Allaannginnami katersugaasivik isinik nutaanik isigilersimallugu. Sapannganik ujaasiniarlunga nalunngilara, nassaarivakkalu.
Tunumiut qangaaniilli pinnersaasiaat angakkullu tajai qanga aalisakkat qimerluisa saarnginik sanaajupput, sapanngallu aammik qalipaaserneqartarput. Katersugaasivimmilu taakkorpiaat nivingapput.
- Sapanngat (katersugaasivimmi, aaqq.) takugakkit qiiaammerpunga. Isumaliorpunga: ”Sooq ilisimasaqarfiginngilavut? Sooruna ilisimasat tamakku allanneqarsimanngitsut?”
Aviâjap oqaasertalerpaa angutit qaqortumik amillit oqaluttuarisaanermi ilisimasavut allassimagaat. Piniutit allaaserineqarnerusarsimapput, taakku angutit silarsuaanni initummata.
- Angutit taakku arnat sapakkerinerisa allaaserinissaat soqutigorsuusimagunanngilaat. Naluara, taamatulli isumaliorpunga. Anersaakkut pingaartitavut aamma ilisimasaqarfigisorsuusimanngilaat. Namminneq silarsuarmik paasinneriaasertik atorlugu paasisimavaat, ”angakkuarniutitullu” taallugit, naak uagutsinnut anersaakkut allatorluinnaq isumaqaraluartut.
Tunumiut pinnersaasiarisartagaat katersugaasivimmi saqqummersinneqarput suunersut allaaserinagit.
- Sapanngat suunersut allaaserineqarnissaat amigaatigaara, kultoorikkullu kingornussavut timitsinnut, tarnitsinnut anersaakkullu qanoq pingaaruteqarnersut. Ingammik ullumikkut pisariaqartitsinerput taama annertutigitillugu.
Sapakkerineq nammineq ilinniaraa
Aviâja alapernaannermigut sapanngat isumaasa nassuiarneqarnissaannik pisariaqartitsinermigut anersaat silarsuaannut appakaappoq. Tassani paasilerpaa Alaskami naggueqativut aamma aalisakkat qimerluisa saarnginik sapakkerinermik qanorlu sananeqartarnerannik suliaqartalersimasut.
- Ilaatigut YouTubemi ujaasivunga, paasissutissanilli nassaarniarneq ajornakusoortupilussuuvoq. Najoqqutassaqanngilaq, paasivarali erruinermut qaqorsaat aalisakkat qimerluisa saarngisa salinnerannut atorneqarsinnaasoq. Ammassannik aallarniuteqarpunga, paasilertorparalu maani Nuummi ammassaat mikivallaartut. Qimerluisa saarngi mikisuararsuupput atorneqarsinnaanatik. Ilulissani ikinngutinnit nassiussarsivunga. Iluatsippoq angineruppummi. Tunumit nassiussat utaqqivakka, tassaniittummi anginerusoraakka.
Aviâjap sapanngat qaqortut suliaralugit aallarniutigai. Arlallit aserortarmata igittarpai.
- Immaqa sivisuallaamik qalattarpakka imaluunniit qaqorsaateqanaarlugu. Iluatsinnissaannut nammineq misileraavunga, najoqqutassaqanngilarmi.
Naggataagut iluatsippoq, Aviâjallu aalajangerpaa ilisimalikkani Facebookimini saqqummiuttarniarlugit.
- Kultoorikkut kingornussaraavut. Ilinniakkakka piginngilakka. Inuiattut kingornussaraavut. Taamaattumik naatsunik videoliortarpunga, takutillugu qanoq suliarineqartarnersut qanorlu isumaqarnersut. Soqutigineqassagunik soqutigineqassanngikkunilluunniit aaneqarsinnaapput.
Videoliat naatsut Facebookimi saqqummiunneqarput ilassilluarneqaqalutillu. Aviâjap ilimagisaanit annertunerujussuarmik.
- Inuit tupigusuttupilussuupput. Tusarpara Sisimiuni arlallit suliarisaraat. Misileraapput.
Angissutsit qalipaatillu assigiinngitsut
Aviâjap aalisakkat qimerluisa saarnginik sapanngat mikisuararsuit ilaat takutippai, oqaluttuarporlu aalisakkat qimerluisa qiteraa saliinermi peertartoq, qimerluillu saarngisa qeqqani putuaraqalerluni. Saliineq naammassigaangat qimerluit saarngi mikisut ulluni marlussunni panerserneqartarput.
- Qimerluaqqat saarngi salikkuminarput aalisagarsunnikkunnaartarlutillu. Aalisakkat anginerit qimerluisa saarngi allarluinnaapput. Sivisunerujussuupput ilungersunarnerullutillu.
Aviâja taamaallaat aalisakkanik assigiinngitsunik misileraanngilaq. Aamma aalisakkanit sapanngat qalipaasernissaannik misileraavoq. Tunguusat taartut kigutaarnat isserannik qalipaaserneqarput.
- Qalipaasersuinermik misileraajuarninni paasivara paarnat isserat qanoq imilertiginera apeqqutaalluni ilaat tungujortunngortartut allat qorsunngorlutik. Tamanna tupinnaqaaq, Aviâja oqarpoq illarlunilu.
Aasaq manna Aviâja naasunik katersivoq qalipaasersuinermini atugassaminik. Naasuaqqat tungujortunnguamik taaguuteqartut takugamigit isumaqarpoq sapanngat tungojortunngortissinnaallugit.
- Qorsunngorput! Imeq tungujortuuvoq, aalisakkalli qorsunngorput. Tungujortup qorsunngorneranut akui apeqqutaasimassapput.
Ammassannik misileraareerluni, sulilu eqalunniarfiunngitsoq Aviâja saarulliit qimerluisa saarnginik misileraavoq. Suliariuminaraluarput, isikkualli naammaginartinngilaa.
- Saarulliit qimerluisa saarngi takipput ilusaallu…hmm. Isumaqarpunga eqaluit qimerluisa saarngi kusanarnerpaajusut. Iluseripput, salinneralli sivisuupilussuuvoq.
Aalisagarsunni katatsikkuminaappoq aalisakkammi orsoqaqaat. Tipaarsarnerannut ullut 14-it atorpakka. Kusanaqaalli, ilusaallu iverutinut tulluarnerpaavoq.
- Kapisillit qimerluisa saarngi aamma kusanaqaat. Sungaalaarput, aalisagarmi orsoqaqigami. Qeeqqat qimerluisa saarngi angeqaat.
Iverutit tunissutitut
Aviâja sapakkiaminik nannullu amianik iverutinik assigiinngitsunik misileraasalerpoq.
- Ammassannik iverusiama siulliit ilaat uumasorsiuumut Aviaja Hauptmannimut uumasorsiuumut ilinniartitaanermi pisortamut tunniuppakka. Ammassaap kultooritsinnut inuunitsinnullu pingaassusaa ilisimatusarfigileruttorpaa. Ilisarisimanngivippara, attaveqarfigaarali oqarlunga iverutit illersuutit tunniukkusullugit suliaanut annertuumut qujassutitut. Iverutit ippassaq (aggustimi, aaqq.) tiguai, ammassammik saarullimmillu iverutit.
Tunissuteqarneq nammineq tunissuteqarfigineqartullu nuannerluinnartutut misigaat.
- Killitseqaanga. Aamma inuttaa. Takornartamut tunissuteqarneq uannut pingaartupilussuuvoq. Ullumikkut uagut kalaallit avissaarsimalluta inuuvugut. Inuppassuit saneqqutiinnartarpavut imaluunniit ilassipallaannartarlugit. Peqqutissaqaraangat inuit nutaat naapittarpavut, ilaallu ilisarisimalerlugit. Iverutit peqqutigalugit nuannersumik inuit allat ilisarisimalerpakka. Nuanneqaaq, oqarpoq.
Aalisakkat amiinik aamma ammerisarpoq
Aviâjap misissuinermini aalisakkat qimerluisa saarngi taamaallaat samminngilai. Aalisakkanik sunullu atorneqarsinnaanerannik soqutigisaqarneratigut matu nutaarluinnaq ammartutullusooq ippoq.
- Naggueqativut iverusioraangamik aalisakkat amii atortarpaat. Uagut internetimi aalisakkat amiinik pisiniartarpugut. Isumaliorpunga: ”Sooq nammineq saperparput?” Taava qanoq iliortoqartarnersoq misissorlugu aallartippara.
- Aajuna eqallup amia iluatsittoq siulleq – tipeqarani. Ammerinerani qitulivoq pooqattaliarineqarsinnaalluni sumulluunniillu atorneqarsinnaalluni. Quimi kapisillip amiuteqarpunga unnugu naammassisussat. Aamma qeeqqap amianik misileraavunga.
- Naggueqativut qanoq iliortarnersut misissorpara. Alaskami orpeqarpoq, tassanilu orpiup qalipaa akuutissartaqanngitsumik ammerinermi atortarpaat. Uagut peqanngilagut. Taamaattumik paasiniarpara inuit orpeqanngitsumiittut qanoq iliortarnersut. Paasivara glycerinip imigassallu ammerinermut atornissaat ajornannginnerujussuusoq. Aalisakkap amia orsuerutiivillugu soorunami taava qassanneqassaaq.
Qanorsuaq pinngorartitsisinnaasoq
Aviâjap sulinermini pinngorartitsisinnaaneq nuannaraa. Ulluinnarni ulapaarnermini inissaqartinngisaa.
- Tamatigut eqqarsaatersortariaqannginneq nuannersorjussuuvoq. Ilitsorilerama eqqaamasama siulliup pillualersittarpaanga. Pinngortitamiinneq. Aalisarneq, naasortarneq, alapernaalluni kiffaanngissuseq eqqissinerlu misigalugit. Taamanikkut Aasivimmi meeraavugut, aap inuit akornanniippugut, aammali qimagutilaarnissamut periarfissaqarluta. Meeraagaluarluni pinngortitami kisimiilluinnartutut misigineq.
- Uagut inuiaanerput isumaliutigisaqaara. Taamaallaat imminut aallaavigisinnaavunga, aammali nukittunerunissatsinnik annertuumik piumaffigineqarpugut. Nikallungagutta nukittuujusussaavugut. Immaqa misigissutsitsinnik paasinnittoqartorsuunngilaq, nukittuujunissarli ilinniarsimallutigu. Pikkorissuusariaqarpugut nukittuujullutalu. Tamanna inuuninni anguniarlugulu ingerlassimavara, uannullu suut pingaarnersut puigorlugu, Aviâja nassuiaavoq naggasiillunilu:
- Tamakku suliarineri uannut katsortartinnertut misinnarpoq. Matumani imminut malugisinnaavunga tamatigut pikkorinniarsarinangalu nukittuujuniarsarinanga. Taamaaliorneq aamma nukittuneruvoq.