Timit paniinnarnikut oqaluttuassartaat

Nunatsinni ilerrit nassaarineqarsimasut pingaaruteqarnerpaat ilaat ukiut 95-it qaangiunneranni angerlaanneqartussanngorput. Itsarnisarsiooq timit paniinnarsimasut qanoq pisimanerannik ukiorpassuarni soqutigisaqarsimasoq, 1970-ikkunnilu tamaaniissimasoq AG-p oqaloqatigaa.

Nunatta Katersugaasivia, Nuummiittoq.

Ilivitoqqat qangattallu taartut quilertanartullu inuilaamiittut, eqqumiitsutut/quilertanartutut isigineqartuaannarsimapput. Aamma Kujataani qeqertami Uunartumi qanga immikkut ittumik quilertanartoqarsimavoq.

- Inuit utoqqaanerusut oqalualaarisinnaasimavaat timit toqungasut amiilaamminartumik suli uumarpaluttutut isikkullit meeraagallaramik inuusuttuugallaramilluunniit Uunartumi ujarassuit akornini qaarusunni takusarsimasatik. Tamakku toqusut timigisimavaat amernik atisallit, kiinnaallu kajortumik parnunnikumik amillit iseqanngitsut ersittarsimapput. Oqaatigineqarput tassaasut inuit akeqqanut imaanit aggersunut ersiorlutik ujarassuit akornini toqqorsimasut timaat. Toqqorfitik qimaqqissimanngilaat perlerlutillu toquinnarsimallutik, ilinniartitsisoq, atuakkiortoq aamma itsarnisarsiooq ilinniarsimanngitsoq Ove Bak timit paniinnarsimasut qeqertami Uunartumiittut pillugit Tidsskriftet Grønlandimi aamma AG-mi 1973-imi ilanngunneqartumi taama allappoq.

PISARTAGAQARTUNUT

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.

Atuarluarna.

Ilivitoqqat qangattallu taartut quilertanartullu inuilaamiittut, eqqumiitsutut/quilertanartutut isigineqartuaannarsimapput. Aamma Kujataani qeqertami Uunartumi qanga immikkut ittumik quilertanartoqarsimavoq.

- Inuit utoqqaanerusut oqalualaarisinnaasimavaat timit toqungasut amiilaamminartumik suli uumarpaluttutut isikkullit meeraagallaramik inuusuttuugallaramilluunniit Uunartumi ujarassuit akornini qaarusunni takusarsimasatik. Tamakku toqusut timigisimavaat amernik atisallit, kiinnaallu kajortumik parnunnikumik amillit iseqanngitsut ersittarsimapput. Oqaatigineqarput tassaasut inuit akeqqanut imaanit aggersunut ersiorlutik ujarassuit akornini toqqorsimasut timaat. Toqqorfitik qimaqqissimanngilaat perlerlutillu toquinnarsimallutik, ilinniartitsisoq, atuakkiortoq aamma itsarnisarsiooq ilinniarsimanngitsoq Ove Bak timit paniinnarsimasut qeqertami Uunartumiittut pillugit Tidsskriftet Grønlandimi aamma AG-mi 1973-imi ilanngunneqartumi taama allappoq.

Ove Bak Kujataani nunaqarfimmi Alluitsup Paani 1965-imit 1970-imut ilinniartitsisutut sulivoq, sunngiffimminilu soqutigisani itsarnisarsiorneq aallutaralugu. Qangattaq timi paniinnarsimasut maanna oqallisaaqisut inissisimaffigisaraluat aamma tikissimavaa.

Ove Bak ullumikkut 83-inik ukioqarpoq, Jyllandillu avannaani Ranumimi najugaqarluni. Naak naatsiivilereruttulersoq AG-mit sianerfigineqarami imaaliallaannarluni sukkasuumik ukiut 50-it matuma siornagut timit paniinnarsimasut pillugit paasissutissat oqaluttuarisinnaavai. Ilaatigut USA-mi Harvard Universitetimi professorimik pineqartut pillugit soqutiginarluinnartumik allaqateqartarsimavoq.

- Pappiaraatikkali nassaareqqaalaartariaqarakkit. Kingusinnerusukkut sianeqqilaarina, Ove Bak oqarasuaatikkut oqarpoq.

Inuuneq toqullu kingorna anersaap ingerlaqqittarnera

Timit paninnarsimasut maannakkut Københavnimiipput, pilersaarutaavorli siunissami Kalaallit Nunaannut utertinneqarumaartut.

Ove Bakip oqaluttuaanik nangitsinnginnitsinni pissutsit qanoq innersut oqaluttuareqqaalaariartigik. Timit paniinnarsimasut tallimat, USA-mi Harvard Universitetimit Københavnimi Universitetimut sapaatip akunneri pingasut matuma siornatigut apuunneqarput. Timit paniinnarsimasut Thulekulturimeersuupput ukiullu 1900-kkut aallartinneranni qeqertami Uunartumi qangattami nassaarineqarlutik. Timit paniinnarsimasut Danmarkimut USA-mullu nassiunneqarput.

Nunatta Katersugaasivia tusagassiuutinut nalunaaruteqarluni ilisimatitsivoq, taakku nassaarineqarsimasut pingaarutillit USA-mit angerlaanneqarnissaat ilungersorluni sulissutigineqarsimasoq tamannalu iluatsinneqarmat nuannaarutigineqartorujussuusoq.

- Misissuinissap siunertarissavaa timit taamanersuaq Uunartumi ilineqarsimasut, qanoq inuusimanerisa, qanoq toqusimanerisa kingornalu pisut allat paasiniarnissaat, Nunatta Katersugaasivianit allapput.

Amerikamiup inuup inuiaqatigiillu pissusiinik ilinniagartuup timit paniinnarsimasut ilaat Uunartumit 1929-mi aallaruppai, katersugaasivimmullu Harvardip universitetiani ataqqisaasumi Cambridgemi Massachusettsimiittumi taassuma suliffigisaanut nassiunneqarnissaat isumagalugu. Ilisimatusarnermut atorneqarnissaat pilersaarutaavoq.

Tamatuma kingorna timit nassaarineqartut puigorneqarput – ingammik Nunatsinni – ukiulli arlaqanngitsut matuma siornagut Amerikamiut atuagassiaanni ilisimatusarnikkut allaaserisami timit paniinarsimasut pillugit paasissutissat saqqummermata, Nunatta Katersugaasiviani sulisut eqiiallatsinneqarput. Pineqartummi malersoqqinneqartariaqarput!

Harvard-Universiteti attaveqarfigineqarmat, ukiut tallimat ingerlanerini utertinniarnerat aallartinneqarpoq, nunani tamalaani utertitsisarnerit ilungersunarsinnaanerannut naleqqiullugu iluatsitsiffiungaatsiartoq.

Timit paniinnarsimasut Københavnip Universitetiani Retsmedicinsk Institutimi toqqortarineqassapput, tassanimi Nunatta Katersugaasivia timinik paniinnarsimasunik allanik tassani toqqortaateqareermat. Nunatta Katersugaasiviata aamma Danmarkimi Katersugaasivissuup isumaqatigiissuteqarnerisigut tassaniikkallassapput, angerlaannissaannut Nuummi pitsaasumik toqqorsivissaqalernissaasa tungaanut, ilaatigut toqqorsiviit nillataartut pigilernissaasa tungaanut.

Meeqqat ersiortut

Ove Bakip timit paniinnarsimasut qaarusummiittut 1960-ikkunni tusaqqaarpai, nunaqarfimmi niuertorutsip oqaluttuarimmagit.

- Taassuma aamma eqqaamasinnaavaa, timit paniinnarsimasut Amerikamiup inuup inuiaqatigiillu pissusiinik ilisimasallip aallarussimagai, Ove Bak oqaluttuarpoq.

Niuertorutsip oqaatigisai naapertorlugit, Amerikamiup inuit inuiaqatigiillu pissusiinik ilisimatusarsimasup inuit najugaqarfigisaannut qaninnerpaamut assartortippai, tassanilu ullualuit aalisakkeriviup qalianiitinneqarlutik, tamatumalu kingorna qularnanngitsumik KGH-p umiarsuaanit „Bjørnen“-imit ingerlateqqinneqarlutik.

Ove Bak nangilluni oqaluttuarpoq timit paniinnarsimasut qaliani nillataartumiittut eqqissiviilliuutaasimasut.

- Meeqqat imminnut ersisaaruttarput ima suaartarlutik: ”Aajuku aggileqaat!”

Nalinginnaasumik inuit ilivernik eqqissisimaffiusunik ataqqinnittuupput mianersortuullutillu. Aliortukkanik ajoquserneqartariaqanngitsunik oqaluttuartoqartarpoq.

- Atuakkianni ”Eskimoisk Virkelighed”-imi isummat ilivernik eqqissisimatitsinissamut tunngasut allaaseraakka, Ove Bak oqarpoq.

 ”Eskimoisk Virkelighed” meeqqanut atuartitsissutissatut 1982-imi saqqummersinneqarpoq, tassa taamanikkut oqaatsip eskimop atornissaa nalinginnaagallarmat.

- Iliverni nassaat qanoq illernartitaasarnerat tassani allaaseraara, aammali nassuiarneqarsinnaanngitsumik sunniisarnerat. Iliverni assatanni amerlaqisuni ilaatigut kigutit nassaakka sanilima nulianut utoqqasaamut takutikkakkit, tamanna nammineq misigisimavara. Taanna sunnerneqarluni aliortukkamik sinnattupilussimavoq, Ove Bak oqaluttuarpoq.

Taanna oqaluttuarfigineqarsimavoq timit paniinnarsimasut qaarusummit peerneqarnissaat Alluitsup Paani innuttaasunit akuersaarneqarsimasoq, taamanikkut nunap immikkoortuani nakorsamit akuerineqarsimammat.

- Nunaqarfimmiut nalunngilaat, timit paniinnarsimasut København aqqusaarlugu USA-liaanneqartussaasut — ungasissumut, ungasissorujussuarmut, Ove Bak nassuiaavoq. 

Angalaneq pissanganaqisoq

Ove Bak, itsarnisarsiornermik sunngiffimmini soqutigisaqartuunini atuakkiortarninilu pillugit 2020-mi Ridder af Dannebrogimik nersornaaserneqartoq, suliaq pillugu allaaserisat pisoqqat arlallit AG-mut nassiuppai. Ilaatigut allaaserisaq universitetip atuagassiaani februaarimi 1930-meersumeersoq, taamanikkut Amerikami universitetimut allakkatigut attaveqarnermini maluginiagaa.

Allaaserisami inuit inuiaqatigiillu pissusiinik ilisimatooq Martin Luther, timinik paniinnarsimasunik Amerikaliaassisoq, Harvardimullu angerlaassisoq oqaluttuarineqarpoq. Qularnanngilaq atiiminut atassuserneqarsimassasoq — tassa Tyskimut iluarsaaqqinniartumut tusaamasaasumut Lutherimut, 1400-kkunni inuusimasumut, attuumassuteqarunarpoq, kisianni ateeriinnerat allaaserisami nassuiarneqarsimanngilaq.

Allaaserineqarporli angallammik Uunartumit Qaqortumukaanneqarnerat, timit paniinnarsimasut qulit allanngungaarsimanngitsut assartorneqarneranni angalaneq pissanganarsimasoq.

- Timit paniinnarsimasut angallatip qaavaniitiinnarlugit angallanneqarsimapput. Angallanneranni silarluttorujussuanngorsimasoq allaaserisami oqaatigineqarpoq. Tassani aamma oqaluttuarineqarluni Martin Lutherip usineqartut ajoqusernissaat ima ernummatigisimagaa, taamalu timit paniinnarsimasut ilaat kiveriarlugu angallatip initaanukaassimagaa.

Ove Bakilli 1920-kkunni angalaneq eqqumiitsoq pillugu allaatigisaq qularnartoqartippaa, „taamani nunaqarfimmiut toqusunik isiginnittaaseqarnerat pillugu ilisimasaqarpallaannginnerat pissutigalugu”. Angallammummi ilaasut nunaqavissunik ilaqarsimammata. Taakkulu timit paniinnarsimasut ilaaqatiginissaat nuannarinavianngimmassuk.

Angutit timaat paniinnarsimasut

Ukiut 50-it matuma siornagut Amerikamiut aallartitaqarfiat ikiortigalugu Ove Bak Harvardimi inunnut eqqortunut ikiuiumasunullu attaveqarpoq, taamaalillunilu AG-mi aamma Tidsskriftet Grønlandimi allaaserisaqarluni suliaq tamanut saqqummiussinnaalerlugu.

- Uunartumi qaarusummeersut saanikut timillu paniinnarsimasut eqqaaneqareersutut Peabody Museumimi (Harvardimiipput). Niaqqut 40-t misissorneqarsimapput allaaserisamilu saqqummersinneqarsimanngitsumi allaatigineqarlutik. Timit paniinnarsimasut atisaat ilisimaneqartutut suli immikkut ilisimasalinnit misissorneqarsimanngitsut, Ove Bak 1973-imi allappoq.

Maannakkut timit paniinnarsimasut tallimat Kalaallit Nunaannit isumagineqaqqilerput – maannakkorpiarli Danmarkimi toqqorneqarlutik.

Timinik paniinnarsimasunik misissuineq, Københavnimi Nuummilu katersugaasiviit kiisalu Harvard-universitetet qanimut suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. Nutaanik ilisimatusartut maanna aamma angutinut tunngasunik misissuisinnaanngorput. Manna tikillugu meeqqat arnallu timannik paniinnarsimasunik misissuisoqartarpoq.

Pisartagaqarneq

Er du allerede abonnent? Log ind

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS