-
Oqarsinnaavunga nutaanik pilersitsisinnaallunga aamma tunngavilersukkanik
eqqarsartarlunga.
Debora
(Tippu) Hansen Kleist imminut pilluni oqarpoq. Nuersaaneq mersornerlu —
sapakkerineq, atisanik amernillu mersorneq— pinngortitami paasisassarsiorneq
imaluunniit itisuumik eqqarsaqqissaarneq kinaassusaanut ilaapput:
-
Assigiinngitsorpassuit eqqarsaatersuutigisarpakka. Avataarsua qanoq
ataqatigiinnersoq. Allaallu nunarsuarmi pissutsit politikkilu
eqqarsaatigisarpakka, nassuiaavoq.
Alluitsup
Paani meeraanermini ilaqutariit aasaanerani angalaarneranni ujaqqat
pinngortitami katersukkanik qanoq taaguuteqarnersut eqqarsaatigikulasarsimavaa.
-
Meeraaninni angajoqqaakka ujaqqat pillugit apersungaatsiarnikuuakka.
Ullumikkullu nammineq akisinnaavakka, qungujulluni oqarpoq. Taanna Københavnip
Universitetiani ujarassiuutut 2019-imi naammassivoq.
Pinngortitalerinermik
nuannarisaqarpoq matematikkilu ilinniaqqaarsimagaluarlugu, ilinniakkatut normu
2-tut pilersaarutaasoq. Namminermi fysikki ilinniarusunnerusimavaa.
Qaffasissutsilli marluk amigaatigai, ilinnialernissarlu piffissanngortutut
isigalugu. Ilisimatusarfimmili matematikkimi ilinniagaq qaffasissorujussuusoq
paasinarsivoq.
- Piviusumut
atassusileruminaassimavoq. Taamaammat piumassuseeruppunga ilinniarneralu
unitsillugu, Debora oqarpoq. Taanna ukiumi ataatsimi ilinnianngiffeqarallarpoq
ujarassiuunngorniarusunninilu paasillugu. Piffissami tassani aappani maanna
uini naapippaa.
-
Martin-Peter Brandt aamma ujarassiuujuvoq, Qinngorpumilu inaanni igalaap saani
Kalaallit Nunaanni qaqqat assigiinngitsorpassuit soqutigisarigaat
takuneqarsinnaavoq.
-
Instagramimi saqqummiussat imaakkajuttarput ‘"ilaqutariit meerartallit
igalaap saani ujaraateqartarput", uangali igalaap saani
ujaraateqartuaannarnikuuvunga, Debora oqarpoq.
Aamma
qularutissaanngilaq ilaqutariit meerartallit najugaqarfigigaat,
pinnguarpassuimmi qalipaatigissaartut assigiinngitsorpassuit meeqqanit
tiguneqariaannaat igalaap saaniipput.
Debora
Martin-Peterlu Nuummi marluullutik ikinngutertik taakkununnga tulluartitsisoq
aqqutigalugu naapipput. Ilumoorporlu aappartaavalu piffissami tassani
ujarassiuutut naammassisimavoq Norgemiillu atorfinitsikkusunneqarluni.
Taamaalillutik
imminnut najoratik ungasissumiillutik aappariilerput Deborap naartulernissaa
tikillugu. Tamatuma kingorna Martin-Peter Københavnimut nuuppoq, tassanilu
aappariit ernerat angajulleq, Victor arfineq-pingasunik ukiulik, inunngorpoq.
Taanna Oscarimut ukiut marlungajaat matuma siorna angajunngorpoq.
Ujarassiuunngorniarnissaq
piaarinaatsoornerinnartut pinngilaq.
-
Mikisuullungali pinngortitalerineq soqutigiuaannarsimavara, angajoqqaamma
Illustreret Videnskab pisiarisagaat atuarujoortarnikuuara. Ujarassiorneq
assigiinngitsunik akulerutsitsinertut oqaatigineqarsinnaavoq, Debora H. Kleist
nassuiaavoq, oqaatigalugulu pinngortitamik ilisimatusarneq fysikkimik,
kemiimik, biologiimik aamma palaeontologiimik (uumasunik naasunillu itsaq
inuusunik ilisimatusarnermik) imaqartoq.
-
Taamaattumik uannut tulluarluinnarpoq, oqarpoq.
Atuarajooq
Debora H.
Kleistilli meeraalluni Illustreret Videnskabip atuartarnerata saniatigut aamma
allanik atuartarpoq.
- Atuakkanik
atorniartarfimmiittuaannarpunga atorniarlunga, eqqaamasalersaarpoq,
inuusuttuaraalluni ullorsiutinik aamma allattarsimavoq. Anders Andinillu
atuartarnerminik qallunaatut ilinniarpoq.
Ingammik
Tolkienip atuakkiai Ringenes Herre aamma Harry Potterip oqaluttualiat angataata
Bentip ullut tamaasa Deboramut nukaanullu Stinniamut atuffassisarnerata
atuarnissamik soqutiginnilersippaa.
Angajoqqaavi
tamarmik meeqqat atuarfianni sulipput, angutaa ilinniartitsisuulluni arnaalu
Bibiane allatsiulluni. Debora aqqanilinnik ukioqartoq arnaa
ilinniartitsisunngorniarluni ilinniaqqikkusummat ilaqutariit Nuummut nuupput.
Ukiualuit qaangiummata ilaqutariit Nuummut nuuipput, qatanngutigiit atuarnerat
eqqarsaatigalugu. Deboralu Nuummiutut imminut isigivoq, naak suli kujataamiutut
oqalukkaluarluni. Nalunngilaalu kikkut tamarmik ”nuummiuittut”
isiginngikkaanni.
Deborap
atuakkiortunngorniarluni aalajangerneranut pissutaasimagunarpoq ullut tamaasa
atuffanneqartarnikuunini.
Misigivorli
uummammioqarluni. Oqaasissaqarluni.
Taamaammat
peqqissimissutigaa atuakkiornermik "Allatta!"-mik siullerpaamik
inuusuttunut atuakkiortussatut piukkunnartunik NAPA-mit, Nunatta
Atuagaateqarfianit, NUIF-imit aamma Milik Publishingimit aaqqissuunneqartumut
unammisitsisoqarmat ilaannginnami.
2015-imi
unammisitsinerup aappassaa ingerlanneqarmat qularinagu peqataavoq
toqqagaasunullu ilaalluni.
-
Nuannersuaarpoq. Niviaq (Korneliussen, aaqq.) aamma Mette Moestrup workshoppimi
naapippavut, tassanilu atuakkiat ataqatigiinneri aaqqissuuppavut,
oqaluttuarpoq.
Workshop
Nuummi Inuk Hostelsimi ingerlanneqarpoq. Oqartoqarsinnaavoq maannakkut sammisaq
naammassisoq, tassami Debora H. Kleistip sapaatip-akunnerani kingullermi
tassani atuakkiani “Sarsuatitat” Milik Publishingimit saqqummersinneqartoq
saqqummiuppaa.
-
Inuusuttuullunga takorloortarpara atuakkiama Amerikami naqiterisitsisarfimmi
Penguin Housemi saqqummersinneqarnissaa. Angujuminaappasipporli, Debora H.
Kleist nuannaarluni oqarpoq, nangipporlu:
- Milik
Publishing iluarisimaqaara, Lene (Therkildsen, aaqq.) pitsaavoq
naammagittartuullunilu.
Atuakkiaq saqqummersitsisarfik
peqatigalugu 2019-imi suliaralugu aallartissimagitsik oqaatigaa. Kalaallisuua
qallunaatuualu nammineq allappai.
Atuagaq
inuusuttunut tulluartuuvoq Allatta!-milu ajugaasimasut Niviaq Korneliussenip,
Sørine Steenholdtip, Pivinnguaq Mørchip Paninnguaq Møllerillu suliaannik
ingerlatitseqqiisutut oqaatigineqarsinnaalluni.
Debora H.
Kleistip inuusuttunut atuakkiat nalitsinni saqqummersitat pingaartippai.
- Atuakkiat
inuusuttunut tulluartut kalaallisut amerlanerunissaat kissaatigaara.
Oqaluttuassarput nammineq oqaluttuarinissaa pingaaruteqarpoq, soorlu filmini,
oqarpoq, nangillunilu:
- GU-mi
ilinniartuuninni kalaallisut atuakkiat nutaat amigaatigisarpakka.
Atuagarpassuaqarpoq itsarnisarpasittunik. Ole Brandtip atuakkiai
ajunngilluinnarput, atuakkiaali inuunermut nutaaliaasumut tunnganngillat.
Isumassarsiorfia
Atuakkami
“Sarsuatitat”-mi arnaq inuusuttoq Ida, Nuummeersoq, ukiumi ataatsimi
atuanngiffeqarnera malinnaavigineqarpoq. Taavalu Københavnimi ukiumi siullermi
ilinniarnermini aqqusaagai nuannersut nuanniitsullu sammineqarlutik.
Debora H.
Kleistip misiginikuusami ilai aallaavigineqartut, allalli ikinngutiminit
isumassarsiaasut oqaluttuaraa. Qallunaat isummat pigiliuteriigaat sakkortuut
nammineerluni misiginikuuai.
- Oqaatsit isummiuteriikkat
tusaqattaartarneri qatsunnarput, assersuutigalugu kalaallit imerajuttuunerat
apeqqutigineqakulasarnera, Debora oqarpoq.
Aammali
maluginiarpaa Danmarkimi sumi najugaqarneq apeqqutaasartoq.
-
Københavnimi Jyllandimut naleqqiullugu immaqa akuersaarnerusut isummanillu
pigiliuteriikkanik eqqartuinnginnerusut. Jyllandimiut toortaaneq
nuannarisarpaat. Aammali (Københavnimi, aaqq.) ungasinneruvoq.
Ilisarisimaneqannginneruneq. Tamanna aamma pitsaasinnaavoq. Tamannami Kalaallit
Nunaanni pineq ajorpoq, Debora oqarpoq, taanna Århusimi matematikkimik
Københavnimilu ujarassiornermik ilinniarnikuuvoq.
Atuakkiortunngorlaap
35-nik ukiullip uiatalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu kulturikkut
assigiinngissutaat ilaannikkut eqqarsaatigisarsimavaat. Martin-Peterp ataataa
kalaaliuvoq anaanaalu qallunaajulluni. Danmarkimi Helsingørimi
peroriartornikuugami qallunaat kulturiannik sunnerneqaqqaneruvoq.
- Pisunik
eqqartuillaqqinneruvoq. Ukiut ingerlaneranni uanga aamma
pitsanngoriarnikuuvunga. Siornatigut allanut isumaqatiginnginnissaat
ajornakusoortittarnikuuara, maannali isumaqatigiinngikkaluarluni
eqqartueqateqarsinnaanissaq ajornannginnerulernikuuvoq, Debora oqarpoq.
Atuakkiami
“Allatta! 2040”-mi oqaluttualiami “Uuliasiortut Nunaat”-mi
saqqummersinneqaqqammersumilu “Sarsuatitat”-mi atuakkiortup saniatigut
atuakkiaq ilinniartitsissutigineqartoq “Grønlands Geologi: Tag med på
opdagelse” 11-16-inik ukiulinnut atuakkiaraa, taannalu Namminersorlutik
Oqartussanit saqqummersinneqarpoq.
Deborali
suli allanik atuakkiorpoq.
-
Isumassarsinissara utaqqikannerpara. Allatakka uumassuseqartariaqarput,
inuttullu kinaassuseqartariaqarlutik. Taavalu eqqarsaatinni pisumik
aallaaveqartariaqarlutik, oqarpoq.
Aamma
suliffimmigut allamik ingerlataqalersimavoq.
Ujarassiuutut
ilinniarsimasutut Kalaallit Nunaanni suliffissarsiniarneq ajornakusoortoq
paasinarsivoq, taamaattumik Debora H. Kleist maanna qarasaasialerinermik
ilinnialerpoq.
- Nutaanik
ilikkagaqarneq imminullu unammillerneq nuanneqaaq. Qujanartumillu
paasisinnaavara, allamillu siunertaqalerneq sungiusimanerarlugu.
Assersuutigalugu
timersornermut tunngatillugu piffissap ingerlanerani soqutigisai
allanngorartuaannarsimapput.
- Alluitsup
Paani basketballertarlungalu sulorartarnikuuvunga, kisianni taakku
pikkoriffigerujussualersimanagit. Aamma naluttarnikuuvunga
pissittaartartuullungalu. New Zealandimi imermi sisorartarpunga,
tennisertarlungalu timersorlunga unammisartuunikuullunga, Debora oqarpoq
inerniliillunilu:
- Piffissap
ilaani nuannarisaqartarpunga. Soorlu assassornermi. Nuersaarujussuarnermit
sapakkanik iverusiornermut paarlakaajaattarpakka. Piumassuseqartilluni
aallutaqarluarnissaq pineqarpoq.
Angalarusussuseq
Debora H.
Kleistip angalaneq nuannaraa.
Meeraalluni
ilaqutariiullutik Spaniamut ilaatigut angalasarput.
- Sumiiffiit
nutaat takunissaat kulturillu allat ilinniarnissaat nuannaraakka.
Inuusunnerugallarama nunanut allanut angalarusussuseqartarpunga, oqarpoq.
Nunamut
allamut angalarusussuseqartarnera New Zealandimukarneranik kinguneqarpoq. Meeqqat atuarfianni 11. klasse
naammassigamiuk New Zealandimi ukiivoq nunamullu Ringenes Herrep
immiunneqarfianut tikeqqikkusulluni:
-
Misigissuseq immikkuullarippoq. Ukiuunera kusanaqaaq nillarilluni, oqarpoq.
Deborap
kulturi alla misiginikuusaa aamma Portugalimiippoq. Nuummi GU naammassereerlugu
surfertartutut ilinniariarluni aallaariarsimaffigaa. Kingorna qaammatini
marlunni aamma surferiarfigaa.
Debora H.
Kleistip inuusuttuulluni Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera kulturialu
soqutiginerpaanngilaa. Piffissalli ingerlanerani allanngorpoq, tassa
ilinniareernerup kingorna uini meeqqatillu nooqatigigamigit.
- Maannakkut
inuusuttut kulturitoqqamik nuannarinninnerulernerat nutaaliornerulernerallu
takullugit nuannerpoq, Debora oqarpoq.
Ilaatigut
tamanna pissutigalugu Inuit kakiornerinik talimini talerperlermi peqalerpoq,
nassuiarpaalu pallerit nukittussutsimut ersersitsisut. Tassa pallerit Issittumi
ukioq anigorsinnaammassuk.
- Inuit
takussutaanni pisoqaanerpaat ilagaat, tassa akersuussinnaassuseq naammagalugu
atorneqarsinnaaneranik ersersitsisoq, Debora oqarpoq. Kakiornerminilu
titarnerit narlorissut qaannamik aamma atisanik mersornerit ujallut
takussutissarigai nassuiarlugu.
- Ujaluit
inuunermut pingaaruteqarput piniartullu piumassuseqarneranut ersiutaallutik:
Mersornerit ninnguppata pisaqarluarnissaq ilimanarneruvoq, tamannalu ujallunik
nutaanik sanasinnaanngornermik kinguneqartarpoq.
Deborap
erseqqissarpaa politikki eqqarsartaatsilluunniit pingaartillugit
kakiortissimanani.
-
Inuiaassusima ersersinniarnera pineqanngilaq. Tusagassiuutitigut
namminiilivinnissamik sorsuuteqartunut inuiaassutsimilluunniit
pingaartitsisunut atassuserneqarniartarput. Taamaanngilarli. Qanga upperisamut
atassuteqarput, oqarpoq.
Aamma
nunasiaataaneq isiginngitsuusaarnera pineqanngilaq.
-
Nunasiaataasimaneq initusoq aamma malugisinnaavara, kisianni taama
annertutigisariaqanera isumaqatiginngilara. Inuit ilaannut pingaaruteqartutut
ipput. Danmarkimi uima ilaqutaanit tikilluaqquneqarluarpunga, inuillu akornanni
ataqqeqatigiittoqartoq isumaqarlunga, Debora oqarpoq, taassumalu inuttut
ataasiakkaatut sorsuuteqarluni piumassuseqarneq taperserpaa:
-
Nunasiaataanerup kingunerisaanik qularnanngitsumik alianartunik
pisoqartarsimavoq, tamannali ima paasisariaqanngilaq uniinnarluni
oqartoqassasoq allat pisuusut, inuusuttunut atuakkiortoq nutaaq oqarpoq.
