ATUAKKIAMINIK SAQQUMMERSITSERNGAARTOQ

Ujaqqanik katersisartoq pinngorartitsoq

Debora H. Kleistip aqqanilinnik ukioqarlunili atuakkanik saqqummersitsinissani takorluugaraa. Taassuma oqaluttualiaa siulleq ”Sarsuatitat” sapaatip-akunnerata siuliani saqqummerpoq, ullutsinnilu kalaallinut inuusuttunut tulluartuulluni. Atuakkiortoq marlunnik meeralik ujarassiuutut ilinniarsimasoq - assani qaratsanilu atorlugit suliaqarnermik nuannarisalik - AG-p naapippa.

- Atuakkiat inuusuttunut tulluartut kalaallisut amerlanerunissaat kissaatigaara. Oqaluttuassarput nammineq oqaluttuarinissaa pingaaruteqarpoq, soorlu filmini aamma taamaattoq, Debora H. Kleist atuakkiani nutaat ”Sarsuasut” pillugu oqarpoq.
Published

- Oqarsinnaavunga nutaanik pilersitsisinnaallunga aamma tunngavilersukkanik eqqarsartarlunga.

Debora (Tippu) Hansen Kleist imminut pilluni oqarpoq. Nuersaaneq mersornerlu — sapakkerineq, atisanik amernillu mersorneq— pinngortitami paasisassarsiorneq imaluunniit itisuumik eqqarsaqqissaarneq kinaassusaanut ilaapput:

- Oqarsinnaavunga nutaanik pilersitsisinnaallunga aamma tunngavilersukkanik eqqarsartarlunga.

Debora (Tippu) Hansen Kleist imminut pilluni oqarpoq. Nuersaaneq mersornerlu — sapakkerineq, atisanik amernillu mersorneq— pinngortitami paasisassarsiorneq imaluunniit itisuumik eqqarsaqqissaarneq kinaassusaanut ilaapput:

- Assigiinngitsorpassuit eqqarsaatersuutigisarpakka. Avataarsua qanoq ataqatigiinnersoq. Allaallu nunarsuarmi pissutsit politikkilu eqqarsaatigisarpakka, nassuiaavoq.

Alluitsup Paani meeraanermini ilaqutariit aasaanerani angalaarneranni ujaqqat pinngortitami katersukkanik qanoq taaguuteqarnersut eqqarsaatigikulasarsimavaa.

- Meeraaninni angajoqqaakka ujaqqat pillugit apersungaatsiarnikuuakka. Ullumikkullu nammineq akisinnaavakka, qungujulluni oqarpoq. Taanna Københavnip Universitetiani ujarassiuutut 2019-imi naammassivoq.

Pinngortitalerinermik nuannarisaqarpoq matematikkilu ilinniaqqaarsimagaluarlugu, ilinniakkatut normu 2-tut pilersaarutaasoq. Namminermi fysikki ilinniarusunnerusimavaa. Qaffasissutsilli marluk amigaatigai, ilinnialernissarlu piffissanngortutut isigalugu. Ilisimatusarfimmili matematikkimi ilinniagaq qaffasissorujussuusoq paasinarsivoq.

- Piviusumut atassusileruminaassimavoq. Taamaammat piumassuseeruppunga ilinniarneralu unitsillugu, Debora oqarpoq. Taanna ukiumi ataatsimi ilinnianngiffeqarallarpoq ujarassiuunngorniarusunninilu paasillugu. Piffissami tassani aappani maanna uini naapippaa.

- Martin-Peter Brandt aamma ujarassiuujuvoq, Qinngorpumilu inaanni igalaap saani Kalaallit Nunaanni qaqqat assigiinngitsorpassuit soqutigisarigaat takuneqarsinnaavoq.

- Instagramimi saqqummiussat imaakkajuttarput ‘"ilaqutariit meerartallit igalaap saani ujaraateqartarput", uangali igalaap saani ujaraateqartuaannarnikuuvunga, Debora oqarpoq.

Aamma qularutissaanngilaq ilaqutariit meerartallit najugaqarfigigaat, pinnguarpassuimmi qalipaatigissaartut assigiinngitsorpassuit meeqqanit tiguneqariaannaat igalaap saaniipput.

Debora Martin-Peterlu Nuummi marluullutik ikinngutertik taakkununnga tulluartitsisoq aqqutigalugu naapipput. Ilumoorporlu aappartaavalu piffissami tassani ujarassiuutut naammassisimavoq Norgemiillu atorfinitsikkusunneqarluni.

Taamaalillutik imminnut najoratik ungasissumiillutik aappariilerput Deborap naartulernissaa tikillugu. Tamatuma kingorna Martin-Peter Københavnimut nuuppoq, tassanilu aappariit ernerat angajulleq, Victor arfineq-pingasunik ukiulik, inunngorpoq. Taanna Oscarimut ukiut marlungajaat matuma siorna angajunngorpoq.

Ujarassiuunngorniarnissaq piaarinaatsoornerinnartut pinngilaq.

- Mikisuullungali pinngortitalerineq soqutigiuaannarsimavara, angajoqqaamma Illustreret Videnskab pisiarisagaat atuarujoortarnikuuara. Ujarassiorneq assigiinngitsunik akulerutsitsinertut oqaatigineqarsinnaavoq, Debora H. Kleist nassuiaavoq, oqaatigalugulu pinngortitamik ilisimatusarneq fysikkimik, kemiimik, biologiimik aamma palaeontologiimik (uumasunik naasunillu itsaq inuusunik ilisimatusarnermik) imaqartoq.

- Taamaattumik uannut tulluarluinnarpoq, oqarpoq.

Atuarajooq

Debora H. Kleistilli meeraalluni Illustreret Videnskabip atuartarnerata saniatigut aamma allanik atuartarpoq.

- Atuakkanik atorniartarfimmiittuaannarpunga atorniarlunga, eqqaamasalersaarpoq, inuusuttuaraalluni ullorsiutinik aamma allattarsimavoq. Anders Andinillu atuartarnerminik qallunaatut ilinniarpoq.

Ingammik Tolkienip atuakkiai Ringenes Herre aamma Harry Potterip oqaluttualiat angataata Bentip ullut tamaasa Deboramut nukaanullu Stinniamut atuffassisarnerata atuarnissamik soqutiginnilersippaa.

Angajoqqaavi tamarmik meeqqat atuarfianni sulipput, angutaa ilinniartitsisuulluni arnaalu Bibiane allatsiulluni. Debora aqqanilinnik ukioqartoq arnaa ilinniartitsisunngorniarluni ilinniaqqikkusummat ilaqutariit Nuummut nuupput. Ukiualuit qaangiummata ilaqutariit Nuummut nuuipput, qatanngutigiit atuarnerat eqqarsaatigalugu. Deboralu Nuummiutut imminut isigivoq, naak suli kujataamiutut oqalukkaluarluni. Nalunngilaalu kikkut tamarmik ”nuummiuittut” isiginngikkaanni.

Deborap atuakkiortunngorniarluni aalajangerneranut pissutaasimagunarpoq ullut tamaasa atuffanneqartarnikuunini.

Misigivorli uummammioqarluni. Oqaasissaqarluni.

Taamaammat peqqissimissutigaa atuakkiornermik "Allatta!"-mik siullerpaamik inuusuttunut atuakkiortussatut piukkunnartunik NAPA-mit, Nunatta Atuagaateqarfianit, NUIF-imit aamma Milik Publishingimit aaqqissuunneqartumut unammisitsisoqarmat ilaannginnami.

2015-imi unammisitsinerup aappassaa ingerlanneqarmat qularinagu peqataavoq toqqagaasunullu ilaalluni.

- Nuannersuaarpoq. Niviaq (Korneliussen, aaqq.) aamma Mette Moestrup workshoppimi naapippavut, tassanilu atuakkiat ataqatigiinneri aaqqissuuppavut, oqaluttuarpoq.

Workshop Nuummi Inuk Hostelsimi ingerlanneqarpoq. Oqartoqarsinnaavoq maannakkut sammisaq naammassisoq, tassami Debora H. Kleistip sapaatip-akunnerani kingullermi tassani atuakkiani “Sarsuatitat” Milik Publishingimit saqqummersinneqartoq saqqummiuppaa.

- Inuusuttuullunga takorloortarpara atuakkiama Amerikami naqiterisitsisarfimmi Penguin Housemi saqqummersinneqarnissaa. Angujuminaappasipporli, Debora H. Kleist nuannaarluni oqarpoq, nangipporlu:

- Milik Publishing iluarisimaqaara, Lene (Therkildsen, aaqq.) pitsaavoq naammagittartuullunilu.

Atuakkiaq saqqummersitsisarfik peqatigalugu 2019-imi suliaralugu aallartissimagitsik oqaatigaa. Kalaallisuua qallunaatuualu nammineq allappai.

Atuagaq inuusuttunut tulluartuuvoq Allatta!-milu ajugaasimasut Niviaq Korneliussenip, Sørine Steenholdtip, Pivinnguaq Mørchip Paninnguaq Møllerillu suliaannik ingerlatitseqqiisutut oqaatigineqarsinnaalluni.

Debora H. Kleistip inuusuttunut atuakkiat nalitsinni saqqummersitat pingaartippai.

- Atuakkiat inuusuttunut tulluartut kalaallisut amerlanerunissaat kissaatigaara. Oqaluttuassarput nammineq oqaluttuarinissaa pingaaruteqarpoq, soorlu filmini, oqarpoq, nangillunilu:

- GU-mi ilinniartuuninni kalaallisut atuakkiat nutaat amigaatigisarpakka. Atuagarpassuaqarpoq itsarnisarpasittunik. Ole Brandtip atuakkiai ajunngilluinnarput, atuakkiaali inuunermut nutaaliaasumut tunnganngillat.

Isumassarsiorfia

Atuakkami “Sarsuatitat”-mi arnaq inuusuttoq Ida, Nuummeersoq, ukiumi ataatsimi atuanngiffeqarnera malinnaavigineqarpoq. Taavalu Københavnimi ukiumi siullermi ilinniarnermini aqqusaagai nuannersut nuanniitsullu sammineqarlutik.

Debora H. Kleistip misiginikuusami ilai aallaavigineqartut, allalli ikinngutiminit isumassarsiaasut oqaluttuaraa. Qallunaat isummat pigiliuteriigaat sakkortuut nammineerluni misiginikuuai.

- Oqaatsit isummiuteriikkat tusaqattaartarneri qatsunnarput, assersuutigalugu kalaallit imerajuttuunerat apeqqutigineqakulasarnera, Debora oqarpoq.

Aammali maluginiarpaa Danmarkimi sumi najugaqarneq apeqqutaasartoq.

- Københavnimi Jyllandimut naleqqiullugu immaqa akuersaarnerusut isummanillu pigiliuteriikkanik eqqartuinnginnerusut. Jyllandimiut toortaaneq nuannarisarpaat. Aammali (Københavnimi, aaqq.) ungasinneruvoq. Ilisarisimaneqannginneruneq. Tamanna aamma pitsaasinnaavoq. Tamannami Kalaallit Nunaanni pineq ajorpoq, Debora oqarpoq, taanna Århusimi matematikkimik Københavnimilu ujarassiornermik ilinniarnikuuvoq.

Atuakkiortunngorlaap 35-nik ukiullip uiatalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu kulturikkut assigiinngissutaat ilaannikkut eqqarsaatigisarsimavaat. Martin-Peterp ataataa kalaaliuvoq anaanaalu qallunaajulluni. Danmarkimi Helsingørimi peroriartornikuugami qallunaat kulturiannik sunnerneqaqqaneruvoq.

- Pisunik eqqartuillaqqinneruvoq. Ukiut ingerlaneranni uanga aamma pitsanngoriarnikuuvunga. Siornatigut allanut isumaqatiginnginnissaat ajornakusoortittarnikuuara, maannali isumaqatigiinngikkaluarluni eqqartueqateqarsinnaanissaq ajornannginnerulernikuuvoq, Debora oqarpoq.

Atuakkiami “Allatta! 2040”-mi oqaluttualiami “Uuliasiortut Nunaat”-mi saqqummersinneqaqqammersumilu “Sarsuatitat”-mi atuakkiortup saniatigut atuakkiaq ilinniartitsissutigineqartoq “Grønlands Geologi: Tag med på opdagelse” 11-16-inik ukiulinnut atuakkiaraa, taannalu Namminersorlutik Oqartussanit saqqummersinneqarpoq.

Deborali suli allanik atuakkiorpoq.

- Isumassarsinissara utaqqikannerpara. Allatakka uumassuseqartariaqarput, inuttullu kinaassuseqartariaqarlutik. Taavalu eqqarsaatinni pisumik aallaaveqartariaqarlutik, oqarpoq.

Aamma suliffimmigut allamik ingerlataqalersimavoq.

Ujarassiuutut ilinniarsimasutut Kalaallit Nunaanni suliffissarsiniarneq ajornakusoortoq paasinarsivoq, taamaattumik Debora H. Kleist maanna qarasaasialerinermik ilinnialerpoq.

- Nutaanik ilikkagaqarneq imminullu unammillerneq nuanneqaaq. Qujanartumillu paasisinnaavara, allamillu siunertaqalerneq sungiusimanerarlugu.

Assersuutigalugu timersornermut tunngatillugu piffissap ingerlanerani soqutigisai allanngorartuaannarsimapput.

- Alluitsup Paani basketballertarlungalu sulorartarnikuuvunga, kisianni taakku pikkoriffigerujussualersimanagit. Aamma naluttarnikuuvunga pissittaartartuullungalu. New Zealandimi imermi sisorartarpunga, tennisertarlungalu timersorlunga unammisartuunikuullunga, Debora oqarpoq inerniliillunilu:

- Piffissap ilaani nuannarisaqartarpunga. Soorlu assassornermi. Nuersaarujussuarnermit sapakkanik iverusiornermut paarlakaajaattarpakka. Piumassuseqartilluni aallutaqarluarnissaq pineqarpoq.

Angalarusussuseq

Debora H. Kleistip angalaneq nuannaraa.

Meeraalluni ilaqutariiullutik Spaniamut ilaatigut angalasarput.

- Sumiiffiit nutaat takunissaat kulturillu allat ilinniarnissaat nuannaraakka. Inuusunnerugallarama nunanut allanut angalarusussuseqartarpunga, oqarpoq.

Nunamut allamut angalarusussuseqartarnera New Zealandimukarneranik kinguneqarpoq. Meeqqat atuarfianni 11. klasse naammassigamiuk New Zealandimi ukiivoq nunamullu Ringenes Herrep immiunneqarfianut tikeqqikkusulluni:

- Misigissuseq immikkuullarippoq. Ukiuunera kusanaqaaq nillarilluni, oqarpoq.

Deborap kulturi alla misiginikuusaa aamma Portugalimiippoq. Nuummi GU naammassereerlugu surfertartutut ilinniariarluni aallaariarsimaffigaa. Kingorna qaammatini marlunni aamma surferiarfigaa.

Debora H. Kleistip inuusuttuulluni Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera kulturialu soqutiginerpaanngilaa. Piffissalli ingerlanerani allanngorpoq, tassa ilinniareernerup kingorna uini meeqqatillu nooqatigigamigit.

- Maannakkut inuusuttut kulturitoqqamik nuannarinninnerulernerat nutaaliornerulernerallu takullugit nuannerpoq, Debora oqarpoq.

Ilaatigut tamanna pissutigalugu Inuit kakiornerinik talimini talerperlermi peqalerpoq, nassuiarpaalu pallerit nukittussutsimut ersersitsisut. Tassa pallerit Issittumi ukioq anigorsinnaammassuk.

- Inuit takussutaanni pisoqaanerpaat ilagaat, tassa akersuussinnaassuseq naammagalugu atorneqarsinnaaneranik ersersitsisoq, Debora oqarpoq. Kakiornerminilu titarnerit narlorissut qaannamik aamma atisanik mersornerit ujallut takussutissarigai nassuiarlugu.

- Ujaluit inuunermut pingaaruteqarput piniartullu piumassuseqarneranut ersiutaallutik: Mersornerit ninnguppata pisaqarluarnissaq ilimanarneruvoq, tamannalu ujallunik nutaanik sanasinnaanngornermik kinguneqartarpoq.

Deborap erseqqissarpaa politikki eqqarsartaatsilluunniit pingaartillugit kakiortissimanani.

- Inuiaassusima ersersinniarnera pineqanngilaq. Tusagassiuutitigut namminiilivinnissamik sorsuuteqartunut inuiaassutsimilluunniit pingaartitsisunut atassuserneqarniartarput. Taamaanngilarli. Qanga upperisamut atassuteqarput, oqarpoq.

Aamma nunasiaataaneq isiginngitsuusaarnera pineqanngilaq.

- Nunasiaataasimaneq initusoq aamma malugisinnaavara, kisianni taama annertutigisariaqanera isumaqatiginngilara. Inuit ilaannut pingaaruteqartutut ipput. Danmarkimi uima ilaqutaanit tikilluaqquneqarluarpunga, inuillu akornanni ataqqeqatigiittoqartoq isumaqarlunga, Debora oqarpoq, taassumalu inuttut ataasiakkaatut sorsuuteqarluni piumassuseqarneq taperserpaa:

- Nunasiaataanerup kingunerisaanik qularnanngitsumik alianartunik pisoqartarsimavoq, tamannali ima paasisariaqanngilaq uniinnarluni oqartoqassasoq allat pisuusut, inuusuttunut atuakkiortoq nutaaq oqarpoq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS