Ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaa soqutigigaa

1990-iuvoq.

Fuujap Nuummi ilinniarnertuunngorniarfimmi naammassinermi aqaguani suli nasartaani atorpaa.

Ippassaammat ilinniarnertuunngorniartut nuannannerannit aqagutaarluni nammattakkani nerisassanik qillertuusaniittunik, VHF-imik, meeqqanut gummibådimik sisoraatinillu ujakkaarutinik immerlugu piareersarpaa.

Juunip ullaavani inoqanngitsoq qaqqatut Kilimanjarotut qajannaatsigisumik piumassuseqarluni nammattakkani oqimaatsoq nassarlugu umiarsualivimmut ingerlaarpoq.

Fuuja, qatanngutaa illortaavilu marluk umiatsiaaqqami Qussumut ingerlaartussami naapinniarlutik isumaqatigiissuteqarput. Tassanngaanniit Maniitsumut pisussapput.

Maniitsup eqqaani Isortup Qinnguanut, illoqarfimmit 70 kilometerit missaanni ungasitsigisumiittumut, ullut 14-it qaangiuppata ikinngutiminnit qanigisaminnit aaneqassallutik isumaqatigiipput, tassami sapaatip-akunneri marluk angalanissaq naatsorsuutigisimavaat. Taamanikkut qeritillugit panertitanik nerisassaqanngilaq, kalerrisaarutinik qummoroortoqanngilaq satellitinullu attavilinnik oqarasuaateqarani. Ajortoqassagaluarpat iliuusissaqanngillat.

Ullut qulissaanni Isortup Qinnguanut apuupput. Nerisassat nammattakkaminniittuutaat nungupput, inoqaranilu sianersinnaanngillat, satellitikkummi oqarasuaatit siunissami aatsaat atorneqalertussaapput.

Tamanna kingusinnerusukkut sammissavarput.

Siullermik angutip nammattanik oqimaatsunik nassataqartup kinaanera paasiniaqqaalaartigu.

Frederik „Fuuja“ Larsen 1967-imi apriilip 9-ani inunngorpoq – ukiut 58-it matuma siorna. Qatanngutigiinni tallimani nukarlersaavoq. Fuuja Maniitsumi inunngorlunilu peroriartorpoq.

Arnaa Eunike Larsen, “Najugaqarfik Elisibannguami” inunnut ineriartornerminni innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi, igasuuvoq. Angutaa Siverth Larsenimik ateqartoq sanasuuvoq.

- Kalaallit Nunaanneersoq alla peqatigalugu Kalaallit Nunaanni siullersaalluni sanasutut ilinniarnermini naammassivoq. Siusissukkut, tassa marlunnik ukioqartunga toquvoq, Frederik ”Fuuja” Larsen oqaluttuarpoq.

- 1952-imi naammassigami ilinniarsimanermini allagartassani Kunngi Frederimmit tigugaa assiutigaarput, oqarpoq.

Taamaammat Fuuja anaanamini peroriartorpoq, meeraaninilu toqqissisimanartutut isumassuisutullu oqaatigaa.

 Eqqaamasat siulliit 

Ilaqutariit Maniitsup portunertaani illoqarput.

- Ukiuunerani eqqaamiutta meerartaat ilagalugit illutta eqqaani sisorarneq nuannarinikooqaara, tassani ukioq naallugu pinnguartarpugut, Frederik "Fuuja" Larsen oqaluttuarpoq.

Meeqqat sakkutuusuusaarneq biileerarnerlu nuannaralugulu katersortarfimmi filmertitsisoqarsimagaangat isumassarsiortarput.

- Robin Hood pillugu filmi takugatsigu pisissiortarpugut, cowboyillu pillugit filmi takugatsigu aallaaseeraliorpugut, eqqaamasalersaarpoq.

Kuuttartup Atuarfiani 1972-imi atualeqqaarpoq.

- Atualeqqaartussanngortunga anaanagalu Qoororalap aqquserngani tasiorluta pisunnerput eqqaamalluarpara, Frederik "Fuuja" Larsen oqaluttuarpoq.

Atuarnini nuannaraa, ullaakkulli makittarnini kisiat pinnagu. Tamanna nammineq oqarneratuut arnaata unammillernartitaasa annerit ilagaat.

Taamani inersimasunngoruni illussanik titartaasartunngorusuppoq.

Fuujap meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Ohio-mut USA-miittumut AFS-eriarluni aallarpoq. 1985-imiippugut. Aallaqqaammut Amerikap Avannarliup kitaani qaqqarsuit Rocky Mountains ornissamaaraluarpai.

- Tassani sisorarsinnaagama, oqarpoq.

Fuujali Ohiomut aallartinneqarpoq. Ajunngilaq. „Ohiomi arsarsinnaavunga,“ eqqarsarpoq.

- Ohio-mili aamma sisorarsinnaallunga paasivara. Taamani sisoraqatigisartakkakka suli ullumikkut attaveqarfigisarpakka, oqaluttuarpoq.

Timersornikkut ineriartorpunga

Fuuja inuunermini timersortuaannarnikuuvoq. Timip aalatinneratigut peqqissuunerup saniatigut ikinngutigiinneq, peqatigiinneq aamma imminut naalakkersinnaaneq nuannarinerpaavai.

1978-imi Maniitsumi sisoraatinik sangusaarnermi siullerpaamik GM-erpoq, tassanilu ujaminnappoq. Fuuja taamanimiilli 1998-ip tungaanut ukiut tamaasa nunatsinni pissartanngorniuteqataasarpoq, USA-miinnini kisiat pinnagu. Qulingiluanik ukioqarluni sisoraatinik sangusaarnermik, arsaannermik kingusinnerusukkullu assammik arsaannermik pimoorussilluni sungiusartalerpoq.

Ukioq ataaseq USA-meereerluni Maniitsumut uterpoq. Illussanik titartaasartutut ilinniagaqarneq suli takorluugaraa. Siullermilli ukiumi ataatsimi atuanngiffeqarluni meeqqat atuarfianni soraarummeerfimmini paarlattaasutut sulivoq. Taava Nuummut. Nuummi ilinniarnertuunngorniarfimmi 1987-imi atualerpoq.

- Ukiut taakku inuuninni nuannernerpaat ilagaat, nuan! oqarpoq.

Sisorarneq, arsaanneq, ikinngutit namminersornerlu — Killeqanngillat.

- Sujumagumaluunniit susinnaavunga. ilinniarnermusisarlungalu ilinniartut inaanni ineqarpunga, nuannareqaara, Frederik "Fuuja" Larsen oqaluttuarpoq.

Fuuja ilinniarnermusiani siulliit atorlugit errortassaasivissillunilu nipilersortartunik assiliarsuinik Inuit Ataqatigiillu assiliarsuannik ilinniarnerminut atatillugu ineeqqami iigaanut nivinngarneqartussanik pisivoq.

Qaqortulianik qipisunik eqalunnillu inuussuteqartut

1990-imut uteqqippugut. Isortup Qinnguanut. Inoqajuitsumi Fuuja nukappiaqqallu allat pingasut kisimiillutik nerisassaqaratik attaveqaateqaratillu inuupput. Taakku ullut sisamat qaangiuppata aatsaat aatittussaapput. Taavami?

Isortuup Qinnguani qujanartumik parnaarneqanngitsumik illuaraqarpoq. Nukappissat margarineminermik qajuusaminernillu illuaqqami nassaarput. Kaakkunnaarniarlutik qaqortulianik qipisuliorput.

- Illuaqqap eqqaani qassutitoqqanik gummibådimillu aserorsimasumik aamma nassaarpugut. Immamut avalalaariarluta eqalunniarpugut, Frederik "Fuuja Larsen oqaluttuarpoq.

Nukappissat ullaakkut, ullup qeqqanut unnukkullu eqaluttorput. Aallertussaq ullut sisamassaani tikippoq.

Maniitsumut apuukkatta 9 kilonik oqilisimavunga. Suut tamarmik nukinngorsimapput, peqqilluinnarpunga, eqqaamasalersaarpoq.

Illussanik titartaasartunngornissamik takorluugaqarnera Ilisimatusarfimmi inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu pillugu ilinniarnermik paarlanneqarpoq. Fuuja inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu pillugu kandidatitut ilinniagaqarpoq.

- Ilinniarlunga aallartikkama uannut tulluartuusoq paasilerpara. Kajungerisara nassaaraara, tassalu Kalaallit Nunaata kulturikkut oqaluttuarisaanera, oqarpoq.

Fuuja siorna Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu ukiuni 30-ni sulisimanermini nalliuttorsiorpoq. Katersugaasiviup saaffiginnittarfiani ilinniartutut sulisimavoq, ullulli ilaanni allamik suliaqarusunnginnerluni aperineqarpoq, akuersivorlu.

- Qeqertarsuup Tunuani itsarnisarsiornermik inuillu oqaluttuarisaanerannik katersanik nalunaarsuisussanngorpunga. Katersat 3500-t tamaasa, Frederik "Fuuja" Larsen eqqaamasalersaarpoq.

Nunap pinngortitaani peqqarniissinnaasumi Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranik, allagaateqarfiinik assaanermullu atortunik misissuineq Fuujamut naleqqulluinnarpoq. Suliarerusutani nassaarai.

Ujaraannarnik sakkorallarnerup nalaanik nuannarinninneq

Katersugaasivimmi nakkutilliisooreerluni siorna 2024-mi pisortatut qaffappoq. Katersugaasivimmi nakkutilliineq tassaavoq ’arlaannik´ nakkutigisaqarneq.

Naatsumik oqaatigalugu: Fuuja assersuutigalugu ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaa pillugu ilisimasaqarluarpoq. Taamaammallu taakkununnga ‘nakkutilliisuuvoq’.

- Ukiut tamaasa sinerissami nunallu iluani sumiiffinni assigiinngitsuni assaallutalu misissuisarpugut, ukiunilu 30-ni taamaaliortarnikuuvunga, oqarpoq.

Fuuja ukiuni 30-ni itsarnisarsiornermigut Saqqaq, Independence aamma Dorset pillugit misissuisarsimavoq.

- Nassaarneq pissanganartuaannarpoq. Ingammik nunami nassaarineqartut paasinarsiartuaaleraangata.

Ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaa uannut nuannerluinnartuujuarsimavoq, Frederik "Fuuja" Larsen oqarpoq.

Timersorneq pinialunnermik ullumikkut taarserneqarsimavoq. Fuuja ilaquttanilu, tassa nulia Mette Rasmussen Larsen ernerilu marluk, ukiumut pilisarput.

Ameraliup qinnguani ilaqutariit illuaraata eqqaani eqalunnik pujoorillutillu tuttup neqaanik panertitsisarput. Ukiut 15-it missaanni taamaaliortarput.

Ilaqutariit illuaraq maanna allileruttorpaat. Imaluunniit eqqornerusumik oqaatigalugu nuliata allileruttorpaa.

- Sanallaqqinngilluinnarlunga paasivara, qujanarporlu illussanik titartaasartutut ilinniarsimannginnama. Qulinik kulloqarpunga. Kisianni ilikkariartorpara, suliaqarnikkut ilikkagaqartuartarpunga, illarluni oqarpoq.

Fuuja pinngortitami pilinngikkaangami angerlarsimaffimmini sofami Liverpool illersortarpaa, soorlu ukiuni 50-ini kingullerni taamaaliortarsimasoq.