Danskit Amerikamiut nioqqutissiaannik pisiumajunnaartut: Sunniuteqarpami?

Coca cola, Colgate, McDonalds Starbucksilu niuerfigiunnaakkit.

Taama ilaatigut Facebookimi gruppimi Boykot USA-mi ilaasortat ilaat oqariartuuteqarput, taannalu ullualuit ingerlaneranni tuusintialuusinnarlutik, uuma allaaserinerata nalaani 22.000-nik ilaasortaqalerpoq.

Atuakkiortut isummersortartullu arlallit USA-mit nioqqutissianik piserusukkunnaartunut ilanngupput. Pisiumajunnaarnerat ilaatigut Donald Trumpip akitsuutinik qaffaanissamik, Kalaallit Nunaannik pisinissamik, Ukrainemilu sorsuunneq pillugu inussiarnisaartumik Ruslandimik oqaloqatiginninneranut akerliuniarnermik takutitsivoq.

- Amerikamiorpassuit aningaasaqarnermik pitsanngoriarnissaanik neriuuteqarlutik Trumpimik taasisut, taamaattoqalernissaanut nunarsuup sinneranik qunusaarinerup aqqutissaannginnera, nunanik allanik tilligarnermik, ilitoqqallu kusanaatsuliorfigineratigut pisinnaannginnera misigissavaat, atuakkiortoq Claus Holm Thomsen assersuutigalugu Politikimi allappoq, Amerikamiullu nioqqutissiaanik atuiunnaavissimanini oqaluttuaralugu.

- Inui kamapput, taamaammallu akornusersuinerit imaattut takusalerpagut, Niels Bo Poulsen, Forsvarsakademimi sakkutuut oqaluttuarisaanernik immikkut ilisimasalik oqarpoq.

Akornusersuinerit nalinginnaasumik allaanerusumik iliorusunnermik, naleqartitaqarnermillu nunarsuarmut oqariartuuteqarumanermik takutitsisuugajupput, Alexander Josiassen, ilaatigut CBS-mi atueriaatsimi professori ilassusiivoq.

- Maanna takusavut tassaagunarput qallunaat ilaasa USA-mut qanoq iliorsinnaajunnaartutut misigisimanerminnik iliuusinngortitsinerat, taamaaliornerminilu malugineqarnissaq neriuutigaat, taanna nassuiaavoq.

Atuisullu akerliusarneri taamaattut iluaqutaappat?

Aap, ilaanni, akissut naatsoq taama nipeqarpoq.

Pisiumajunnaarnerilli sunniutaat uuttoruminaassinnaavoq, ilaatigooriarlunilu iliuuserineqartussatut kissaatigineqartoq aatsaat ukiut qulikkaat arlallit qaangiunneranni pisinnaasarpoq, ilisimatusartut marluk oqarput.

Franskit viinniliaasa kuuffikkut kuutsinneri atomimik qaartartorsuarnik misileraanermik unitsitsinermut ilapittuisuuvoq

Ullutsinni qallunaat ilaasa kaffisiniartillutik Starbucksimukarumajunnaarnerat, Coca Colamilluunnniit taamaatsitsinerat aatsaat pinngilaq.

I 1990-kkunni qallunaarpassuit Frankrigip 1960-kkunili atomimik qaartartorsuarnik – ilaatigut Algeriami inoqajuitsumi - misileraasarnera akerliuffigalugu franskit viinniliaannik pisiumajunnaarput, naak USA, Sovjetunioni Englandilu atomimik qaartartorsuarnik misileraajunnaareeraluartut.

Qaartitsinerit radiup qinngornerinik siaruaapput, taakkulu inunnik kræfteqalersitsisinnaallutillu allanik napparsimalersitsisinnaapput.

Nunat arlallit franskit nioqqutissiaannik pisiumajunnaarnermikkut akerliunerminnik takutitsipput. Maanilu Danmarkimmi 1995-mi amerlasuut franskit viinniititoqaannik kuuffikkut kuioraapput, nutaanillu pisiortornertik unitsivillugu. Franskit viinninik avammut nioqquteqartartut Danmarkiinnarmi 100 million koruuninik annaasaqartut, Jyllandsposteni allaaserisamini oqarpoq.

Frankrig 1996-mi kingullermeerluni misiliilluni qaartitsivoq.

- Tamatuma atuisut akerlilersuisarnerisa sunniuteqartarnera takutippaa, CBS-mi professori Alexander Josiassen oqarpoq.

Naak qallunaat Frankrigip atomimik qaartartorsuarnik misileraalluni qaartiterisarneranik unitsitsineranut ilapittuigaluartut, nunat allat amerlasuut akuunerisa paasinissaa pingaaruteqarpoq, Niels Bo Poulsen Forsvarsakademiimeersoq oqarpoq.

- Nunat allat arlallit franskit nioqqutissaataannik pisiumajunnaaqataapput – ilaatigut Australia New Zealandilu. Ataatsimoorlunili sunniiniarneq sunniuteqartarpoq. Nunatut Danmarkitut mikitigisumi nikititsisinnaaneq ajornakusoortorujussuuvoq, taanna oqarpoq.

Bussini qernertormiunut qaqortumillu amilinnut immikkut inissat atorunnaarneqartut

Atuisut pisortortarnerisa sunniutaasa Frankrigimisulli taama sukkatigisumik pisarnera tamatigut pineq ajorpoq.

1958-p missaanit 1980-kkut tungaannut Danmarkip nioqqutissiat, soorlu aamarsuit, uulia benzinalu Sydafrikameersut apartheid ammillu qalipaataanik immikkoortitsineq pissutigalugu pisiariumajunnaarpai.

Pisiumajunnaarneq kingorna Danmarkimi nioqqutissanik Sydafrikameersunik niueruteqarnermik inerteqquteqalernermik kinguneqarpoq, taamaalillunilu naalakkersuisut ataatsit arlallilluunniit pisortornissaq pinaveersimatinniarlugu nioqqutissanik aalajangersimasunik inerteqqutaalersitsinermikkut annertunerusumilluunniit akitsuusiinikkut pisarpoq.

- Ukiulli 30-t sinnerlugit qaangiunneranni Sydafrikami apartheid 1994-mi aatsaat atorunnaarpoq. Taamaalillunilu pisiumajunnaarnerup kingornalu inerteqquteqalernerup qanoq iluaqutaatiginera oqallisigineqarsinnaavoq, Niels Bo Poulsen oqarpoq.

Qallunaalli akerliuniarnerat siaruaattoq, tusarfiit allat nassuiaatigaat. Nunat allat ilanngupput, Sydafrikamillu niueqateqarnerminnik unitsitsillutik, taamaaliornermilu ammip qalipaataanik immikkoortitsinerup sakkortuumik akiornissaanut naalakkersuisut tatineqarput.

- Tamanna arlalinnik periuseqarluni iliuutsitut takussallugu toqqarneqarsinnaavoq. Nunami aalajangersimasumi niuernikkut akerliuniartoqarpoq, taannalu nunanut arlalinnut siaruaappoq. Naggataagut Sydafrika mattunneqarpoq, tamannalu soorunami nunap aquttuisa allatut iliornissaannik tativai, Niels Bo Poulsen isumaqarpoq.

Pisiumajunnaarneq sorsunnermik saqitsaannermillu kinguneqarsinnaasoq

Naak pisiumajunnaarnerit ataatsimut isigalugu killilersuinernit »navianannginnerugaluartut«, taamaattoq pisiumajunnaarnerit »sorsuunnernik kinguneqarsinnaanerannut« assersuutissaqartoq, Niels Bo Poulsen oqaluttuarpoq. Taassuma 1760-ikkunni kiffaanngissuseqalerumalluni sorsunneq innersuussutigaa, tassanilu Tuluit Kunngeqarfiata maanna USA-p avannaa annertooq nunasiaatigaa.

1775-imi tuluit Amerikamiunut nunasisunut akileraarutitik qaffappaat.

- Tamanna Amerikamiorpassuit kamaatigaat, Niels Bo Poulsen oqaluttuarpoq, imalu nangilluni:

- Taakku akillutik tuluit nioqqutissiaannik pisiumajunnaarput. Tamanna saqitsaannermik annertuleeqataavoq, taamaalillunilu kiffaanngissuseqalernissaq siunertaralugu sorsuunninnguulluni.

Amerikamiut 1776-mi sorsunnermi ajugaapput, ullumikkullu ulloq tikillugu ukiut tamaasa juulip sisamaat ’Independence Day-itut – kiffaanngissuseqalernerup ulluatut kalaallisut - nalliussisarpaat. 

Qallunaat Trumpimut akerliuniarnerat sunniuteqarpa?

Maannalu Colgatemik kigutinut saligutinut qaqorsaatip Zendiumimik taarsernera nunarsuarmi pissutsinut USA-millu pissanganartorsiornermut iluaqutaanera pillugu apeqqut uterfigeqqillugu.

- Nunaarannguuvugut akerliunerpullu USA_mut tunngatillugu sunniuteqangaarunnanngilaq. EU-milu ataatsimoorluta pisiumajunnaarutta Canadalu peqatigalutigu, tamanna sunniuteqarsinnaassaaq, Alexander Josiassen eqqoriaavoq.

Taamaalilluni pisiumajunnaarnerujunnaarluni killilersuininnguutissaaq, Niels Bo Poulsen tikkuaavoq.

- Mette Frederiksenip tamatta Teslamik eqqaaviliaassinissamik, New Yorkimut feeriartarunnaarnissamik Amerikamiullu nioqqutissiaanik piseqqujunnaarpatigut, tamanna pisiumajunnaarnerujunnaarluni killilersuininnguutissaaq, naalakkersuisunullu politikinnguulluni, taanna oqarpoq, imalu naggasiilluni:

- Tamanna Amerikamiunik kamaammertitsisinnaavoq saqitsaannermillu annertunerulersitsilluni.