KNI-mi pisortaasimasoq atsiornernik eqqunngitsuliorsimannginnerarpoq

Nutarsagaq: Naatsorsuuserisoq 1,7 mio. koruunit nalinginut peqquserlussimasutut pineqaatinneqarsimasoq siornatigut allassimagaluarpoq. Tamanna 3 mio. koruunit missaannut naqqinneqarpow. Kisitsisit marluk siornatigut taaneqartunut akileraannginnermi akileraareernermilu annertussusaannut tunngapput. Akileraannginnermili annertussusaa pisumut naapertuunneruvoq.

KNI-mi naatsorsuuserisuusimasoq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani ataasinngornermi nassuiaatinneqarpoq.

Unnerluutigineqartoq piffissami 2014-2021-mi 3,0 millionit koruunit missaannik peqquserlussimasutut allakkanillu 2,1 millionit koruuninik eqqunngitsuliorsimasutut Eqqartuussisoqarfik Qeqqani maajimi pisuutinneqarpoq. Ukiuni pingasuni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqarpoq. Maanna pinngitsuutinneqarnissani kissaatigaa, unnerluussisullu Morten Gimm Hvergelip sakkortunerusumik pineqaatissinneqarnissaa kissaatigaa.

Angut 58-inik ukiulik inip qeqqani issialluni siornatigut suliffigisimasani, akissarsiani akileraartarninilu eqqartorpai. Atorfeqarnermini Danmarkimi najugaqarsimavoq.

Oqaluttuarnerani kisitsiseroassuit allagaatiniillu paasissutissat uagut takusinnaanngiasut eqqaaneqartarput. Unnerluussisup unnerluutigineqartup aningaasarpassuarnik pisinnaatitaanani tigusisarsimasoq uppernarsassallugu suliassaraa. Tamanna akiligassaliornikkut akissarsialerissullu aqqutigalugu pisarsimavoq.

2019-imi suliffeqarfimmi pasinapiluttumik kalerriisoqarneratigut misissuiffigineqartunut ilaasimalluni KNI-mi pisortaasimasoq oqaluttuarpoq. Aqutsisut arlallit misissuiffigineqarput.

- Akissarsiaqarpallaartunga ilaat isumaqarput, oqarpoq.

Unnerluutigineqartorli naapertorlugu kingusinnerusukkut paasitinneqarpoq pisumi ingasattumik ajornartorsiuteqartoqanngitsoq. Kukkunersiuisut Deloittemeersut tikeraareersullu ilaatigut nalaatsornerinnakkut misissuillutik tamanna pivoq. Akissarsiarisimasaali pillugit paasissutissiisoqarnerusariaqartoq aalajangertoqartoq eqqaamavaa.

Eqqunngitsuliorsimannginnerartoq

Suliami tamatumani KNI-mi sulisuusimasut marluk pisumut tunngatillugu assigiinngilluinnartunik nassuiaateqarput.

Aappaa eqqartuussivimmi unnerluutigineqarpoq aappaalu KNI-mi aningaasaqarnermut pisortaasimasoq.

Aningaasaqarnermut pisortap atsiornera naatsorsuuserinermi pisortaasimasup akiligassanut arfinileriarluni atsiornera ilaarlugu atsiortissimagaa unnerluutigineqarpoq. Unnerluutigineqartup Sisimiuni siorna nassuiaatini uteqqippaa.

- Taava illit oqarnerit naapertorlugu aningaasaqarnermut pisortap akiligassat arfinillit tamaasa atsiorsimavai?, unnerluussisussaatitaasoq aperivoq.

- Aap, taamaappoq, unnerluutigineqartoq uppernarsaavoq.

Aammattaaq akiligassat akuerineqareersut naatsorsuuserisoq ilassutinik ilanngussisartoq unnerluutigineqarpoq. Pisut ilaanni taamaaliorsinnaatitaalluni oqarpoq.

Eqqartuussinerup aalajangersimasumik nalunaaqutsersimanera pissutigalugu naatsorsuuserisuni pisortaasimasup nassuiaanini naammassinngilaa, nassuiaateqarneralu marlunngornermi nangeqqissaaq.

E-mailikkut allaqatigiinnerit tassani paasisaqarfigissavagut. Mailit taakku ilumoortuunngitsut, taamaalillutik akiligassat akuerineqartutut isikkoqartinneqartut unnerluussisussaatitaasoq isumaqarpoq. Aammattaaq naatsorsueqqissaarummut aalajangersimasumut tunngasut, naatsorsuuserisimasumut illersuinermut atorneqartoq saqqummiunneqassaaq.

Aningaasaqarnermut pisortaasimasoq eqqartuussivimmi uppernarsaasutut apersorneqarnissaa aamma naatsorsuutigineqarpoq.