Saffiugassat pingaarutillit pillugit nunarsuarmi anneruniunnerup ilaa

Tamarmik ujaqqamik ataatsimik aallartipput: Qaarsumi saffiugassat piiarsinnaasagut. 

Saffiugassammi tassaapput nukimmik nungusaataanngitsumik tunisassiornermi teknologimut tunngaviusut – anorip erngulluunniit nukinganiit seqernup qinngorneranik tigooraavinnut saffiugassanullu uumassusilinniit ikummatissanik tunisassiornermi ikummateqarnermilu atugassani aqqusaarneqartussani.Teknologimik qaffasissumik tunisassiorniaraani soorlu oqarasuaatinik angallattakkanik qaammataasanillu saffiugassat tamarmik immikkut immikkuullarissunik piginnaanillit 80 tungaannoortut atorneqartariaqarput.

Naatsumik oqaatigalugu: Aatsitassanik piiaasoqartinnagu minguinnerusumik aaqqiisoqarsinnaananilu siunissami digitaliusumik pilersitsisoqarsinnaanngilaq. Kalaallit Nunaat saffiugassanik assigiinngitsunik annertuunik pisuussuteqartoq taamaammallu aatsitassarsiornissamut annertuumik periarfissaqartoq piffissap ingerlanerani ilisimaneqaleriartorsimavoq.

Taamaammat kikkut aallersinnaassanersut – qanorlu piiaassanersut – apeqqutaalerluni teknikkimuinnaq tunngajunnaarsimavoq. Politikkimut tunngalerpoq.

USA-p ujaqqanik ilisimasaqarnera

Trumpip uteriiserneranit politikkimut tunngatinneqalersimanera takusinnaavarput: » Arlaatigut pissarsiarissallugu isumaqarpugut (Kalaallit Nunaat, aaqq.)«.

Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimanera (ilaatigut russit Kinamiullu imaanik atuisinnaanerat) imaluunniit nunagisamik annertusiiniarnermik kissaateqarneq sakkutooqarfiillu pingaarutillit amerlinissaat kisimik pineqanngillat.

Minnerunngitsumik pineqartoq tassaavoq aatsitassanik piiaasinnaaneq – tassalu saffiugassanik pingaarutilinnik siunissami teknologi ilusilersorsinnaaniarlugu. Trumpip aamma Ukraine ukkatarulugu aatsitassanik piiaanissamik isumaqatigiissuteqarniarluni ukkassivoq, iluatsillugulu.

Trumpip taama soqutiginnitsiginera ullumikkut Kinap saffiugassanik qaqutigoortunik kisermaassipajaartumik inissisimaneranik peqquteqarunarportaaq. USA Kalaallit Nunaanni sumiluunniit taakkuninnga allanillu aallersinnaanissaa – sakkutooqarfinnik saffiugassanillu qaqutigoortunik – matumani pineqanngilaq, Kalaallillu Nunaat tigusarinngikkaluarlugu.

Ujarassiuuvunga, naalakkersuinermik immikkut ilisimasaqartuunanga, taamaattumik una allaaserisaq nunarsuarmi politikkimi pisunut akersuunnernullu tunngasorsuunngilaq, ataaserli pineqarluni, tassalu Kalaallit Nunaanni erlinnartut nunap iluaniittut:

Qanoq iliorluni saffiugassat qaqutigoortut pingaarutillillu pissarsiarineqarsinnaappat? Sooruna taama pingaartigisut? Aatsitassallu nungusaataanngitsumik sumiiffinnilu inuiaqatigiit ataqqillugit qanoq piiarneqarsinnaappat? 

Aatsitassarsiornissaq pisariaqartinneqarnerujartuinnarpoq

Piffissap ingerlanerani pisuujunerulersimanerput aatsitassarsiornissap pisariaqartikkaluttuinnarneranut peqqutaanerpaavoq – taamaammallu aamma pisuussutinik annertunernik atuinerulersimavugut.

Imminut qiviariarit.

Uattulli 40 missaanni ukioqaruit silarsuarmi qaammataasat, bilit sarfatortut, anorisaatit, qarasaasiat angallattakkat, oqarasuaatit ullumikkutut siuarsimatigigut tamatigoortigisullu peqanngikkallarmata peroriartorsimassallutillu allaat oqarasuaatit angallakkakkat suli nassaarineqarsimanavianngillat.

20 missaanni ukioqaruit oqarasuaatit qarasaasiallu angallattakkat silarsuanniittuarsimapput.

Silarsuatsinniillu allaanerusumut isigigutta annertuumik piorsaasoqarsimavoq. Kina siulliuvoq, taava India, maannalu Afrikap nunavittaani tamarmi inuuniarnermi atukkat pitsaanerujartorput.

Matumani nunarsuatta pisuussutai tatineqarput – ingammik saffiugassat mianernartut eqqarsaatigalugit, taakku teknologimi annertusaanermi aporfinngortalersimallutik.

Ullutsinni teknologimi tunisassiat (qarasaasiat, smartphonit, biilit sarfatortut, anorisaatit il.il.) nutaaliaasupilussuupput saffiugassanik arlalissuarnik atuiffiusariaqartut. Tunisassiat ilaat ima nutaaliaatigaat pitsaasumik atoqqiinissaq ajornangajalluni.

Saffiugassanimmi assigiinngitsorpassuarnit katitigaapput immikkoortikkuminaatsunik – teknikkikkullu akisuallaalerfiunngitsumik.

Ilaannikkut allaat annertuumik immikkoortiterniarnerat ajornavittarpoq. Taamaattumik saffiugassat tunisassiap atanerani tamarmiusumi peerneqarsinnaasanngillat.

Saffiugassaqanngippat minguinnerusumut aaqqiisoqarsinnaanngilaq

Taamaattumik nunap iluaniit saffiugassanik nutaanik aallertuartariaqarpugut assersuutigalugu smartphonit, anorisaatit biilillu sarfatortut sukkasuupilussuarmik atugaaneruleriartornerat malinnaavigisinnaaniarlugu, taakkumi amerliartortuarmata. Saniatigut inuiaqatigiit sarfalersugaanerisa annertusiartornerata kingunerisaanik maannamiit ledninginut kanngussak annertunerusoq atortariaqarparput. Imaanngilaq kanngussak qaqutigoortuummat, imali pisariaqartinneqalersimatigaaq, siunissami piumasaqarnermut aatsitassarsiorneq malinnaasinnaanani. Taamaattumik nunarpassuarni kanngussak aamma saffiugassanut mianernartunut ilaatinneqalerpoq.

Naatsumik oqaatigalugu: Minguinnerusumik aaqqiiniarnermi atueqqiineq naammanngilaq – saffiugassanik mianernartunik pisariaqartitsinerujartorneq naammassiniarlugu aaatsitassarsiortoqartariaqarpoq.

Teknologimi taamaattumi maannamut takusimanngisatsinnik saffiugassanik nutaanik piumasoqarpoq.

Ingammik saffiugassanik mianernartunik taaneqartartunik pisariaqartitsineq annertusiartorpoq. Saffiugassaapput inuiaqatigiit ingerlanissaannut pisariaqarlutillu naammattumik pissarsiariuminaatsut.

Taamaattumik aatsitassarsiornermi suliniutinik nutaarluinnarnik aallartitsisoqartariaqarpoq – suliaavorlu nalinginnaasumik ukiut qulikkaat ingerlaneranni ingerlanneqareeraangat saffiugassanik piiaasoqalerfiusinnaasartoq.

Piffissamut tunngagaluarpaluunniit avaqqunneqarsinnaanngilaq siunissami aatsitassarsiorfippassuarnik pisariaqartitsinerput. Minguinnerusumut ingerlaniarutta aamma akuerisariaqarparput aatsitassarsiornerup annertunerunissaa.

Taamaattumik siunissami pisariaqartitsinermut annertusiartortumut Kalaallit Nunaat qanoq suleqataasinnaava?

Nunarsuup pileqqaarneranut itsuarneq – siunissamullu

Kalaallit Nunaata ujarassiornikkut ineriartornera ilisimatusaatigaara – ingammik ujaqqat pisoqaanerpaat tektoniskiusut pinngoriartortarerat, Nuup eqqaani qaqqani angalaarluni nunap qaangajaanniittut misissorneqarsinnaammata. Qaarsoq taaamaattoq ukiut 3,8 milliardit matuma siornagut pilersinneqarpoq, ujarassiornikkulli nukiit allanngorsimapput ukiut 2,5 millliard angullugit matuma siornagumut pinngorsimallutik. Taamaalillutik Nunarsuatta siusissukkut ujarassiornikkut ineriartorneranut toqqortaapput , taamaalilluta nunarsuup pileqqaarneranut immikkuullarissumik paasisaqarfiullutik. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaata qaqqai qerisut saffiugasssanik mianernartorpassuarnik imaqarput ingammillu saffiugassanik qaqutigoortunik – Kalaallit Nunaata ujarassiornikkut ineriartornera peqqutigerpiarlugu. Sumerpiamiinnersut saffiugassallu qanoq pinngorsimanersut misissuiffigineqarsinnaapput ilisimatuussutsikkut periutsit atortullu tunngaviusumik apeqqutinut akissutisiniarnermi atorneqartartut taakkorpiaat atorlugit. Taamaattumik ilisimatusarninni aamma aningaasaqarnermut tunngasut ilaatinissaat pissusissamisoorpoq Kalaallit Nunaata ujarassiornikkut ineriartornera tamakkiisumik paasiniarlugu. 

Innermik anitsinermit anngap Kalaallit Nunaanni saffiugassarpassuit pilersikkai

Saffiugassat nalinginnaasumik pingasunut immikkoortinneqartarput pileriartitsimanerat tunngavigalugu:

1) anngamut atatillugu

2) hydrotermalimut atatillugu

3) saffiugassat katitigaanerisigut

Imaappormi saffiugassat amerlanersaat ujarassiornikkut ingerlaartarnerit arlaqartut kattunneranni pilersartut, immikkoortunilu pingasuni pinngoriartortarnerit imminnut taputartuussinnaasarlutik.

Kalaallit Nunaanni anngaq misissorutsigu Tunumi Skærgårds Intrusionimi peqarfik avaqqunneqarsinnaanngilaq. Anngaqarfik taanna ukiut 55 millionit matuma siornagut pilerpoq Atlantikumi quppat pileriartornerannut atatillugu, Kalaallit Nunaata Norgellu avissaarneranni, akornannilu imarpiup naqqata qaaniittoq pinngoriartorluni. Annertuumik kuulteqarnerata palladiumeqarneratalu (saffiugassaq siilvitut qillalasoq saffiugassaasorlu akuutissanit pitarneqarsinnaanngitsoq, taamaalilluni platinimiit manngernerullunilu ussinnerusup, aaqq.) saniatigut Skærgårds Intrusion ilinniartitsissutitut atorneqarsinnaavoq, qanoq anngaqarfiit basaltiusut kusugaasanngorsinnaanersut nunarsuullu qaavata ilaanut ilaallutik ineriartorlutik.

Saffiugassat nillortinnerup kingunerisaanik anngaqarfiup iigai sinerlugit kusugaasanngoriartornerisigut anngaq imerpalasumik saffiugassanillu sulfidinik akuneqarpoq. Taamaalilluni qaarsoq kuultitaqalerlunilu palaadiumeqalersarpoq.

Anngaqarfeqarneranut assersuut alla tassaavoq Nuup 200 kilometerinik avannaani Maniitsup kanginnguani Noriteqarfitoqqami ukiunik 3 milliardinik pisoqaatigisumi nikkilinngortoqarsimanera.

Matumani nunarsuup iluani anngaq kissartupilussuaq qaarsunik sulfideqartunik neriuivoq, taamaalillutik anngat sulfideqarluartut (svovlbrintemit taratsut, aaqq.) annnertuumik akuneqarlutik.

Tamatuma kinguneraa sulfidip nikkileqartup pilernera taannalu qaarsumi immikkoortukkaarluni siammarneqarluni.

Kiisalu kujataani anngat (basiskiusut) alkalinet immikkut ittut Gardarip immikkoortuanik taaneqartartut saffiugassanik qaqutigoortunik annertuumik imaqarput.

Erngup kissarluartup kuulti grafitilu nunap qaanut qaninnerulersippai

Saffiugassat qaqutigoortut peqqutigigunarlugit Trump Kalaallit Nunaannik soqutigisaqarpoq, saffiugassat pingaarutillit taakku Kinamit kisermaassiffigineqartutut inissisimammata.

Anngat taakku nunap qaanut peqqaarput ukiut 1,3 aamma 1,2 milliardit matuma siornagut, anngat alkalineusut uummarissarneqaqqimmata, aallaqqaammut nunap iluani anngaq imerlu kissartoq kattummata, qaarsoq ukiut 1,8 milliardit missaanni matuma siornagut pilersinneqarmat. Piffissami tassani qaarsut pilersut aamma hydrotermalimik pilersinneqarput, taamaalilluni kujataani annertuumik grafiteqalerluni. Kalaallit Nunaata kujataani grafiteqarfik nunarsuarmi annertunerpaajuvoq ilisimaneqartoq. Tamatuma saniatigut Nanortallip eqqaani annertuumik kuulteqarpoq taannalu qaarsup pilersinnerani pinngorpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfiit kisiartaat pilersinneqarluni, tassalu kuultisiorfik Nalunaq. Sumiiffimmi tassani grafit kuultilu pinngorput imerpalasumik gassinillu aniasoqarneratigut pinngoqqaanik arrortinneqartunik, pinngoqqaallu arrortinneqarnerat kigaalliartorluni. Aamma saffiugassaqarpoq Avanersuarmi sioqqanik titamiumimik akoqartunik. Saffiugassat taakku pilersarput qaarsoq saffiugassanik imaqartoq arrortinneqaraangat, nanertorneqarluni ’illuarteqattaarneqarlunilu’, kingornalu oqimaassusaat aallaavigalugu siammarlutik. Aamma assersuutigalugu titaniumeqarsinnaavoq kuulteqarluni qaqutikkullu aligoqqeqarluni, taakkulu Kalaallit Nunaata kitaaniissorineqarlutik.

Aatsitassanik piiaaneq avatangiisinut ajorluinnartoq

Siuliani allassimasunit immaqa maluginiarneqarsimassaaq ataasiinnaanngitsukkut aatsitassat pinngortartut. Ujarassiornikkut imaannaanngitsumik ingerlaartoqarneratigut pilerajuttarput. Taamaattumik aamma periuseq ataasiinnaanngitsoq aatsitassat pinngornerisa pasiniarneranni atorneqartarpoq. Aatsitassarsiorfiusinnaasut tamarmik immikuullarissunik ajornartorsiutitaqartarput. Soorunami aamma tamanna atuuppoq aatsitassarsiornissap avatangiisinut kingunerisinnaasai nalilersorneqaraangata. Aatsitassarsiorneq arlaatigut ajoquteqartuaannarpoq. Soqutaannginnerugunarpoq nunami itersarujussuarmik peqalersarnera ukiorpassuarni nunami ikitut kusanaatsutut ittumik. Tamatuma saniatigut aatsitassarsiornermi ujaqqat aseqqukut piusarlutik tuluttut tailingsinik taaneqartartut. Pisuni immikkuullarissuni aamma annertuumik mingutsitsisoqarsinnaavoq ujaqqat seqummakut arrortinneqaraangata. Taama pisoqartarpoq eqqagassat saffiugassartaqaraangata avataaneersunik soorlu saffiugassanik sulfidetalinnik,, nunap qaani unerisimanngitsunik. Piffissap ingerlanerani sila anorilu peqqutigalugit arroriartortarput siallertarneraniillu silaannalerneqarnermikkut pinngoqqaanik ulorianartunik imaqalerlutik, soorlu arsen, aqerloq, cadmium allanillu. Kuulti assersuutissaqqippoq. Nalunami kuulteqarfimmut peqqutaaneruvoq kuulteqarfeqarmat uloriananngitsumik. Taamaattumik ujaqqqat sequtsikkat uloriananngillat. Nuulli avannaani Qeqertarsuarmi kuulteqarferujussuaq ulorianartoqarpoq saffiugassamut arsenopyritimut tunngasumik.Taaguutaatigut tusaaneqarsinnaavoq pinngoqqaaq arsen pineqartoq taannalu toqunartoqarpoq, ima pisoqarsinnaalluni Nuup eqqaani kangerluit mingutsinneqarsinnaallutik.Taamaattumik aatsitassarsiorniaraanni avatangiisinut kingunerisassaasa nalilersornissaat pingaartupilussuuvoq, misissueqqaalinnginnermi qillerilerlunilu, saffiugassap annertussusaata misissornerani.

Uranimut suliaq Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi imminut assortuunnermut takussutissaavoq

Ujaqqat piiaanermi sequtsikkat eqqagassat tassarpiaapput Kuannersuarmi saffiugassanik qaqutigoortunik annertuunik piiaaniarnermi ajornartorsiutaasut – Gardarimi nunap immikkoortuata ilaanituut, soorlu siuliani allattunga. Kuanersuarni saniatigut saffiugassaq tassaavoq pinngoqqaaq urani ulorianartunik qinngorneqartoq. Taamaattumik Namminersorlutik Oqartussat uranimut inatsit aallaavigalugu uranisiornissamut akerliullutik inerteqquteqarput.

Aatsitassarsiornissami assigiinngitsunik imminut assortuuuttoqartuaannarpoq, aamma Kalaallit Nunaanni:

· Namminiilivinnissamik kissaateqarneq avatangiisillu mianeralugit aningaasatigut ineriartornissaq qanoq oqimaaqatigiissinnaappat?

· Aamma: Piiaasoqaraangat qanoq pinngortitaq, avatangiisit nunallu inoqqaavisa kulturiat qanoq mianerineqarsinnaappat?

Qujanartumik aatsitassarsiornissamik aalajangiisussat tassaanngillat USA imaluunniit Danmark. Tamanna taamaallaaat inuiaqatigiit kalaallit aalajangigassaraat.

Saffiugassat mianernartut pillugit ujarassiorneq paasisaqarfiginerorusuppiuk? Taava aamma allaaserisaqarsimavunga Aktuel Naturvidenskabemi ’Geologiske mineralforekomster og den grønne omsitlling’.