Aqqaluaq B. Egedep (IA) Inatsisartuni apeqqarissaarnermi appisaluunneqariataarnera aalassatsitsivoq. Ataatsimiinnerit nalinginnaasumik eqqissisimasumik ingerlasarput, allaalluunniit uernarnangajassinnaasarput. Maannali qinersinissaq qanilliartortillugu oqallinneq sakkortusivoq.
Demokraatineersup Anna Wangenheimip meeqqat pillugit suliassaqarfik ajornartorsiungaartoq qinigaaffimmi politikkikkut allanngorartuartartoq ataatsimiittarfimmiittunut maluginiaqquaa. Ukiuni sisamangajanni naalakkersuisut aatsaat taama taarserneqartartigisimapput.
Aqqaluaq B. Egedep (IA) Inatsisartuni apeqqarissaarnermi appisaluunneqariataarnera aalassatsitsivoq. Ataatsimiinnerit nalinginnaasumik eqqissisimasumik ingerlasarput, allaalluunniit uernarnangajassinnaasarput. Maannali qinersinissaq qanilliartortillugu oqallinneq sakkortusivoq.
Demokraatineersup Anna Wangenheimip meeqqat pillugit suliassaqarfik ajornartorsiungaartoq qinigaaffimmi politikkikkut allanngorartuartartoq ataatsimiittarfimmiittunut maluginiaqquaa. Ukiuni sisamangajanni naalakkersuisut aatsaat taama taarserneqartartigisimapput.
- Meeqqat atugarissaarnissaat pingaartinneqangaarumaartoq IA-p qineqqusaarutigisimavaa. Kisianni meeqqat pillugit suliassaqarfimmi taarsersornerpassuit assigiinngitsorpassuarnik kinguneqarsimapput – talerpimmit saamimmut, oqarpoq.
Illimmi?
Eqaluk Høegh (IA) 2021-mi qinersisoqarnerata kingorna »meeqqat ministeriattut« atorfeqalerpoq, tassanngaannarli soraarpoq, tamatumalu kingorna Paneeraq Olsenip (Naleraq) ataavartumik atorfinitsinneqarnerata tungaanut Mimi Karlsen (IA) sivikitsumik paarlattaalerpoq. Naleraq 2022-mi naalakkersuisooqatigiinni Siumumik taarserneqarmat taanna tunuarpoq, tamatumalu kingorna akisussaaffik Mimi Karlsenimut uteqqippoq. Ukiup ataatsip missaa qaangiuttoq misilittagaqarluartumit Aqqaluaq B. Egedemit taarserneqarpoq, taannalu juunimi 2023-miilli meeqqanut, inuusuttunut, ilinniartitaanermut, kulturimut, timersornermut ilageeqarnermullu akisussaavoq.
Aqqaluaq taarserneqarsimasut ilaat napparsimalluni sulinngiffeqarmat, aamma pissutsit “ajornakusoortut” pissutigalugit atorfik allanngortittariaqartoq eqqaasitsilluni Wangenheimimut akissuteqarpoq.
- Politikkikkut taamatut sammineqassanngilaq, Wangenheimimut oqarpoq kingornalu inuttaanut toqqaannarnerusumik ima oqaaseqarpoq:
- Peqqissutsimut naalakkersuisuugallartillutit peqqinnissaqarfimmi suut tamarmik iluarsineqarpat? Naamik, taamaattoqarsimanngilaq, oqarpoq nangillunilu: - Naalakkersuisup suut tamaasa nammineq iluarsisinnaanngilai. Suliassarpulli tassaavoq pissutsit pitsanngorsarneqarnissaannut anguniagaqarluta sulinissarput. Naak paarlakaajaattoqarsimagaluartoq suliarput peqqissaartumik suliarisimavarput.
Anna Wangenheimip oqaaseqaqqissinnaalerniariarluni ima akivaa:
- Inatsisartunut ilaasortatut Naalakkersuisut isornartorsiornissaat pisussaaffigaarput. Taamaammat akissutsit eqqarsaatersuutigaara. Soorlu tassa apeqquteqarsinnaatitaanera killilerneqarniartoq, oqarpoq nangillunilu:
- Parteerput amerlanerussuteqartuusimanngisaannarpoq, isumaqatigiinniartariaqartarpugulli. Illutungianik IA pissaaneqarnerpaajuvoq. Taamaammat meeqqat inuusuttullu pingaartinneqassasut duaarutigigaanni – taamaalillunilu atorfimmi tassani taama taarseraattoqangaatsiarpat pissusissamisoornersoq apeqqutigaara.
- Ajuallannartumik oqaaseqanngilanga. Piviusut eqqaavakka. Kisianni meeqqanut tunngatillugu iliuuseqarsimanngitsutut nipeqartitsiniaanerit ingasappoq. Iliuuseqarsimavugummi! Aqqaluaq B. Egede akivoq.
Kalaallinik arsaarinnittarneq
Apeqqarissaarnermittaaq piffissami matumani sammineqarnerpaat ilaat, meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat sammineqarpoq. Kalaallit meerartaat Danmarkimi angajoqqaaminnit arsaarinnissutaasimasut ikilisarniarlugit Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarumaarnersut arlalinnit apeqqutigineqarpoq.
Aqqaluap Statsministeriamut 2023-miilli attaveqarnerit taagorpai, erseqqissarpaalu “Danmarkimi pissutsit ingerlanerat Naalakkersuisut akuerisinnaanngikkaat”.
- Ilumoorpoq danskit naalakkersuisuisa tamanna pillugu aningaasanut inatsisissaminni immikkoortitsisimanerat, taamaammallu suliaq aallartittoq naatsorsuutigaarput“ Aqqaluaq pakatsisoq oqarpoq.
Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut amerlanerujussuat ajornartorsiutaavoq – aamma Nunatsinni, apeqquteqartartut arlallit tikkuarpaat. Kalaallit Nunaanni meeqqat ullumikkut 750-800-t angajoqqaatik najornagit najugaqarput. Taakkunannga 400-t angajoqqaarsiani sinnerilu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni.
- Ilatta angajoqqaanngornissaminnut piareersarnissaannut unammillernartoqarpugut. Angajoqqaatut piginnaasaqanngitsut ikiorniarlugit Naalakkersuisut qanoq iliuuseqassappat, Najaaraq Møller Siumumeersoq apeqquteqarpoq.
Aqqaluaq naapertorlugu assigiinngitsorpassuartigut iliuuseqartoqartussaassaaq, minnerunngitsumillu pinaveersaartitsinerit pingaaruteqarput. Aammali eqqarsartaatsimik allannguinissaq kajumissaarutigaa:
- Naalakkersuisut kisimik suliami iliuuseqartuusussaasut isumaqassanngilagut. Inuiaqatigiit, angajoqqaat namminneq angajoqqaallu qanigisai angajoqqaajulluarnissamut tunngaviupput. Tamat akisussaaqataanissaat pineqarpoq.
Karl Tobiassen Siumumeersoq aamma ilannguppoq.
- Nunatsinni meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerup annertusiartortinnginnissaa pingaaruteqarpoq. Isumaginninnermut aqutsisoqarfik sinerissami angalaartarpoq, tamatumali saniatigut qanoq iliuuseqarniarpisi, aperivoq.
- Kommunit oqaloqatigiuarpakka. Angajoqqaat, ilaqutaasullu allat tapersersornissaannut periarfissat suunersut, paasiniarneqassaaq. Meeraq ilaqutariinnit arsaarinnissutigiinnarnagu, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
Meeqqap toqqissisimanissaa isumannaatsuunissaalu eqqarsaatigalugit meeqqap angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaa pisariaqarsinnaasartoq, ilaqutariillu paarsisut paaqqinnittarfinnilu sulisunut toqqissisimanartumik avatangiiseqarnissaq pilersinniarlugu ilungersortartut politikerit nassuerutigaat. Tamannali meeqqap ilaquttaminut maqaasineranut allannguinngilaq.
- Aaqqiissutissat sapinngisamik annernartuunngitsut ujartortariaqarpavut. Aamma siusissukkut iliuuseqartariaqarpugut. Suliaqarfik siuarsarniarlugu 6 millionit koruuninik immikkoortitsinikuuvugut.
