Meeqqat ikinnerit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartassapput

 Kalaallit Nunaanni meeqqat angajoqqaaminiinngitsut ullumikkut 750-it missaanniipput. Taakkunannga 400-t angajoqqaarsiaqarput, sinnerilu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniipput. Tassa meeqqat 0-17-inik ukiullit 4,5 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput. Kisianni kisitsisit appartariaqartut Naalakkersuisut isumaqarput, taakkulu 2022-mi 2030-mut iliuusissatut pilersaarummik aallartitsipput, tassani meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnaveersaarnissaat anguniarlugu angajoqqaat tapersersorneqarnissaat ikiorneqarnissaallu ukkatarineqarpoq.

Angajoqqaat atugarliortut tapersersorneqarnerullutillu katsorsarneqarneruniassammata angalallutik ilaqutariinnut siunnersuiartortartut, ilaqutariinnut atugarliortunut inissianik pilersitsineq, angajoqqaarsiat ukkatarinerunissaat taamatuttaarlu ilaqutariinnut sullissiviit isumaginninnermullu aqutsisoqargiit patajaannerusumik suleqatigiinnissaat sakkussat ilagaat.

Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartariaqaleraangata sapinngisamik pitsaasumik ilaqutariippalaartumillu peroriartornissaat qulakkeerneqassaaq, taamaammallu angajoqqaarsiat amerlanerusut kissaatigineqarlutillu atugassarititaat pitsanngorsarniassammata piginnaasanik inerisaanissamik, ilitsersorneqarnissamik oqilisaaffigineqarnissamillu neqeroorutit amerlanerussapput. ”

Qanigisamut inissinneqarneq meeqqamut toqqissisimatitsillunilu avatangiisinik sungiusimariikkamiititsissagami meeqqap inunnut tatigisaminut atassuteqaannarnissaanik periarfissiissammat meeqqap qanigisaanut inissiinissamut periarfissaqaraangat qanigisaanut inissiisarnissaq aaqqissutitsialaavoq. Tamanna meeqqap ulluinnaanut allanngujuitsuutitsillunilu ataavartitsissaaq, angajoqqaavinik suleqateqarnermut pissassaataassaaq, meeqqallu piorsarsimassutsiminik kinaassutsiminillu attassiinnarnissaanut iluaqutaassaaq.

Avatangiisit toqqissisimanartut

 ilisarnartullu Ida aamma Larsine Abelsen-Benjaminsen meeqqanut marlunnut arfineq-pingasunik qulinillu ukiulinnut angajoqqaarsiaallutillu qanigisatut angajoqqaarsiaapput. Larsinep nukaa kræfteqarluni napparsimallunilu meeqqanut marlunnut kisimiittuulluni anaanaavoq, taannalu Danmarkimut nakorsartikkiartoraangat eqqissisimaartariaqaraangalluunniit Larsinep Idallu meeqqat angerlarsimaffimminni Nuummiittumi paarisarpaat. 

– Nuliama nukaa 2021-mi kræfteqarluni napparsimalerpoq. Aallaqqaataani meeqqat sukkut tamaana sapaatip-akunnerata naanerani paarisarpagut, 2023-mili napparsimaleqqimmat aalaakkaasumik sapaatip-akunnerata naanera allortarlugu Danmarkimullu nakorsartikkiartoraangat paarisarpagut. Nakorsartereerluni uteraangami meeqqat arnaminnut qaninniassammata ineqatigisarpaatigut. Maanna qanigisaalluta angajoqqaarsiatut akuerisaanikuuvugut, tamannalu uagut anaanaasullu nuannaarutigaarput, Ida Abelsen-Benjaminsen, palasinngorniartoq, oqaluttuarpoq.

 – Meeqqat nalusaminniitinneqannginnissaat pingaartipparput. Uagut, sungiusimallutalu toqqissisimaffigimmatigut, ilagissagaatigut. Arnaasa inissisimaffia aamma oqaluuserisarparput. Napparsimasoq, kræfterlunilu toqusinnaasoq. Arnaallu sugaluarpat meeqqat angerlarsimaffianni ilaqutariinniluunniit nalusaminni najugaqaratik uagutsinniissinnaallutik nalussanngikkaat, Ida Abelsen-Benjaminsen, peruluutigisamik nappaateqartoqartillugu allatulluunniit inuunermik allannguisoqartillugu ilaquttat qanigisallu akisussaaffimmik tigusinissaat pingaaruteqartoq isumaqartoq, oqarpoq. – Ilaqutariinni ikioqatigiinnissarput pingaaruteqarpoq. Ataatsimoorluta nukittunerulertarpugut, tamannalu meeqqanut pingaarnersaavoq. Anaanartik annaassagaluarunikkut uagutsinniissinnaapput, uagullu taakkununnga takornartaanngilagut.

Angajoqqaarsianut atugassarititaasut pitsaanerusut 

Aviâja Lund aamma Martha Brandt Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmi angajoqqaarsianut sullissivimmi sulipput. Marluullutik meeqqanik mikisunik anginernillu angajoqqaarsiaasimapput, taamaammallu suliamut tunngasut ilisimasaqarfigaat.

– Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat aatsaat kingullertut periarfissaasarpoq, pisariaqartinneqaraangalli pitsaasunik, toqqissisimanartunik ilaqutariinnullu naleqquttumik atugassaqartitsinissaq pingaartinneqartarpoq. Nalunnginnatsigu meeqqat ilaqutariittut attaveqaqatigiilluarlutik peroriartornerat ineriartornerannut pingaaruteqartoq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut inissinneqarnatik ilaqutariinnut paarsisunut inissinneqartarnerat maannakkut pingaartinneqarnerulersimavoq. Toqqissisimanermik aalajaatsuunermillu pilersitsisarpoq, tamannalu atugarissaarnissaannut aalajangiisuuvoq, Aviâja Lund oqarpoq.

Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup angajoqqaarsianut siunnersortit angajoqqaarsiallu qaammatit tamaasa internetikkut ataatsimiigiaqqusarpai, tassani suut pisariaqartinneqarnersut oqaloqatigiissutigisarlugit. Assersuutigalugu angajoqqaarsiat ilaqutariillu isumaginninnermut ikiortit meeqqanik immaqa ADHD-mik, imigassamik atornerluinermik nappaateqartunik imaluunniit mikisuunerminni sumiginnagaanerup kingunerisaanik akiugalinnik isumassuineq qanoq ittuunersoq pillugu ilisimasanik piumasaqartarput. Kommuni isumaginninnermullu aqutsisoqarfik suleqatigiillutik angajoqqaarsianik ilinniartitsisarput, angajoqqaarsianut piginnaasaqarnerulernissamut periarfissanik amerlanerusunik pilersitsisarlutik. Angajoqqaarsiaasut suliassaminnik ilisimanninnissaat pingaaruteqarpoq. Meeqqap immaqa ajornartorsiutillip tapersersornissaanut periarfissaqartariaqarput. Angerlarsimaffik eqqissisimanartuullunilu toqqissisimanartuussaaq, angajoqqaarsiaasunullu ilaqutariinnik paarsisunik ikiortissaqarnissaq iluaqutaangaarsinnaavoq, Martha Brandt oqarpoq.”