Canadamiut suliffeqarfiutaanni Amaroq Mineralsimi piginneqataassutit Canadami USA-milu niuertut aningaasarsiortullu niueqatigiittarfianni marlunngornermi maajip 20-ani qaffapiloorput.
Ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataassutit nalingat minutsit 45-innaat ingerlaneranni sisamariaammik qaffappoq, tamannalu inuppassuarnit tupigusuutigineqalerpoq.
Canadamiut suliffeqarfiutaanni Amaroq Mineralsimi piginneqataassutit Canadami USA-milu niuertut aningaasarsiortullu niueqatigiittarfianni marlunngornermi maajip 20-ani qaffapiloorput.
Ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataassutit nalingat minutsit 45-innaat ingerlaneranni sisamariaammik qaffappoq, tamannalu inuppassuarnit tupigusuutigineqalerpoq.
Amaroq Minerals Nalunami kuultisiornissamut akuersissutaagallartumik peqarnermi saniatigut aamma Kujataani allanik misissuinissamut akuersissuteqarpoq. Ingerlatseqatigiiffik kingullertigut pingasunik allanik akuersissuteqalerniarluni qinnuteqaqqammerpoq.
Amaroq Minerals Kujataani akuersissutinik arfineq-marlunnik peqarpoq, akuersissutillu allat pingasut qinnuteqarfigeqqammerpai. Akuersissutit arfineq-marluusut ilaat tassaavoq kuultisiorfimmi Nalunami piiaanissamut akuersissut.
Foto: AFP/Ritzau Scanpix
Short squeeze, qaffaapilooriasaarneq
Amaroq Mineralsimi pisortat Canadami aningaasaliissutinik nakkutilliisoqarfimmit CIRO-mit – aamma piginneqataassutit qaffannerinik tupigusuuteqartumit – piumaffigineqarlutik suliffeqarfiup ingerlatsinerani allannguuteqarsimasoqarneranik, piffissami kingullermi niuernerup qaffanneranut nassuiaataasumik, ilisimasaqaratik allapput.
Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfiup piginneqataassutit qaffakkiartornerannut suna pissutaanersoq ingerlatseqatigiiffik aamma aperisimallugu Sermitsiamut ilisimatitsivoq, aningaasaateqarfiillu teknikkikkut iliuuserisartagaat ”short squeeze”-mik (qaffaariasaapiloornermik, aaqq.) taaneqartartoq pineqarunartoq ingerlatseqatigiiffik oqarsimavoq.
Piginneqataassutit taarsigassarsiarineqartut ima qaffakkiartortigigaangata, piginneqataassutinik pisisimasut taakkua nalingata appariartornissaanik ilimasulerlutik piginneqataassutit taamaatinnarlugit piginneqataassutinik allanik akisunerusunik piseqqittasiaqaleraangata short squeeze, tassa piginneqataassutit nalingata piffissami sivikitsumi qaffapilooriasaarnera, pisarpoq.
– Marlunngornermi maajip 20-ani taama pisoqarsimasinnaavoq, Aalborgimi ilisimatusarfimmi aningaasaqarnermi aqutsinermut tunngasunut professori Per Nikolaj Bukh Sermitsiamut oqarpoq.
Naatsorsuutiginnilluni qaffaaneq
Professorilli isumaa naapertorlugu naatsorsuutiginnillu qaffaasoqarsimanissaa ilimanarneruvoq.
– „Qaffaapilooriasaartoqarsimasuuppat“ piginneqataassutit nalingat kaaviiaartitaqarnerulernerup saniatigut qaffakkiartorsimassagaluarpoq. Tamannali takunngilarput. Piginneqataassutilli nalingat aqaguani appariatoqqilermat aatsaat kaaviiaartitaqarnerulerput. Piginneqataassutinik akikitsunik siornatigut pisisimasut ilaat maanna piginneqataassutiminnik tuniniaalersimanerat tamatumunnga pissutaasimagunarpoq.
– Taamaammat naleqassusaa aningaasarsiorniartut ilaasa maajimi marlunngornermi piginneqataassutit ullualuit sioqqullugit nalinginut naleqqiullugit piginneqataassutinut akiliiumanerannit tamatumalu kingorna piginneqataassutit nalingat qaffammat tunisiumasunit aalajangerneqarpoq.
Canadamiut suliffeqarfiutaani Amaroq Mineralsimi piginneqataassutit sapaatip-akunnerani kingullermi qaffarujussuarnerat kuultisiorfimmi Nalunami kuultisiorfiup aallartingajalerneranik isumaqalernermik pissuteqartoq Aalborgimi ilisimatusarfimmi professori Per Nikolaj Bukh isumaqarpoq.
Assi: Aalborg Universitet
Eqquiniaassut
Per Nikolaj Buchip naliliinera naapertorlugu inuit ilaat — qularnanngitsumik USA-mi, piginneqataassutit nalingisa qaffariarfiginerpaasaanni — ingerlatseqatigiiffiup kuultisiorfimmi Kalaallit Nunaanniittumi kuultisiorneq qanittukkut aallartinneqassasoq isumaqalersimapput.
– Ingerlatseqatigiiffiup nalunaarutaa naapertorlugu aamma neriulluarnartoqarpoq. Kuultimik ukiuni qulini tunisassiornissamut naammattunik peqarpugut, iluatsissappallu piginneqataassutit nalingat maannakkumut naleqqiullugu qaffannerujussuussaaq. Taamaammat ingerlatseqatigiiffik tunisassiulerpat piginneqataassutit nalingat suli qaffakkiartussasoq isumaqarpunga. Aatsitassarsiorfik kuultimik annertuumik akulik pineqarpoq, taamaammallu aallartikkunik aningaasaliisartunit aningaasanik amerlanerusunik pissarsinngikkaluarlutik annertusaasinnaanissaannik ilaatigut isumaqarpoq.
– Taakkua tunisassiulernissaat soorunami piumasarineqarpoq, taamaammat tamanna suli eqquiniaaneruvoq, Per Nikolaj Bukh oqarpoq.
