Aalisagartassiissutissat pillugit aalajangerneq pingaarutilik suli pinngilaq

Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen, Demokraatit, 34-nik ukiulik sukataarutissaqartoq oqartoqarsinnaavoq.

Suliaq qaleralittassanik avammut niuerutigalugut millioninik untritilinnik nalilinnut tunngavoq.

Ingerlatsisunit tatineqariartorneq Jens-Frederik Nielsen aalisarnermik ingerlatsisunit qaleralittassanik, saarullittassanik nataarnartassanillu Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsisussarsiorneranni qanittumi paasisaqarnissamik neriuuteqartunit tatineqariartorpoq.

Pisassiissutissat ulloq 7. februar ukioq manna Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit ingerlatsisussarsiuunneqalerput. Tassa qaammatit arfineq pingasut matuma siornali. Qaammatit pingasut matuma siorna Naalakkersuisut kikkut ingerlatseqatigiiffiilluunniit sorliit ukioq manna kitaani avataasiorluni qaleralinnik 4.600 tonsinik aalisagaqatigiinnillu allanik marlunnik aalisarnissaannik aalajangernissaat ilimagineqaraluarpoq. Pisassiissutit taakku aalisarnermi ingerlatsisunut nutaanut politikikkut illikartitaapput.

Naalakkersuisut aalajangernissaasa kinguaattoorneranut atatillugu Sermitsiap Naalakkersuisut Siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen suliaq pillugu oqaaseqarnissaanik qinnuigaa.

- Suliami aalajangertoqannginnera uanga tamakkiisumik akisussaaffigaara. Naalakkersuisut siulittaasuattut aalajangertoqarnissaa qulakkeertussaavara. Aalajangernerlu tamanna Naalakkersuisunut suliaq aalajangertinngilara. Maannakkorpiaq aqqiissutissarsiorpugut, oqarpoq.

Aalisarnermut immikkoortoq qineqqusaarnerlu

Naalakkersuisut isumaqatigiinngitsut, tamannalu suli aalajanginnginnissinnut patsisaasoq tusatsiagaavoq?

- Kingullermik Inatsisartunut qinersisoqarneranut atatillugu qineqqusaarnermi aalisarnermut immikkoortut ilaanni isumaqatigiissimannginnerput nalunngilarput. Tamanna isertuunneqarsimanngilaq. Aalajangertoqarsimannginneranut uanga akisussaavunga. Ingerlatsisussarsiornermi aaqqissutissarsiorluta maanna sulivugut. Tassa oqaatigisassaq. Aalajangernerlu taanna sumut sammissanersoq pillugu oqaaseqarsinnaanngilanga. Uangali suliap naammassineqarsimannginneranut akisussaavunga, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Aalisarnermi ingerlatsisut nutaat

Ingerlatsisut nutaat imaluunniit ingerlatsisut nalunngeriikkavut Royal Greenland Polar Seafoodilu aalisagartassinneqarnerannut sammivisi?

- Kikkunnut samminerluta oqaatigisinnaanngilara. Naalakkersuisunut aqutsisutut aalajangertoqarnissaanut isumaginnittussaavunga. Suliaq tamanna ingerlavoq, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Naalakkersuisuusimasut Múte B. Egedip siuttuuffigisai siorna decembarimi kitaani avataasiorluni qaleralittassat 4.600 tonsit, saarullittassat 1.950 tonsit nataarnatassallu 166,6 tonsit ingerlatsisunut soqutiginnittunut tamanut ingerlatsisussarsiuunnissaannik aalajangerput.

Ilaatigut qaleralittassat ilaasa ingerlatsisussarsiuunnissaannut, Naalakkersuisuusimasut piginnittuunerup nutaanut, ajornanngippat inuusuttunut avataasiorluni aalisartunut siammarneqarnissaannik kissaateqarnerat tunuliaqutaavoq. 

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup siorna februaarimi pisassissutit ingerlatsisussarsiuuppai. Qinnuteqartut aqqaneq marluk, taakkunannga aalisartitseqatigiiffiit aqqanillit neqeroorput.

Juunip qiteqqunnerani Naalakkersuisut aalajangernerata juunip naannginnerani pinissaa ilimagineqartoq naalakkersuisoqarfik Sermitsiamut nassuiaavoq.

Pisassat tamakkerneqalivissut

Aalisartitseqatigiiffiit sisamat, Royal Greenland, Qaleralik, Polar Seafood Greenland Siggullu, avataasiorlutik qaleralinniarnermut pisassiissuteqarput. Taakku ukiualunni aalisarnermik ingerlatsipput. Polar Seafoodip Sigguullu angallataat, Polar Princess Polar Nanorlu sapaatit akunnerini tullerni ukiullu sinneranut aalisagartassatik tamakkerpata suliassaaruttussaapput.

Naalakkersuisut pisassanut sillimmatinit ingerlatsisunut nutaanut tunniunneqartussaagaluanik pisassiinngippata.

Aaqqiissutissarsiortut Juunimi marloriarluta suliaq pillugu naalakkersuisoqarfik aperivarput, Naalakkersuisullu juuni naatinnagu aalajangissasut akineqartarpugut?

- Apeqqut taanna apeqqutigigakku paasisinnaavakkit. Tamannali uanga akisussaaffigaara. Maannakkorpiaq aaqqissutissarsiorpugut Kalaallit Naalakkersuisuini ataatsimut aalajangertussaavugut, taannalu avammut nalunaarutigissavara. Suliaq tamanna ingerlavoq ukioriartorneralu eqqummaariffigaarput. Tamanna aaqqissutissarsiorparput.

Sapaatit akunnerini tullerni aalisariutit arlallit pisassinneqanngikkunik ukiup sinneranut suliassaaruttussaapput?

Pissutsit eqqummaariffigaagut, Jens- Frederik Nielsen ilassusiivoq. Nunatta Karsia aningaasameertoq

Royal Greenland ukioq manna siusinnerusukkut ingerlatsisussarsiornerup kingunerisaanik ingerlatseqatigiiffiup Kitaani qaleralittassammi pingajorarterutaat annaassagaa namminersorlutik oqartussanit ilimasaarneqarpoq. Namminersorlutimmi oqartussat pisassat pingajorarterutaat ingerlatsisunut nutaanut immikkoortippaat.

Naak namminersorlutik oqartussani, taamaalillutillu aamma aalisarnermik inuussutissarsiortut, Naalakkersuisut juunip naanerani aalajangernissaat ilimagineqarsimagaluartoq, oqaatigineqareersutut aalajangertoqanngitsoq qaammatialuit ingerlareerput.

- Naalakkersuisut pisassanik assigiinngitsunik agguaassinngippata, tamanna namminersorlutik oqartussat karsiannut ajornartorsiutinngussaaq. Nunatta karsia isertitassanik (akileraarutinik akitsuutinillu, aaqqiss.) amigaateqarpoq umiarsuarmiullu aningaasarsiassanik amigaateqarput. Aalisartitseqatigiiffiit talinngaannarlutik sulisuminnik soraarsitsinissaat aarleqqutigaarput, Christian Keldsen Sulisitsisuni pisortaq oqarpoq.

Aalisartitseqatigiiffeeqqami pisortap sulisullu Frans Heilmannip Naalakkersuisut qanittumi aalajangernissaat neriuutigaa. Polar Seafoodilu Siggummi aktiaatinik piginnittuni annersaavoq.

Sermitsiap paasissutissat pigisai malillugit Nunatta karsia qalerallit taakku 4.600 tonsit ukioq manna tunniunneqarlutillu aalisarneqanngippata, millioninik 40-t 50-illu akornanni amerlassusilinnik akileraarutinit akitsuutinillu annaasaqassaaq.

Qalerallit 4.600 tonsit ingerlatseqatigiiffinnut pisassanittussanut 230 millioninik kaaviiaartitsinermik naleqarput.

Royal Greenland sakkortuumik eqqugaasoq

Namminersorlutik oqartussat pigisaat Royal Greenland ingerlatseqatigiiffiillu tassunga attuumasut ukioq manna kitaata avataani qaleralittassanik katillugit 2.700 tonsinik annaasaqassasut Naalakkersuisut nalunaarutigaat. 

Tamanna aalisarnermut inatsisip nutaap kinguneraa, tamannalu isertitassanik annaasaqarnikkut ingerlatseqatigiiffimmut sakkortuumik eqquissaaq. Tamannalu pisortaanermik Preben Sunkemik aarlerititsivoq.

- Tamatuma piumaarnera ilimagaarput. Piginnittunilli, namminersorlutik oqartussanit suli inaarutaasumik nalunaarfigineqanngilagut. Ukiumut pisassat 2.700 tonsit annaassagutsigit, matussutissanik aamma annaasaqassaagut.

- Tamanna naggataagut nunami sullivinnut kalluarneqartunut, taamaalillunilu inuiaqatigiinnut kalaallinut kinguneqassaaq. Suliffeqarfittut inuiaqatigiinnut akisussaaqataasutut soorunami tamanna aarlerigaarput, pisortaaneq septembarip aallartinnerani Sermitsiamit apersorneqarnermini oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit pisassissutit tamarmiusut pingajorarterutaasa ingerlatsisunut nutaanut illikartinneqarnerat, aamma ilaatigut kitaani qaleralittassiissutit atorneqarnerat pillugu annertuumik nalornisoqarnera aaleqqutigaa.

Aalisarnermut inatsit malillugu pisassiissutissatut inniminnerneqartut taakku pingasut, kitaani qalerallit 4.600 tonsit, saarulliit 1.950 tonsit nataarnallu 166,6 tonsit aappaagumut nuunneqarsinnaapput.

Naalakkersuisut aalajangernissaat kinguaraluttuinnartillugu ukioq manna aalisarnissamut piffissaq sivikinneruleriartussaaq, suliassarlu ingerlatseqatigiiffinnit nutaanit isumagineqarsinnaanani, taamaallaat pioreersunit ingerlanneqarsinnaassasoq, tusarfiit aalisarnermik inussutissarsiortuneersut oqarput.

Kinami niuerfik

Kina Asiallu sinnera qaleralinnik niuerfiit pingaarnersaraat. Kalaallit ingerlatseqatigiiffiat assersuutigalugu Kinamut avammut niuernissamut qinnuteqartoq, akuersissutissaminut ukioq ataaseq angullugu utaqqeratarsinnaavoq. Akuersissullu taamaattoq ingerlatseqatigiiffiup nutaap Naalakkersuisunit pisassinneqartup, ukioq manna pissarsiarisinnaanngilaa.

Naalakkersuisut ukioq manna pisassiissutissanik qaleralinnik, saarullinnik nataarnanillu inniminnikkanik pingasunik ingerlatsisunut nutaanut tunniussissallutik aalajangissappata, ingerlatsisup ataatsip marlulluunniit ”ingerlatsisutoqqanik” akiliillutik aalisarnermik ingerlatsinissaannik qinnuiginnissinnaapput.