Trumpip immikkut aallartitaa takkukkami ataatsimeersuartut minutsit 30-t najoreerlugit qimakkai

- Future Greenland 2026-mut tikilluaritsi!

Sulisitsisuni pisortap peqataasut 575-it, inuussutissarsiornermik suliaqartut ukioq manna ataatsimeersuarnerannut, Nuummi ingerlanneqartumut ullualuit matuma siornagut tikilluaqquai.

Ilulliit manissaqqammikkat, jakkit aamma skuut qillarissarluakkat, Katuami susoqarneranik pasitsatsitsinngippata, taava oqarasuaatit ammariarlugu aviisimi matumani, KNR-imi TV2-milu – imaluunniit tusagassiorfinni allani Future Greenlandimik ukioq manna sammisaqartuni allaaserisat – atuarsinnaavatit.

Atuartartunut aatsaat paasisaqartunut oqaatigisinnaavarput Future Greenland tassaammat inuussutissarsiornermik suliaqartut ataatsimeersuarnerat, Sulisitsisunit, Nunatsinni suliffeqarfinnit 320-nit ilaasortaaffigineqartumit aaqqissuunneqartoq.

Ukioq manna qulissaanik taama aaqqissuussisoqarpoq.

Taamaattorli nunani tamalaani tusagassiuutit inuussutissarsiornerup ineriartortinneqarnissaa aamma aningaasaliinissamut periarfissat, pingaarnertut allaaserinagit inummik ataatsimik sammineqaqisumik sammisaqarnerupput.

"Qungasersooq", "aapakaaq" imaluunniit "nagguaatsoq isersimasoq" – soorlumi ataatsimeersuarnermi ilaatigut taama taaneqartoq – tassaavoq Donald Trumpip Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitaa, guvernøri Jeff Landry.

Ataatsimeersuarnermi najuukkusunnini apriilip 29-anni tamanut nalunaarutigereeraalu tamanit soqutiginninneq annertusiartuinnarpoq. Taamaalilluni tusagassiortut 36-t ataatsimeersuarnermut malinnaaniarlutik nalunaaruteqarput.

Bilitsit tuniniarneqalernerannit sapaatip akunneri marluk qaangiutiinnartut tamakkerneqarput.

Taamaattorli ataatsimeersuarnissap aallartinnissaa aqaguttoq Sulisitsisut pisortaata Christian Keldsenip tusagassiortunik katersortitsinermini neriorsuutigaa, Landryp najuunnera pisussanut sunniuteqarnavianngitsoq.

- Politikerilli oqaluuserisaat nakkutigisinnaanngilakka, oqarpoq.

Aammami Trumpip aallartitaata ataatsimeersuarnermi najuunnera takusinnaajumallugu ujaasilluartariaqarpoq.

Sukkasuumik takutitat aamma inuussutissarsiornermut politikki 

 Videoliaq inuussutissarsiornermik suliaqartut ataatsimeersuarnerannit kingullermit 2024-mit, pisimasut angisuut tulleriiaarnerannik takussutissiisoq takutillugu, Future Greenland ukioq manna aallartinneqarpoq. Tamatuma nalaani Jeff Landry inersuarmut iserpoq ingillunilu.

Videoliaq aallarniutaasoq takugaanni paasineqarsinnaavoq, ataatsimeersuarnerup kingulliup kingorna ukiualuit qaangiuttut pisoqarfiusimaqisut. Qanoruumit killukkat pisoqqat aamma aviisini allaaserisat, ilaatigut aalisarnermut inatsit, Nuummi mittarfiup ammarneqarnera EU-llu allaffiata atoqqaartinneqarnera pillugit ilanngutassiat, Tyskit sukkasuumik takutitassiaani takutinneqarput. USA-p qaninniarnera aamma puigorneqanngilaq.  

Video takutereerlugu Christian Keldsenilu qiimasumik tikilluaqqusereerami, sulisitsisut pisortaata taassuma ukioq manna ataatsimeersuarnermi suut naatsorsuutigineqarsinnaanersut tusarnaartunut oqaatigai.

Ukioq manna qulequtarineqarpoq „Siunissarput tassaavoq Kalaallit Nunaat – Issittumi ukiuni qulini inuussutissarsiornikkut ineriartorneq“.

Nunarsuarmi pissutsit allanngorsimapput, nunat iligisat nikissimallutik, kikkullu tamarmik Issittoq isiginialerpaat, taamatullu tamaani nuna qiterliusoq: Kalaallit Nunaat.

Aningaasaliinissamut periarfissaqalersoq, oqalliseqataasunit oqaatigineqarpoq, maannalu piffissanngorluni periarfissap tamatuma atorluarnissaa, periarfissat matuneqaqqinnginnerini.

- Taamaattumik ullumikkut maaniippugut. Aningaasaqarnerput nukittuumik ineriartortissavarput, aalisarnermit pinngitsuuisinnaannginnerulerniassagatta, Christian Keldsen oqarpoq. 

Tamatuma kingorna ataatsimeersuarnermik aqutsisussat saqqummerput, tassaasut TUC Greenlandimi siunnersorti Maja Motzfeldt-Haahr aamma Royal Greenlandimi attaveqaqatigiinnermut pisortaq Merete Lindstrøm, ullormilu saqqummiussinissaq siulleq oqaatigalugu:

Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D) Sulisitsisullu siulersuisuini siulittaasup Krissie Berthelsen Winbergip ukiumi qaangiuttumi pisut pillugit oqaloqatigiinnerat – aamma inuussutissarsiornermut politikimut tunngatillugu siunissami qanoq pisoqarnissaa pillugu tamarmik immikkut isumaat saqqummiunneqarlutik.

Taama pisoqarnerata nalaani, Jeff Landry matukkut isernermi kingorna nalunaaquttap akunnerata affaa ingerlareersoq, inersuarmit anillaqqippoq issiavissarlu Amerikap Danmarkimi aallartitaata Ken Howeryp, ataatsimeersuarnermi aamma najuuttup, sanianiittoq inoqanngitsoq qimallugu.

Ualikkut kingusinnerusukkut apersorneqarniarluni inersuup silarlianut taamaallaat takkuppoq, inersuarmullu ataatsimeersuarfiusumut ullup sinnerani iseqqinnani.

- Taanna Jeff isersimava?

Ulluni marlunni ataatsimeersuartoqarnerani oqalugiartut saqqummiussisullu akornisigut inersuarmi silarlermi oqaloqatigiinnerit, kaffisornerit kaagisornerillu nalinginnaapput.

Inuit pingaarutilinnik oqaloqatigiinneranni qarasaasiat nassartakkat (Macbookit) allattaaviillu sumi tamaaniipput.

Tamatuma nalaani inuit kulturip illorsuata silataani pujortarlutik mobilitillu alapernaajutigalugit nikorfasarput.

- Taava atuisup normua tulliutissavarput, angut qaamasumik jakkilik silataaniittoq oqarasuaatiminik oqaloqateqarluni ulapputeqaatigaluni oqarpoq.

Ullormi siullermi ilaatigut Savalimmiuni ‘talerperliit aningaasaqarnerat’ oqalugiaatigineqarpoq, aamma Grønlandsbanken aallarnisaasunut nersornaasiuttakkamik nersornaasiilluni.

Ullup aappaanni ataatsimeersuarnermilu ullormi kingullermi ‘nunat tamalaat ulluanni’ soorlumi Christian Keldsenip oqaluttarfimmit taama taagaa, ingerlanneqarpoq.

 Qallunaat Frankrigimi Monacomilu aallartitaat Hanne Fugl Eskjær peqatigalugu ullaaq taanna tikilluaqqusivoq, ullormullu siulianut sanilliullugu inersuaq inoqannginneerulaarluni.

Inuit ilaat ippassaammat pisut kingorna tusaaneqarsinnaasutut qasoqqasimagunarput.

Jeff Landry inersuarmi takussaanngilaq.

Naak ulloq taanna nunaqqataa, aallartitaq Ken Howery,  aallartitat allat peqatigalugit saqqummiussisarfimmi „aallartitat saqqummiussivianni”, soorlu pisussami taama taaneqarsimasumi peqataasussaagaluartoq. 

Trumpilli aallartitaa Katuami pisut pillugit paasisaqanngitsuni kisimeeqqajanngilaq. Aamma inuit allat silataani saneqquasut – atuariartorlutik suliartorlutilluunniit – ataatsimeersuarnermut isernissamut allagartaqanngitsut pineqarput. 

Taakkua ilagaat Malik Dollerup-Scheibel, ilinniarnertuunngorniartoq.

Taanna sapaatip akunnialuisa tamatuma siornagut, Future Greenlandip inuusuttunut sammititaani Future of Greenlandimi, inuusuttut ataatsimeersuarneranni peqataasimavoq, tassanilu Sulisitsisunit oqaatigineqartut naapertorlugit, inuusuttut 400-t missaat peqataallutik.

- Ataatsimeersuarnermilu matumani qanoq pisoqassanersoq aamma paasitinneqarpugut, Malik Dollerup-Scheibel Katuap igalaavisigut ilummut isigiitigaluni Sermitsiamut oqaluttuarpoq.

Ukioq manna ataatsimeersuarnissap tusagassiorfinnit sammineqarnera malinnaaffigisimavaa. Allaammi nammineq Landryp tikinnera pillugu B.T-mit apersorneqarsimalluni, soorlumi tamanna oqaluttuarigaa. 

Sermitsiamit naapinneqarami Erfalasorput assitalimmik qernertumik nasaqarpoq allassimasulimmik ‘Already Great’ (Ingerlalluareerpoq), tujuuluaraannilu allassimalluni ‘Greenland is not for sale’ (Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq).

Isumaqarpit USA-mit soqutiginnittoqanngikkaluarpat ataatsimeersuarneq pillugu tusarsimassanngikkaluarlutit?

- Tamanna ilimaginngilara. Ataatsimeersuarnissaq arlaleriarlunga tusareersimallugu oqarsinnaavunga, aatsaalli soqutiginnilerlunga, Malik Dollerup-Scheibel akivoq

Sermitsiap Katuap saavani naapitasa aamma ilagaat Rasmus Christiansen, aperalugulu Future Greenland qanoq isumaqarfigineraa. Taanna isumaqarpoq, siunissaq ungasinnerusoq isigalugu oqallittarfeqarnera pitsaalluinnartoq.

- Amerikamiulli soqutiginnilernerat sioqqullugu ataatsimeersuarneq taanna soqutigisimanngilluinnarpara. Nalunngilara aaqqissuunneqartartoq, tassaaginnarlunili inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimeersuarnerit ilaat, nangilluni oqarpoq.

Kisianni USA-mit soqutiginninneq sioqqullugu ataatsimeersuarnissaa uannut immikkut maluginiarneqanngilaq. Nalunngilara piusoq, kisianni inuussutissarsiornermut ataatsimiinnerit ilaanni allatuulli taamaallaat isigivara, ilanngullugu oqarpoq.

Sermitsiap inuit pingasut saneqquttut, arsaattartut K-33-meersut Ilulissaneeqqammersimasut, naapippai. Normu 2-nngorsimallutik oqaluttuarput. Angerlamullu Qaqortumut ingerlaqqinnginnerminni nalunaaquttap akunnerini arlaqanngitsuni Nuummiissallutik.

- Ullumikkut qarasarput timersornermut tunngasunik imaqarnerugami, Lars Knudsen aperineqarami Katuami susoqarnersoq ilisimaneraa, utoqqatserluni oqarpoq. 

 - Amerikamiorli taanna pillugu tusagaqarpunga, nangilluni oqarpoq.

Arsaattartoqataa Hans Knudsen aamma taama inissisimavoq. Naak Future Greenlandimut tunngasunik ilisimasaqarpallaanngikkaluarluni, ataatsimeersuarneq ineriartortitsinissamik sammisaqarmat nunamilu maani inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissamik sammisaqartoqarnera nuannaarutigaa:

- Siunissaq sammineqarmat pitsaasuuvoq, oqarpoq.

Inuussutissarsiortut inuillu ataatsimeersuaqataasut sunik aalajangiisariaqartut sunillu qitiutitsisariaqartut isumaqarpit?

- Asuki, Hans Knudsen illarluni tuinilu kiviimillugit akivoq.

Arsaattartoqatai marluk aamma taamaaliorput.

- Taanna Jeff taqqamaniippa? Tamatumunnga taarsiullugu Lars Knudsen aperivoq.

USA saqqummiussisarfimmi

Ulloqeqqalernerani inersuarmi silarlermi nipitunerulerpoq, issiaviit plastikiusut nipiliortinneqarlutik puugutaasallu pappiaqqat sassaalliutinik naatsiianik naatitanik neqinillu immerneqartut tusarsaallutik.

Ulloqeqqasiornerup kingorna pisussat ingerlateqqinneqarput, tassami ullormi kingullermi ataavartumik nukissiorneq pillugu oqalugiartoqartussaagami aamma qitiusumik qarasaasiaqarfiit borgmesterit peqatigalugit gruppekkaarluni oqallisigineqartussaammata.

Jeff Landry taakku arlaannaannulluunniit takkutinngilaq.

Ualikkut kingusissukkut IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortaasimasup Aaja Chemnitzip inuit issiaviinit nikuisillugit erinarsuut "Get it on", atorlugu timiminnik aalatitsisippai, soorlumi KNR-ip nittartagaani tamanna atuarneqarsinnaasoq.

Tamatuma kingorna USA-p Danmarkimi aallartitaa Ken Howery Frankrigillu, Canadap Tuluit Nunaatalu aallartitaat oqalugiartussaammata pisoq nuannaarutigaat. 

Nunaminni Kalaallit Nunaanni siunissami suleqateqarnissamut periarfissat unammillernartullu oqaloqatigiissutigisussavaat. 

Tamanna inersuarmi pisussamut tullermut piareersarneruvoq, tassami USA-p Danmarkimi aallartitaa Ken Howery aamma Frankrigip, Canadap Tuluillu Nunaata aallartitai saqqummiussisussaammata.

Ken Howery, pappiaqqamik tigumiarluni oqaluttarfimmi suleqatimi akornanni issiasoq, tusagassiortunut inissanit isigineqarluarlunilu oqarasuaatinit assiliisunillu malinnaaffigineqarluarpoq.

Naalagaaffiit sinniissaat saqqummiussisarfimmiittut akisaqattaannatillu oqallippallaanngillat.

Ken Howeryp pappiara oqalugiaatissani atuarlugu aallartimmat inersuaq nipaalluinnarpoq.

- Nalunngilara USA-p Kalaallit Nunaatalu akornanni ukioq unammillernartoqarsimasoq, upperaarali attaveqaqatigiinnermik ineriartortitsinikkut, paasinninnikkut toqqaannartumik oqaloqatigiissuteqartarnikkut ataatsimut anguniagaqarluta siumukarfigisinnaassagipput, oqarpoq.

Taava decembarimi siullerpaamik Nuummut tikeraarsimalluni eqqaavaa, tassanilu ilaatigut illersornissamut tunngasut innuttaasunullu tunngasut pillugit taamanikkut nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (D) oqaloqatigisimallugu. 

Howeryp Katuami oqalugiarnermini eqqaanngilaa, Donald Trumpip sapaatip akunneri marlussuit qaangiuttut Jeff Landry immikkut aallartitatut toqqarsimagaa, tamatumalu kingorna susoqarnersoq.

Tamatumunnga taarsiullugu aallartitaq ima oqarpoq:

- USA-p, Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiissitaliaat, ukioq manna pilersinneqartoq aamma tulluusimaarutigeqaara.

Ken Howeryp nangilluni USA-p Kalaallit Nunaanni soqutigisai eqqartorpai, ilaatigut nunarsuup immikkoortuani pingaarutilimmi inissisimaffia erseqqissarlugu.

Piffissap ingerlanerani, aallartitat sisamat tamarmik oqaaseqarnissaminnut periarfissaqartillugit, tunuliaqutaanni skærmimi apeqqutit ataatsimiittarfimmi najuuttunit nassiunneqartut takuneqarsinnaapput.

"Hr. Howery, nunat pingasut akornanni suleqatigiissitap pingaaruteqarnera eqqaavat. ’Guvernørip Landryp tikeraarnerata pisortatigullu attaveqaatit avaqqullugit Kalaallinut attaveqarnera pisortatigoortumik attaveqaatinut akornutaanngila? ilaat aperivoq.

- Piffissamut tunngassuteqarpoq, piaaraluta taamaaliunngilagut, Christian Keldsen Katuap silataani Sermitsiamit kingusinnerusukkut oqaloqatigineqarami taama nassuiaavoq. 

Qujanaq, 2028-mi takoqqikkumaarpugut

Jeff Landryp Future Greenland 2026-mi peqataanerata sivisussusia, ullormi siullermi minutsit 30-t missaannaanni najuunneranut killeqarpoq.

Illoqarfimmi angalaartoq, niuertunik naapitsisartoq innuttaasunillu kaffisoqateqartoq tusagassiuutitigut malinnaaffigineqarsinnaavoq.

Future Greenlandimi tusagassiuutitigut ukioq manna sammineqarnerpaaq tassaavoq angut ataatsimeersuarnermut peqataanngitsoq, Christian Keldsenilli oqiliallaatigisimavaa, soorlu KNR-imut oqarnermisut nuannaarutigalugu USA ataatsimeersuarnermi annerusumik sunniuteqanngimmat.

Aammattaaq USA pinnani EU-li Katuami naggasiilluni oqaaseqarpoq.

Inersuarmi silarlermi nerriviit takisuut issiaviillu plastikit nerrivinnik angisoorsuarnik, nerisassanik imeruersaatissanillu assigiinngitsunik ulikkaartunik taarserneqarmata, inersuarmi EU-p nunat tamalaat suleqatigiinnerannut kommissæria, Josef Síkela, ima oqarpoq:

- Kalaallit Nunaat pingaarnerpaamik nammineq siunissaminik ilusilersuisuuvoq. Aammali Kalaallit EU-mi innuttaaqataapput, Europallu ataatsimoortup tapersersortuassavaasi.

Taava Christian Keldsenip kommissæri Tjekkiamiusut qujaffigeriaannaagaluarpaa,  naasunik agguaassisoqarpoq, ersaattaattoqarluni qungujulasoqarlunilu – Future Greenlandillu 2028-mi ataatsimeersuarnissaanut ussassaarisoqarluni.

Qulequtarineqartussaq tassaalluni "Periarfissaqarnermit pissaaneqarnermut – Kalaallit Nunaata Issittumi aningaasaqarneranik ineriartortitsineq".

Nalunaaquttap akunneri marluk qaangiummata Jeff Landry timmisartumik Nuummit aallarpoq uteqqinnissaminillu neriorsuilluni.